Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Toimistoista kotioloihin siirtyminen – ensin pakosta, sitten vapaaehtoisesti – on tehnyt ergonomiaan panostamisesta monelle ajankohtaista. Työergonomiasta kannattaa huolehtia, koska silloin kun asia on kunnossa, sitä ei edes huomaa, mutta huono ergonomia sen sijaan aiheuttaa kolotusta, kipuja ja keskittymisvaikeuksia. Mutta mistä kannattaa aloittaa, mihin tuotteisiin kannattaa panostaa ja mitä tuotteiden hankkimisessa kannattaa ottaa huomioon?

Lakisääteisiin työterveyspalveluihin yleensä kuuluu työpaikkakartoitus, jossa käydään läpi työolosuhteita, kuten esimerkiksi päätetyöskentelyn kuormitusta. Monesti se kuitenkin toteutetaan vain yleisellä tasolla, jolloin henkilökohtaiset tarpeet jäävät helposti huomioimatta. Onneksi työergonomiaan voi vaikuttaa myös omalla aktiivisuudellaan ja kehoaan kuuntelemalla. Yleisimpiä työergonomian ongelmakohtia ovat perinteisestä istumisesta ja hiirityöskentelystä johtuvat kiputilat sekä työskentely liian pitkään samassa staattisessa asennossa. Näihin asioihin kannattaa ensimmäisenä kiinnittää huomiota.

Asennon vaihtelu ylläpitää kehon aktiivisuutta

Istu­­­­–seiso, seiso–istu. Toista. Asennon vaihtelu on paras tapa pitää kehon aktiivisuutta yllä. Asennon vaihtamisen tulee olla helppoa, jotta sitä viitsii tehdä. Jos se on liian vaivalloista, se jää tekemättä.

Paras apu tähän on sähköpöytä tai erillinen seisomatyöpiste, ja niiden aktiivinen käyttäminen. Sähköpöydän avulla työpisteellä on mahdollista hyödyntää kolmea erilaista työasentoa: perinteistä istumista, aktiivista istumista sekä seisomista. Jotta sähköpöytää tulisi käytettyä, se kannattaa nostaa seisomakorkeuteen aina, kun lähtee työpisteeltä pois esimerkiksi kahville, lounaalle tai palaveriin. Silloin työpisteelle palatessa tulee helpommin jäätyä seisoen työskentelemään.

Seisomatyön lisäksi käytössä on yleensä tavallinen työtuoli. Hyvä työtuoli tarjoaa korkeussäädön lisäksi monipuolisesti säätöjä, kuten istumasyvyyden, keinun jäykkyyden ja ristiseläntuen säätömahdollisuudet. Aktiivi-istuimet ovat jo monessa paikassa korvanneet perinteisen työtuolin, koska ne mahdollistavat terveellisemmän tavan istua. Aktiivituolimalleja on useita erilaisia, niin keinuvia satulatuoleja, pyöreällä pohjalla olevia nojailutuoleja kuin nivelestä joustavia istuimia. Yhteistä aktiivi-istuimille on se, että niissä ei ole selkänojaa, vaan tuoli auttaa istujan oikeaan kulmaan, jolloin myös selkä on luontaisesti s-kirjaimen muotoinen, eikä pyöreä, kuten perinteisellä tuolilla istuttaessa. Aktiivi-istuin mahdollistaa kehon monipuolisen liikkeen ja lihasten aktivoinnin istuttaessa sekä avoimen lonkka- ja nivelkulman, joka rasittaa kehoa vähemmän.

Keskihiiri vähentää yksipuoleisia toistoja

Niska-hartiaseudun, yläselän tai käsien kiputilat johtuvat usein perinteisestä hiirityöskentelystä. Hiiri on totuttu asemoimaan näppäimistön oikealle puolelle ja sitä kurotellaan työpäivän aikana satoja kertoja. Tämä tarkoittaa yksipuoleisia toistoja toiselle puolelle kehoa, ulkokiertoliikettä olkapäälle ja sisäkiertoliikettä kyynärvarrelle. Lisäksi moni usein vaistomaisesti nojaa hieman hiireen päin, jolloin selkärankaan tulee taivutusta. Jo syntyneitä olkapään kiputiloja kompensoidaan monesti kääntämällä hartialinjaa hiireen päin, mikä aiheuttaa myös kiertoa selkärankaan.

Yksi hyvä keino vähentää hiirityöskentelystä aiheutuvia kipuja – tai päästä niistä jopa kokonaan eroon – on käyttää näppäimistön eteen sijoitettavaa keskihiirtä. Keskihiiren avulla hiiri- ja näppäimistötyöskentely pysyy koko ajan hartialinjan sisäpuolella, eikä kädelle haitallisia kiertoliikkeitä synny.

Keskihiiriä on ollut markkinoilla jo vuodesta 1994, jolloin ruotsalainen Mousetrapper toi ensimmäisen tanko-ohjattavan mallinsa markkinoille. Nykyään markkinoilta löytyy usealla eri tekniikalla toteutettuja keskihiiriohjaimia, joista jokainen löytää mieleisensä.

Suosituimpia malleja ovat matto- ja tanko-ohjattavat hiiret. Molempien hiirimallien ajatusmaailma on sama, mutta tekniikka ja hyödyt hieman erilaiset. Siksi keskihiirtä, kuten muitakin ergonomiatuotteita, kannattaa aina kokeilla ennen hankintaa, jotta löytää juuri itselleen sopivan tuotteen. Jo muutaman päivän kokeilu omalla työpisteellä kertoo keskihiiren tuomat hyödyt. Kokeilu kannattaa ajoittaa sellaiseen ajankohtaan, että tuotteeseen ehtii perehtyä hyvin ja sen käyttöönottoon on aikaa. Tuote ei sulje perinteistä hiirtä pois, joten sitä voi käyttää ohessa muutaman päivän, ennen kuin hiiriohjain on tullut tutuksi. Keskihiiri auttaa myös tehostamaan työskentelyä, koska moni malli on varustettu useilla, helposti ohjelmoitavilla toimintopainikkeilla. Näin esimerkiksi leikkaa, kopioi, liimaa, zoomaus ym. toiminnot ovat nopeasti saatavilla.

Näytön etäisyydellä ja katselukulmalla on väliä

Sähköpöydän, tuolin ja hiiren lisäksi kannattaa huomioida näytön korkeus ja etäisyys. Yleinen nyrkkisääntö on, että näytön yläreunan tulisi olla kulmakarvojen korkeudella ja käden mitan päässä. Näin näyttö on sopivalla etäisyydellä ja hyvässä katselukulmassa.

Tämä kannattaa huomioida myös läppäriä käytettäessä, ja on suositeltavaa käyttää läppäritelinettä, jonka avulla näyttö on oikealla korkeudella. Läppäritelineen kaverina voi käyttää erillistä näppäimistöä tai ergonomista hiiri-näppäimistöyhdistelmää.

Kun työpöydän ja laitteiden ergonomia on kunnossa, kannattaa seuraavaksi panostaa työpisteen valaistukseen. Hyvän pöytälampun valon lämpötilaa voi säädellä vuorokauden mukaan, ja näin auttaa omaa sisäistä kelloaan, vaikka istuisikin muuten hämärässä toimistotilassa.

Hyvät ergonomiset ratkaisut vaikuttavat suoraan omaan hyvinvointiin. Iltapäivisin ei enää väsytä niin paljon kuin aikaisemmin, koska keho pysyy aktiivisena pitkin päivää. Aktiivisuuden ansiosta aineenvaihdunta ja veren happipitoisuus pysyvät tasaisempana kuin perinteisessä staattisessa asennossa. Panostus ergonomiaan on panostus itseen. Ergonomiaan panostaminen kannattaa myös työnantajan näkökulmasta, koska jo yksi sairaspoissaolopäivä maksaa yritykselle keskimäärin 370 euroa. Huonosta ergonomiasta kärsivä työntekijä on monesti sairaslomalla viikkoja tai jopa kuukausia, ja vaivat vain uusiutuvat töihin palattaessa, mikäli työolosuhteisiin ei panosteta.

Haluatko kuulla lisää päätetyöskentelyn ergonomiasta ja kokeilla Mousetrapper-tuotteita? Voimme järjestää yrityksenne tiloissa tuote-esittelyn työntekijöillenne. Ota yhteyttä, niin sovitaan teille sopiva aika! Soita Janne Slantille numeroon 045 326 2426 tai meilaa janne.slant@mousetrapper.com

Kokeile Mousetrapperia veloituksetta, lisätiedot: https://mousetrapper.fi/kokeile-ilmaiseksi/

Lisätietoja Mousetrapper-tuotteista löydät osoitteesta: https://mousetrapper.fi/tuote/mousetrapper-delta/