Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Herkän yhteisön kunnioitusta ei saavuteta ihan niin vaan. Kunnioituksen voi myös omalla toiminnallaan menettää – vaikkapa jättämällä yhteisönsä epätietoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden myllertävään tilaan.

Toisaalta, herkkä yhteisö kunnioittaa valtavasti kunnioituksensa ansaitsevia tahoja. Herkän yhteisön kunnioitusta kannattaa tavoitella. Herkän kompassi kun näyttää useimmiten hyvään suuntaan.

Jos olet herkän joukon johtaja – tai mielipidejohtaja – olethan tarkkana. Herkät näkevät helposti lävitsesi. Tahdotko kasvaa?

Suoraselkäistä sensitiivisyyttä

Vastuunkantaminen on varsin vahvistavaa. Tätä vaihetta voi edeltää riittämättömyyden kokeminen, irti päästäminen ja hentojen tai tukevampienkin raja-aitojen pystyttäminen. Painiskelussa egon kanssa menet sen läpi, että ihan hyödytöntä hommaa. Ego voittaa aina, kun tahdot olla viimeiseen asti oikeassa. Suoraselkäisyyttä osoittaa oikeastaan pikemminkin se, että hyväksyt.

Herkkää yhteisöäsi voit kuunnella viisaasti ja siten vastaanottaa hyvissä ajoin ne viestit, joita ympäristö monelta taholta kertoo. Kertoo siinä tapauksessa, että jaksaa välittää – vaikenee tai kertoo halutunlaista tarinaa, jollei yhteisöä oikein enää hetkauta.

Herkän juuret ulottuvat moneen suuntaan, ja uutta kukintoa on niin laajapintaisesti, ettei paikallinen puuskahdus tee herkälle muuta kuin vähän keinuttele. Yhteisössä sen sijaan puuskahdukset tuntuvat. Siitäpä yhteisönkin juuristo vahvistuu, jos on vahvistuakseen.

Herkkää ei helpolla nujerreta. Herkkä kun on saanut kasvattaa ikioman puunsa, koettanut ja tullut koetelluksi – ja nauttii tämän kovan työn tehtyään aivan ansaitusti silmujen paljoudesta.

Perusteellista puntarointia

Koska herkkä tutkiskelee asioita monesta kulmasta ja haluaa mielellään tunnistaa ajattelunsa kulumat ja vinoumat, hän on usein paljon valmistautuneempi, kuin itsekään tietää. Herkkä ei juuri koskaan tee oletuksia, vaan pohtii niin pitkään jotakin itseään askarruttavaa asiaa, että toimiessaan tai irrottautuessaan tietää mitä tekee. Jos herkkä toimiikin joskus impulsiivisesti, on hän omasta toimintatavastaan tietoinen. Kun herkkä toimii tiedontuojana, hän tietää hyvin kenen kanssa ja mihin mittaan asti niin tekee. Herkkä osaa myös kysyä kaverin kantaa ja kutsua toverin tueksi.

Herkkä ei enää ota asioita itseensä – koska arvostaa enemmän laaja-alaisuutta kuin pikkumaisuutta. Herkkä säilyttää myötätuntonsa hankaluuksia kokevia kohtaan. Herkkä ei koskaan väittäisi kestävänsä kaikkea, koska varsin hyvin tietää, ettei kukaan kestä. Jokainen tarvitsee onnistuakseen toisia, ja sen herkkä ymmärtää paremmin kuin hyvin.

Herkkää arvokkuutta

Herkkä saattaa toisinaan kokea olevansa jokusen askelen edellä. Herkkä säilyttää vilpittömän uteliaisuutensa oppimista kohtaan. Oppiminen itsensä kautta on herkälle kiinnostavaa – hän saa hyödyntää omaa opinpolkuaan toisten auttamiseksi. Tämä on herkälle usein tärkeää, olla toisten käytettävissä ja huomata se hyvä, mikä tästä toisille seuraa. Herkkä jättää toisenlaisessa vaiheessa olevien ihmisten, joskus vähän pöhkötkin jutut vähitellen ihan omaan arvoonsa. Herkkä kun arvostaa aivan muuta, kuten arvokkuutta, niin sanoissa, teoissa kuin kohtaamisissa.

Herkän vaistot toimivat tasapainotilassa erittäin hyvin. Vaistonvaraisuus on syvällä aivorungoissamme asti, ja meidän on hyvä tietää se. Toisen harmittavat teot johtuvatkin joskus siitä, että aivorunko ”ajattelee”. Varsin korostunut tarpeemme korostaa rationaalista ajattelua ja pikkutarkkuuteen menevää detaljien painottamista, on sekin – pohjimmiltaan – jotakin vaistonvaraista ja meistä toisille jopa turvallisuutta tuovaa. Pikkuasiat nousevat suureen arvoon, vaikka samalla, suuremmat ja useimmille paljon tärkeämmät asiat, jäävät toisarvoisiksi.

Vankalla pohjalla on hyvä kulkea

Kun kasvatamme vankan pohjan, olipa kyseessä osaamisen, hellittämisen tai toisille anteeksiantamisen taidoista, me samalla väistämättä otamme eteenpäin vieviä askelia. Omasta juurakostamme löytyykin paljon vahvuutta ja voimavaroja.

Herkkiä ihmisiä tai yhteisöjä, ei loppujen lopuksi juurikaan kiinnosta, mitä omissa varjoissaan vaeltavat heistä tuumaavat. Herkkää ei helpolla voi pakottaa, johtaa väärään suuntaan tai uhkailla. Herkän ääni tulee aina läpi, tavalla tai toisella, herkkyydessä kun on paljon lahjomattomuutta.

Oman voimansa herkkä löytää hyvän tahdon ja hyvän mielen kohtaamisista. Penseä päteminen ei herkkiä herättele. Sellaisesta toiminnasta on inhimillinen viisaus kaukana ja siksikin kurssin kääntäminen parempaan suuntaan, herkässä yhteisössä tai ihmisessä, on entistäkin vaivalloisempaa.

Herkästä pitää siis välittää, kuten herkkä osaa välittää. Välittämistä oppii tutkimalla sitä, miten herkkäkin välittää. Luomalla vaikkapa yhteyttä. Yhteyden luominen niin yksilötasolla kuin yhteisössä helpottuu, kun sitkeän herkällä otteella huolehdit yhteisöstäsi. Kaveria ei jätetä kivun ja kitkan hetkellä. Sen sijaan kaveria kannattaa kunnioittaa, sillä kunnioittavassa ympäristössä kukin meistä kurkottaa, jollei kuuta, niin ainakin kukintoaan kohti. Tekee pikkuisen enemmän, koska tahtoo itse tehdä niin.

Ethän siis vie herkältäsi, tuo sen sijaan. Kun tuot, alkaa omassakin – vaikka kuinka nuutuneessa -silmustossasi taas tapahtua.

Inspiroivaa luettavaa:
Marcus Aurelius: Itselleni ja Bessel van der Kolk: Jäljet kehossa

Katja Kokko on ura- ja työhyvinvointivalmentaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja (STOry), peruskoulutukseltaan KTM. Kokko on työskennellyt IT-alan tukkuriliiketoiminnassa HR-päällikkönä ja -johtajana sekä konsulttina ja yrittäjänä. Kokon osaamis- ja kiinnostusalueita ovat työyhteisöjen kehittäminen, työhyvinvointi, uravalmennus, kirjoittaminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Lisätietoja Kokosta löydät osoitteista:
https://www.linkedin.com/in/katja-kokko-5698425/ 
katja.kokko@hrwell.fi

Lue myös Kokon aiemmin julkaistut kolumnit Loputtomasti lämpöä, Mitä jäljelle jää, Kanna itsesi, Tilaa levollisuudelle ja Älä hylkää herkkyyttäsi.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.