SANA HALLUSSA

Mainos
TEKSTI TUIJA METSÄAHO KUVA PETRI TERÄVÄINEN | 15.3.2023 | KOLLEGA.FI
Muutama sana espanjaksi

Kymmenen tuntia valoa päivässä. Seitsemän kilometriä merenrantaa. Noin neljätoista astetta lämmintä. Viisi viikkoa näissä puitteissa.

Pääsin toteuttamaan yhden ison unelmani, kun olin alkuvuodesta etätöissä Espanjan Aurinkorannikolla. Unelman toteutuminen siivitti myös espanjan opiskelua. Aurinkorannikolla on paljon suomalaisia, ja siellä pärjää suomeksi ja englanniksi aika hyvin. Halusin kuitenkin oppia ja osata espanjaa, koska kielen avulla pääsee paremmin sisälle kulttuuriinkin.

Tuija Metsäaho on kansantajuisen kielen kannattaja. Hän on kiinnostunut viestinnästä, vuorovaikutuksesta, hyvinvoinnista, liikunnasta ja kirjoista.

”Missä koira on?”

Se oli ensimmäinen kokonainen lause, jonka osasin sanoa espanjaksi. Ennestään sanavarastossani oli parisenkymmentä espanjalaista sanaa. Osasin tervehtiä espanjaksi ja tilata juomia: kahvia, olutta ja viiniä.

Opiskelin kieltä itsenäisesti. Opiskelin netissä espanjan alkeiskurssia, latasin tabletille kielisovelluksen, luin sähköistä oppikirjaa ja lainasin kirjastosta espanjan kirjan.

Edistyminen oli hidasta. Opiskelu oli kiinnostavaa mutta hidasta. En heilauta tässä ikäkorttia ja ajattele, että en enää opi, koska olen näin vanha. Olen sitä mieltä, että opin kyllä. Mutta harjoittelua se vaatii. Muistin taas, miksi arvostan kaikkia, jotka osaavat sujuvasti eri kieliä.

Minä osaan suomen kielen lisäksi ruotsia, englantia ja saksaa. En kaikkia kovin hyvin, mutta olen opiskellut niitä aika paljon. Espanjan opiskelussa näistä kielistä on vain vähän hyötyä. Tuntui että kaikki sanat olivat jollain tapaa ”uusia”, enkä saanut niitä kiinnitettyä mihinkään aiemmin oppimaani. Jouduin siis opettelemaan paljon ulkoa.

Tankkasin päähäni yksittäisiä sanoja. Opettelin viikonpäiviä, lukusanoja, värejä. Opettelin taivuttamaan verbejä eri persoonamuodoissa.

Tunnen myötätuntoa kaikkia Suomeen muuttaneita kohtaan, jotka yrittävät päntätä uutta kieltä. Suomessa vaaditaan välillä kovaan ääneen maahanmuuttajilta suomen kielen taitoa. Vaatimus on todella kova ja epäoikeudenmukainen. Kielitaitovaatimus kohdistetaan erityisesti niihin, jotka ovat turvapaikanhakijoita. Heillä on usein vähän koulutusta, ja he tulevat usein erilaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Monet ovat jopa luku- ja kirjoitustaidottomia. Suomen kielen taitoa ei vaadita työperäisiltä maahanmuuttajilta, joilla sentään on usein korkea koulutus ja samantapainen kulttuuri kuin Suomessa. Silloin suomalaiset vaihtavat kielen englanniksi. Jos näillä maahanmuuttajilla on toiveena puhua suomea, tilaisuuksia on vähän, koska puhutaan englantia, jotta kaikki ymmärtävät.

Suomalaisten englannin kielen taito on hyvä, mutta eivät kaikki sitä osaa.

Espanjan opiskeluni etenee vähitellen. Minä edistyn pikkuhiljaa ja pyrin käyttämään alkeellista espanjaa erilaisissa asiointitilanteissa. Olen myös kekseliäs. Tein etätöitä huoneessani ja mietin, miten ilmaisen siivoojalle, että hän voi tulla siivoamaan yhdeltä. En osannut sanoa lausetta espanjaksi, joten tyydyin elekieleen ja yhteen sanaan. Osoitin sormella rannekelloa ja sanoin yksi.

Bongaan yksittäisiä sanoja sieltä täältä ja olen hurjan ilahtunut, kun ymmärrän pienen pätkän espanjalaisesta telkkariohjelmasta. Kokonaisia lauseitakin osaan jo enemmän: ”Minulla on nälkä.” ”Minulla on jano.” ”Puhun vähän espanjaa.” ”Voitko puhua hitaammin?”

Tavoitteeni eivät ole kovin korkealla, mikä motivoi käyttämään rohkeasti kieltä. Harmittaa muuten aina, kun olen valmistautunut ravintolassa tilaamaan espanjaksi ja tarjoilijaa puhuukin englantia. Onneksi kaikki eivät puhu. Espanjassa on paljon ihmisiä, joiden ainoa kieli on espanja. Ja haluan oppia kommunikoimaan myös heidän kanssaan.

Lähteenä käytetty kielitieteilijä Janne Saarikiven Do you speak Finnish? -artikkelia Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä 3.3.2023.

Viestinnän asiantuntija Tuija Metsäaho pitää kieliaiheista blogia Elämänpuu. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri (suomen kieli) ja HSO-sihteeri.
Lue lisää: https://elamanpuu.blog/.

Lue myös Metsäahon aiemmin julkaistut kolumnit Vihjaamalla viesti perille, Voimalauseet käyttöön, Ennakkoluulot on, Otsikon jälkeen tulee piste, Mummun mainiot sanonnat ja Sanat kantavat historiaa.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)