Vuodenvaihdetta edeltävä aika on monissa organisaatioissa kiireisintä aikaa. Kaikki yritetään saada valmiiksi ennen joulunpyhiä. Joulunvietto tuo yhtälöön omat haasteensa, kun kotonakin pitäisi ehtiä tehdä jouluvalmistelut aina koristelusta lahjojen ostoon. Vai pitääkö…?
Moni meistä potee kiltin tytön tai pojan syndroomaa. Olemme saattaneet lapsena oppia kotoa, että jouluna kaikki on pitää olla tip top ja piiskaamme itseämme luodaksemme täydellisen joulun. Töissä taasen haluamme saada projektit siististi pakettiin ennen vuodenvaihdetta.
– Kun on oikein kiire, kannattaa kysyä itseltään, miksi näin täytyy olla? Onko tämä vain vanhaa ohjelmointia? Tuottaako minulle iloa juosta pää kolmantena jalkana, master coach Carita Nyberg kysyy. Nyberg on Tasapainon Avaimet -ohjelman kehittäjä, joka työskentelee yrityksessään Keys2Balance Oy.
– Lisäksi voi kysyä itseltään, mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos en saakaan kaikkea valmiiksi? Jos näyttää siltä, että työtä ei ehdi saada valmiiksi ennen joulua, voi nostaa kädet pystyyn ja sanoa ääneen, että siirretään tämä alkuvuoteen. Usein projektit koskettavat muitakin ympärillä olevia ihmisiä, joille voi olla helpotus, että joku älysi asian, stressivalmentaja Miia Huitti sanoo. Huitti on Onnellisuustutkimusinstituutin perustaja, joka työskentelee yrityksessään Miia Huitti Oy:ssä.
Eroon marttyyritaudista

Kiire ei aina tule ulkopuolelta annettuna, vaan hyvin helposti sorrumme siihen ihan itse ja vaadimme itseltämme liikaa. Kiireessä meihin iskee helposti myös marttyyritauti. Marttyyritauti vaikuttaa esimerkiksi siihen, että ihminen ei osaa vetää rajojaan, vaan hänen vaan pitää suorittaa tehtäviä. Yksi hyvä vastalääke marttyyritautiin on se, että uskaltaa pyytää apua tai pyytää lykkäystä deadlineen.
– Marttyyritautia taltuttaa myös se, että uskaltaa sanoa asioille ei, vaikka se on vaikeaa. Lisäksi voi miettiä, mitä kepeää ja hauskaa voisi tuoda suoritukseensa. Tämän avulla saa purettua ahdistustaan, Nyberg sanoo.
Pyörityksen ollessa kovimmillaan moni alkaa multitaskata, vaikka oikeammin tilanteessa tulisi ottaa aikalisä ja päinvastoin hidastaa, olla läsnä ja tehdä asiat yksi kerrallaan.

– Aivotutkijat ovat sanoneet, että kiireen sekä multitaskaamisen kesyttämisessä oleellista on tehdä jotain oikein hitaasti. Esimerkiksi sen sijaan, että käy nopeasti koiralenkillä, voi käydäkin oikein hitaalla lenkillä tai vaikkapa palaverien välillä voi nostaa pyykit koneesta tarkoituksellisen hitaasti ja asetella vaatteet huolellisesti narulle kuivamaan, Huitti ehdottaa.
Työssä joudumme varsin usein toteuttamaan toisten toiveita. Esimerkiksi sähköposteissa on yleensä aina jotain, jota jokin toinen taho pyytää meiltä. Työpäivään onkin tärkeä saada hallinnan tunnetta.
– Työhässäkässä on hyvä pysähtyä ja kysyä itseltään, mitä minä juuri nyt kaipaan. Hyvin helposti luomme itse sellaisen tilan, että meidän pitää ylisuorittaa selvitäksemme kaikesta, jolloin väsymme ja asiat tuntuvat vaikeilta. Hallinnan tunnetta lisää esimerkiksi se, että listaa kolme asiaa, jotka hoitaa päivän aikana. Kun saa ne tehdyksi, vapautuu energiaa ja lopulta voimme saada paljon enemmänkin aikaiseksi, Nyberg sanoo.
Tehty on parempi kuin täydellinen
Moni tunnollinen haluaa tehdä asiat täydellisesti, vaikka aikaa ei olisi tarpeeksi, ja sen seurauksena väsyy ja turhautuu tilanteeseen.
– Voisiko miettiä, riittäisikö joihinkin asioihin kasin taso. Tehty on aina parempi kuin täydellinen, Huitti ehdottaa.
– Ja voisiko jokin olla jopa viitostason asia, jotta sen saisi hoidettua pöydältä pois. Tämä on yksi asia, jolla voi lisätä hallinnan tunnettaan, Nyberg lisää.
Yksi hyvä keino asioiden priorisointiin on vanha kunnon Eisenhowerin matriisi. Siinä tehtävät jaotellaan neljään eri kategoriaan: tärkeät ja kiireelliset, tärkeät ja ei kiireelliset, ei tärkeät ja kiireelliset sekä ei tärkeät ja ei kiireelliset.
– Kun on monta asiaa menossa lomittain ja tulee ahdistava olo, on hyvä pitää tauko ja miettiä, mitkä ovat ne aidosti tärkeimmät asiat, jotka tuottavat tulosta, Nyberg sanoo.
– Eräs asiakkaani kertoi, että hänellä on ollut Eisenhowerin matriisi käytössä jo 90-luvulta asti. Hänellä oli työpöydällään lokerikot tätä varten ja myöhemmin hän siirtyi virtuaalitodellisuuteen, jossa hänellä on nämä lokerikot pilvessä. Ja yhä edelleen hän käyttää systeemiä, Huitti kertoo.
Luo omat aamurutiinit
Aamun aloituksella on merkitystä koko päivän kulkuun. Kun saa orientoitua tulevaan päivään rauhassa omalla tavallaan, luo itselleen hyvät lähtökohdat onnistuneelle työpäivälle. Huitti vannookin aamurutiinien voimaan.
– Minulle aamut ovat pyhiä. Herään ennen muuta perhettä, rapsuttelen kissaa, kuuntelen 528 hertsin musiikkia, luen kirjaa tai kirjoitan ylös ajatuksiani. Sen jälkeen herättelen lapset ja lähden lenkille tai salille. Tein jo vuosia sitten päätöksen, että minulla ei ole ikinä kiire aamulla.
Huitti myös muistuttaa, että moni meistä antaa aina ensiksi itsestään muille, mikä pitkän päälle väsyttää ja luo stressiä.
– Jos aamulla menee teamsiin häthätää aamupalan syötyään ja alkaa vain ammentaa itsestään ja toteuttaa toisten toiveita, ei se ole kovin hedelmällinen lähtökohta päivälle.
– Aamutuimaan herättyään ei myöskään kannata katsoa heti meilejä. Aina kun katsot toisten viestejä, katsot toisen tekemää agendaa. Kysy mieluummin itseltäsi, mihin haluat aamulla keskittyä, Nyberg ehdottaa.
Unohda tervasillin marinointi
Mielikuva täydellisestä joulusta luo yhäkin monelle stressiä. Perinteet voivat velvoittaa, vaikka aikaa järjestelyille ei olisi. Mutta kuka sanoo, että joulua pitäisi viettää tietyn kaavan mukaan? Perinteitäkin voi uudistaa.
– Itseltään ei pidä vaatia liikaa. Kun omat lapseni olivat pieniä, vietimme muutaman kerran perheen kanssa joulun jossain muualla. Itse ei aina tarvitse siivota, vaan voi tilata siivoojan. Ja ruoat voi ostaa valmiina. Kaiken touhun sijaan kannatta miettiä, miten voisi luoda jouluun kivaa oloa, Nyberg sanoo.
– Ja tehdä oikeasti sitä, mitä mielikuvissa haaveilee, eli istua viltin alla kuusen juurella lukemassa kirjaa ja syömässä konvehteja, eikä kiroamassa sitä, ettei ikinä kerkiä nauttimaan. Olen tosin huomannut, että vaatimukset ovat laimentuneet sukupolvi sukupolvelta. Mummoni teki kaikki herkut, äitini on jo vähän luopunut perinteistä ja minä ostan kaikki valmiina – enkä varmasti marinoi tervasilliä, Huitti nauraa.
Lahjojenkaan takia ei nykyään kannata stressata. Kun välttää turhan ostamista, säästää paitsi maapalloa myös omaa aikaansa mukavampiin asioihin.
– Oman perheeni kanssa olemme jo luopuneet lahjojen hankinnasta ja todenneet, että emme tarvitse niitä, Nyberg sanoo.
– Lapset alkavat olla aika tietoisia. Omat 11- ja 12-vuotiaat lapseni ovat sanoneet minulle, etteivät he tarvitse mitään eivätkä he halua mitään turhaa tai krääsää. Parasta joulussa onkin yhdessäolo, eikä se maksa mitään, Huitti toteaa.
Tämän klassisen harjoituksen voit tehdä kesken kiireisen työpäivän tai vaikkapa joulujärjestelyjen stressatessa.
- Aloita hengittämällä rauhallisesti sisään nenän kautta ja laske samalla neljään.
- Pidätä hengitystä neljään laskien.
- Hengitä ulos nenän tai suun kautta ja laske neljään.
- Pidätä jälleen hengitystä laskien neljään.
- Jatka tätä neliötä muutaman minuutin ajan, kunnes tunnet olosi rauhalliseksi.
Ennen kuin aloitat, mieti millaista liikennettä mielessäsi on: onko se bankokilainen liikenneympyrä vai mummolan mökkitie. Harjoituksen jälkeen voit tsekata, onko mielesi liikenne rauhoittunut.

Lisää artikkeliin liittyvistä aiheista voit lukea Carita Nybergin aiemmin julkaistuista kolumneista Marttyyritauti vie ilon arjesta sekä Muuta aamurutiinejasi ja ota päivä haltuusi, ja Miia Huitin aiemmin julkaistusta kolumnista Pysähdy ja kukoista.
Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.
Oliko artikkeli kiinnostava?
Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun
- haluat erottua joukosta,
- saavuttaa uutta yleisöä ja
- saada asiasi helposti perille.
Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.
Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/