Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Uuden tekeminen kiehtoo Saara Roinetta, joka työskentelee Ifillä. Vaativia projekteja monessa eri firmassa vetänyt Roine pitää johtotähtenään ajatusta, miten hoitaa työnsä niin hyvin, että voi tehdä itsensä tarpeettomaksi.

Utopistiset tavoitteet ovat aina kiehtoneet Saara Roinetta, joka ei tahdo pysyä omassa boksissaan. Businessorientoituneen Roineen ammatinvalinta ei kuitenkaan ollut vielä selvillä ylioppilaaksi pääsyn jälkeen, jolloin hän mietti sopivaa opiskelualaa.

– Suoritin ensin metsätutkinnon Paimion metsäoppilaitoksessa, sillä isälläni oli maatila ja metsää, ja ajattelin sen olevan järkivalinta. Myös liikunta veti minua puoleensa, sillä olin harrastanut tanssia jo pienestä pitäen, joten suoritin myös liikunnanohjauksen peruskurssin Varalassa, Roine kertoo.

Metsäoppilaitoksessa Roine oppi ajamaan metsäkonetta ja laittamaan puita pinoon, mutta sitä taitoa hän ei päässyt koskaan käyttämään. Metsätutkinnosta oli kuitenkin hänelle iloa ensimmäisessä työpaikassaan pankissa, jonne Roine meni töihin vuonna 1999.

– Aloitin palveluneuvojana Tampereen konttorissa, josta siirryin pian Hyvinkäälle. Konttorin asiakkuustilaisuuksissa metsätutkinnosta oli hyötyä, sillä ymmärsin, mistä oli kyse, kun paikalliset tilalliset puhuivat metsänhoidosta. Ja maanviljelyksestäkin ymmärsin ihan kotiolojen puolesta.

Myöhemmin Roine siirtyi pääkonttorin contact centeriin Helsinkiin. Hän asui yhä Tampereella ja kävi sieltä käsin töissä Helsingissä. Samaan aikaan hän opiskeli Tampereen ammattikorkeakoulussa.

– Kesällä 2005 aloitin Alma Medialla kansainvälistymiskoordinaattorina. Aluksi tein tutkimustyötä, mutta pian päädyin vetämään mainos-myyntitiimiä ja IT-tiimiä. Tein kahta duunia, kumpaistakin sataprosenttisesti. Kahtena peräkkäisenä vuotena tuplasimme myyntitiimissä tuloksemme.

Tämän jälkeen hän Roine siirtyi uuteen IT-projektiin, jossa uusittiin koko konsernin intranet sekä sisäinen lehti.

– Se oli iso oppimisprosessi, sillä intranet-projekti käsitti 11 maata, 11 intranettiä ja 11 opetuskierrosta. Sisäinen kielemme muuttui englanniksi, mikä pisti minunkin kirjoittajantaitoni aluksi koetukselle.

Syvälle IT-maailmaan

Alma Mediassa työskentelyn jälkeen Roine meni puoleksi vuodeksi Ruotsiin CDONille töihin, mutta ei viihtynyt tehtävissään ja palasi Suomeen vuonna 2010.

– Aloitin Suunnossa assarina, mutta varsin pian sain uusia vastuita ja huolehdin muun muassa IT-tiimistä. Sitten sain puhelun UPM Raflataciltä, joka haki projektin vetäjää Tampereelle. Firmassa oli alkamassa muutos ja meneillään oli isoja hankkeita. Otin tehtävän vastaan ja muutin Tampereelle.

Kyseessä oli vaativa IT-projekti. Roine toimi muun muassa välittäjänä IT-puolen ja päättäjien välissä yrittäen pitää aikataulun kasassa.

– Olin aiemmissa tehtävissäni siirtynyt aina kerros kerrokselta syvemmälle IT-asioissa ja nyt menin syvemmälle kuin koskaan aikaisemmin. Projekti oli hyvin opettavainen ja mielenkiintoinen, sillä aikataulu oli tiukka ja vaati paljon kaikilta vastuuhenkilöiltä.

Projektin päätyttyä Roine työskenteli vielä puoli vuotta UPM Bioforen puolella IT-managerina, kunnes jätti firman vuonna 2013.

– Se oli jo toinen kerta, kun jäin pois töistä tietämättä, mitä teen seuraavaksi. Olin tehnyt itseni tarpeettomaksi UPM:llä, enkä sen vuoksi nähnyt mitään syytä jatkaa, vaikka UPM sinänsä oli miellyttävä työpaikka.

Roine veti hetken henkeä ja meni vuonna 2014 Innofactorille töihin. Päätös oli helppo, sillä yrityksessä työskenteli monia henkilöitä, joiden kanssa Roine oli tehnyt töitä aiemminkin.

– Heillä oli minulle valmis hanke, joka sisälsi 12 yksittäistä projektia. He eivät olleet aiemmin tehneet sellaista kokonaisuutta asiakkaalle. Vastasin hankkeesta ja se saatiin hyvin maaliin.

Vastuut kasvoivat entisestään, kun Roineen esimies sai hänet ylipuhuttua projektiyksikön vetäjäksi. Tämän päälle tuli vielä eräs kriisiprojekti, jonka esihenkilö halusi välttämättä antaa Roineen hoidettavaksi.

– Otin tehtävät vastaan sillä ehdolla, että saan hoitaa ne omalla tavallani. Uudelleenroolitin kriisiprojektin ja saimme projektin lopulta hienosti maaliin. Uudelleenroolitus onnistui, sillä olin oppinut kuulemaan, mitä ihmiset halusivat ja hahmottamaan, mihin heitä kannattaisi siirtää. Projektin uudelleenroolitus pisti lopulta liikkeelle isompiakin asioita, sillä se sai monet ihmiset nostamaan tasoaan ja jopa vaihtamaan uransa suuntaa.

Uutta yksikköä rakentamaan

Tauko täysipäiväiseen työntekoon tuli vuonna 2017, kun Roine jäi äitiyslomalle. Roine ei kuitenkaan jäänyt paikalleen, vaan keskittyi viimeistelemään AMK-tutkintonsa Haaga-Heliassa ja mietti, mitä tekisi seuraavaksi.

– Irtisanouduin Innofactorilta vuonna 2018, sillä halusin tehdä jotain muuta. Työskentelin vuoden verran konsulttina ja coachasin, mentoroin ja sparrasin pienten ja keskisuurten yritysten esihenkilöitä ja toimitusjohtajia. Lisäksi autoin startupeja.

Vuonna 2021 Roine huomasi, että Espoon Ifin toimistossa alettiin rakentaa uutta yksikköä, ja lähetti hakemuksen. Pian hän saikin kutsun haastatteluun.

– Ihastuin heti ensimmäisessä keskustelussa tulevaan pomooni. Kun hän soitti, olin heti valmis aloittamaan uudessa työssäni.

Roine kehuu esihenkilöään vahvaksi visionääriksi, jolla on usko suunnitelmiinsa ja joka on antanut hänelle paljon liikkumavaraa työssään.

– Toimin Customer ja Partners Solutions -yksikön Espoon vastuuhenkilönä ja lisäksi vastuullani on yksikön talent management. Rekrytoin ihmisiä ja yhytän heitä oikeisiin paikkoihin. Lisäksi vastaan myös siitä, että strategiset kompetenssimme ovat määriteltynä ja tiedämme, mitä tarvitsemme tulevina vuosina.

Tämän vuoden osalta Roine saavutti tavoitteensa jo etuajassa ja on käyttänyt nyt aikaansa Ruotsin kollegoiden auttamiseen. Haasteet ovat aina innostaneet Roinetta.

– Minua kiehtoo se, että saan tehdä jotain, mitä ei ole tehty koskaan aikaisemmin. Utopistiset tavoitteet inspiroivat minua.

Roine ajattelee muutenkin työtehtävistään hieman eri tavalla kuin moni muu. Hänen perusajatuksensa on lähteä rakentamaan työtään siten, että voi tehdä itsensä lopulta tarpeettomaksi.

– Ensin hahmottelen, mitä minun pitää tehdä ja mikä on se tilanne, jossa olen tehnyt itseni tarpeettomaksi omassa roolissani. Asetan itselleni tietyn aikakehyksen ja alan aktiivisesti hakea avainasemiin sellaisia henkilöitä, jotka ovat halukkaita hyppäämään oman boksinsa ulkopuolelle ja joilla on halu kasvaa. Näillä ihmisillä on erilaiset vahvuusalueet ja he osaavat tehdä asioita paremmin kuin minä. Jossain kohti tulee sitten se hetki, jossa voi todeta, että minun hommani on hoidettu, eikä minulla ole enää mitään annettavaa.

Mentorointia ja valmennusta

Työssään Roine on jo pitkään käyttänyt valmentavaa otetta. 2000-luvun puolivälissä ollessaan Alma Medialla töissä Roineella oli työpisteensä vieressä punainen puutarhatuoli, jonka vieressä oli iso mukillinen lakuja. Kuka tahansa sai tulla tuoliin istumaan ja nollaamaan aivojaan.

– Välillä joku tuli siihen istumaan, eikä välttämättä edes sanonut mitään. Otti vain lakuja, söi ne ja lähti pois. Tai sitten joku tuli selittämään minulle asian ja kun en ymmärtänyt siitä mitään, hän joutui selittämään asian siten, että ymmärsin sen.

Roine toteaa, ettei esihenkilön rooli ole olla mikään kukkulan kuningas, vaan se on rooli muiden joukossa. Erona on vain se, että esihenkilön tehtävälista on erilainen kuin asiantuntijan.

– Minulla on coachaava lähestymistapa. Yleisin kysymykseni on, että kerro vähän taustaa, miten lähtisit purkamaan tätä? En pidä itseäni viisaana substanssin näkökulmasta, mutta minulla on taito kysyä oikeita kysymyksiä.

2010-luvulla Roine kouluttautui Tasapainon Avaimet -menetelmän avainvalmentajaksi. Mentorointi tuli kuvaan mukaan vähän myöhemmin hänen työskennellessään Innofactorilla.

– Mentorointi lähti tiimiläiseni kanssa käydyistä lounaskeskusteluista, joissa sparrasin heitä. Aluksi se oli vain keskustelua, mutta jossain vaiheessa siitä tuli kahdenkeskistä mentorointia. Ajattelen, että esihenkilö ei ole mikään pomo, vaan valmentaja. Jos olet asiantuntijoiden esihenkilö, sinun pitää luottaa heidän asiantuntijuuteensa. Asiantuntijat kyllä kysyvät, jos he tarvitsevat apua.

Roine sanoo, ettei hänellä aina ole valmiita vastauksia, mutta silloin hän etsii verkostostaan tai muualta jonkun, jolla on vastauksia.

– Olen jo kauan aikaa sitten ymmärtänyt oman rajallisuuteni. En pysty välttämättä antamaan vastauksia, mutta pystyn kuuntelemaan ja kuulemaan myös sen, mitä ei sanota, sekä kysymään tyhmiä kysymyksiä.

Työt boksiin

Vapaa-ajasta on tullut Roineelle entistäkin tärkeämpää. Aloittaessaan nykyisessä työpaikassaan Roine päätti rajoittaa työaikaansa. Tätä nykyä hänellä on erillinen työpuhelin ja privaattipuhelin.

– Koska minulla oli taipumus tehdä töitä 24/7 ja sekoittaa työ- ja vapaa-aika keskenään, päätin pistää työt boksiin. Minulla on kotona perhe ja haluan tehdä muitakin asioita. Kun työt loppuvat, ne loppuvat. Aina välillä tietysti tulee vähän joustettua.

Roine pitää etätyöstä, sillä hän kertoo olevansa sosiaalisesti selektiivinen, introverttiuteen taipuva ambivertti. Omiensa parissa hän jaksaa olla, mutta uusia ihmisiä vilisevät tapahtumat vievät häneltä energiaa.

– Olen paremmassa kunnossa, kun teen töitä etänä. Omia tiimejäni haluan tietysti käydä tapaamassa, ja meillä on kerran kuussa toimistopäivä, jossa juuri olin.

Työpäivänsä Roine aloittaa normaalisti puoli kahdeksan, kahdeksan aikaan ja päättää sen viimeistään viiden, puoli kuuden aikaan. Välillä palaveri tai työhaastattelu voi alkaa aikaeron vuoksi jopa kello kuudelta aamulla, mutta silloin päivän voi lyhentää loppupäästä.

– Käyn tiistaisin työaikana salilla, ja silloin tällöin käyn myös juoksemassa. Vapaa-aikana käyn perheen kanssa patikoimassa, boulderoimassa tai uimassa. Oma harrastukseni on vertaistukibändi, joka koostuu lähinnä vanhoista suuntolaisista. Meillä on ihan omat jutut, ja tykkäämme enemmän treenata kuin esiintyä.

Helsingissä asuvaan Roineen perheeseen kuuluu Saaran lisäksi puoliso ja kolme poikaa. Roineen mies on yrittäjä, jolla on kaksi yritystä, joten yhteinen aika on välillä tiukassa. Sekä Roine että hänen miehensä myös matkustavat työnsä puolesta.

– Suunnittelemme viikot tarkkaan kalenterien kanssa, että kumpi voi olla missäkin kohtaa. Vaikka nyt on kiirettä, olemme todenneet, että ei tämä kestä ikuisuuksia ja kumpikin joustaa.

Lähitulevaisuudessa Roine olisi valmis aloittamaan uuden jakson työssään. Pitkällä tähtäimellä häntä kiinnostaisi työskennellä entistä enemmän advisor boardeissa, joista hänelle on jo kertynyt kokemusta.

– Tykkään nopeatempoisesta työstä. Pienen startupin neuvonantajana pitää nopeasti hoksata, mistä yrityksessä on kyse, jotta voi olla avuksi. Se on sellaista oikean elämän koulutusta, jota ei saa mistään opinahjosta. Voisin jäädä vaikka 55-vuotiaana eläkkeelle ja heittäytyä kokonaan hallitusammattilaiseksi ja advisoriksi, Roine sanoo pilke silmäkulmassa.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.