Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Nykypäivän pahimpia vitsauksia työelämässä on kiire. Mutta mistä kiire oikein syntyy? Sen selvittäminen on avainasemassa, sillä emme voi korjata jotain, jos emme tiedä, mitä pitäisi korjata.

Kiireen aiheuttajia ovat muun muassa:

1. Halu kokea paljon ja kaikenlaista.
2. Niin itsen kuin toisten asettamat liialliset vaatimukset ja tehtävät (vaikkapa toive palkankorotuksesta).
3. Alistuminen toteuttamaan näitä itsen ja toisten asettamia vaatimuksia ja tehtäviä (sen samaisen palkankorotuksen toivossa).
4. Stressi, joka häiritsee ajatuksen kulkua.
5. Persoonallisuuspiirteet, kuten viime tipan luonne.
6. Tavat, kuten multitasking.
7. Suoritusyhteiskunnan kulttuuri, joka tarttuu (esim. jo kaksivuotiaat viedään harrastuksiin).
8. Aikavarkaat (esim. kännykät ja niiden aistiärsykkeitä syöttävä sosiaalinen media).
9. Keskittymiskyvyn puute jne.

On matemaattinen fakta, ettei vuorokauden kaksikymmentäneljä tuntia veny sekuntiakaan pidemmäksi, vaikka miten koettaisit niitä kääntää tai vääntää. Koneitakaan ei voi käyttää täydellä teholla ilman huoltotaukoja, samoin myös ihmisen on oman kestävyytensä vuoksi varattava aikaa palautumiseen. Ratkaisun on siis löydyttävä yhtälön muista tekijöistä!

Ohjaako pelko tekemistäsi?

Ihan aluksi on syytä pysähtyä tutkimaan omia tapojaan ja ajatuksiaan, sillä elämämme koostuu näistä osatekijöistä. Tutki niitä motivaatiotekijöitä, jotka saavat sinut toimimaan niin kuin toimit. Ohjaako jotain tekemistäsi pelko?

• Pelkäätkö tulevasi hylätyksi, jos et suostu auttamaan?
• Pelkäätkö aiheuttavasi pettymyksen ystävällesi, jos et lähde hänen kanssaan taidenäyttelyyn?
• Pelkäätkö epäonnistuvasi ja siksi vaadit itseltäsi täydellisyyttä?
• Pelkäätkö menettäväsi tärkeää tietoa ystävien kuulumisista ja elämästä, jos et seuraa aktiivisesti jokaista some-tiliä?
• Pelkäätkö pysähtyä, koska silloin pitää kohdata epämiellyttäviä tunteita?

On tärkeä tunnistaa alitajunnassa vaikuttava pelko, sillä pelko on primitiivinen tunne ja se aiheuttaa kehossa stressireaktion ihan samaan tapaan kuin esi-isiemme paetessa viidakossa hyökkäävä leijonaa. Vaikka työpaikalla sekunnin epäröinti ja sen jälkeen ylimääräisten töiden vastaanottaminen pomolta ei saanutkaan sydämensykettä nousemaan, niin pieni annos stressihormonia eli kortisolia erittyy silti kehoa kuormittamaan.

Ihminen on selviytynyt viidakoista kaupunkiin ja sopeutunut monenlaisiin olosuhteisiin – ja juuri tuon sopeutumiskykymme ansiosta olemmekin nykyisin vaarassa. Sillä kun muutokset tapahtuvat pikkuhiljaa ei niiden kokonaisvaikutusta olekaan helppo huomata.

Alitajunta tallettaa jokaisen uhkaavan tilanteen tarkasti muistiin, jotta olisimme reaktiovalmiudessa vastaavanlaisen tilanteen toistuessa. Jos arkiset pelot toistuvat monta kertaa päivässä, saatamme saada stressihormonista yliannostuksen ja tunne-energia patoutuu kehoon. Stressihormonit purkautuisivat pois, jos taistelisimme tai juoksisimme pakoon, mutta lisätöihin myöntyessämme näin ei tapahdu.

Näin stressi alkaa salakavalasti kasvaa ja kuormittaa pikkuhiljaa kehoamme ja hermojärjestelmäämme. Vauhti alkaa hidastua eli ilmiö on sama kuin heittäisi hiekkaa rattaisiin. Kitka kasvaa ja työtehomme vähenee. Työtehon vähentyessä riittämättömyyden tunteemme kasvaa ja syntyy pelko, ettemme kelpaa ja näin stressikuorma vain kasvaa entisestään.

Vastustus lisää tuskaa

Mitä asialle pitäisi tehdä? Vastustus lisää tuskaa, joten siitä ei ainakaan kannata lähteä liikkeelle. Ihmiselle on luontaista välttää ikävien asioiden kohtaamista ja vastustaa niitä, mutta tässä tilanteessa suosittelen nimenomaan tarkastelemaan oman elämäsi yhtälöä rauhallisesti, hyväksynnän kautta.

Voit kyllä päätyä aikamoiselle seikkailulle omien ajatustesi parissa, mutta se riski kannattaa ottaa, sillä jostain on vapautettava energiaa. Lapsuudessa omaksutut suojamekanismit eli skeematerapiasta tutut kahdeksantoista tunnelukkoa kannattaa ottaa myös tarkasteluun. Suurin osa niistä pohjautuu pelkoihin ja vääristyneisiin uskomuksiin. Lapsen turvallisuuden tunne on voinut horjua monta kertaa, ja tarpeet jääneet tunnistamatta ja täyttämättä ja siksi lapsi alkaa esimerkiksi alistua tai vaatia itseltään liikoja hengissä säilymisen varmistamiseksi. Nuo lapsuudessa syntyneet suojakuoret aiheuttavat aikuisiässä stressiä ja tunnelukkojen monista vaihtoehdoista riittää jokaiselle omansa.

Ihminen harvoin muuttaa tapojaan, jos siihen ei ole mitään syytä. Elämän hektisyys, pirstaleisuus ja keskittymiskyvyn katoaminen muuttuvat uudeksi normaaliksi, jos asiaan ei kiinnitä huomiota. Sen osaat mitä toistat, joten mieti, millaista elämää haluat elää kymmenen vuoden päästä. Jos et halua juosta kymmenen kertaa nopeammin pyörivässä oravanpyörässä, niin kannattaa hypätä siitä pois niin nopeasti kuin mahdollista.

Kehon viisauteen luottaen on toinenkin tapa päästä eroon kiireestä, sillä luonto kyllä pysäyttää ihmisen ennen kuin kone hajoaa, mutta burn out tai sairastuminen on varsin rankka oppiläksy läpikäytäväksi. Viimeistään silloin kiire kyllä loppuu.

Meillä kaikilla on vapaa tahto. Kannattaa keskittyä alitajuisten mallien uudelleen ohjelmointiin, jolloin voit nauttia rennommasta elämästä terveempänä.

Anu Jaakkola on kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin perehtynyt tuotantotalouden diplomi-insinööri, joka hyppäsi ulos oravanpyörästä vuonna 2009. Jaakkola on opiskellut NLP:tä, ravitsemusta, logoterapiaa, Rosen terapiaa, valmentamista sekä EFT:tä (Emotion Freedom Techniques eli Tapping). EFT:ssä lähdetään liikkeelle juurisyystä eli haetaan tunnekuormien takaa muisto, joka stressin aiheuttaa. Kun selviää mitä on tapahtunut, muisto saadaan purettua hermojärjestelmästä kehon akupisteiden käsittelyllä. Koska fysiologisesti kaikki stressi pohjautuu samaan vaistomaiseen reaktioon, sopii yksi menetelmä kaikenlaisen stressin hallintaan. Nykyisin Jaakkola kouluttaa EFT-menetelmää muidenkin hyvinvoinnin ammattilaisten työkaluksi.

Lisätietoa aiheesta löydät Elämä Tasapainossa -yrityksen kanavista:
https://tasapainossa.fi/
https://www.facebook.com/elamatasapainossa/
https://www.linkedin.com/in/anu-jaakkola-ent-torkkeli-b3031113/
https://www.instagram.com/anu_elamatasapainossa/

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.