Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Miten etuoikeutettu olen, kun ympärilläni on ihmisiä, jotka aidosti ja täydestä sydämestään pysyvät rinnallani. Mikään ei ole elämässä itsestäänselvyys. Ja siitä nousee valtava kiitollisuus ja nöyryys. Kunpa muistaisin kiittää ja sanoa ääneen, miten monella ihmisellä on ollut merkitystä, kun sisimpäni maisema on muuttanut muotoaan ja tähtikartta saanut uusia alkuja. Nämä ihmiset ovat minun tähtikarttani pohjoinen ja etelä. He jaksavat olla siinä aivan vieressä ja katsoa rakkaudellisin silmin – ja vain olla.

Sanotaan, että sydämen tehtävä on murtua, jotta se voi vahvistua. On vaikea hyväksyä, että näin on oikein. Ja kuitenkin elämä tuo eteen tapahtumia, joita ei voi välttää. Jokaisella on oma tarinansa ja polkunsa kuljettavana. Toisinaan vieläkin mennyt saa haukkomaan henkeä ja ihmettelemään, mistä toivo uuteen päivään on löytynyt. Ja samalla yhä kirkkaammin loistaa tähtikuvioni – ystävät, joiden valo valaisee tieni. Vasta kaikkien kokemusten jälkeen, osaa arvostaa elämää ja sen kaikkia sävyjä. Arpia, ehjiä kohtia ja vahvistunutta mieltä.  Kunpa muistaisin, mistä olen lähtenyt ja miten paljon olen kasvanut. Liian helposti huomio eksyy siihen, mikä on vielä säröillä ja vailla työtä, keskeneräinen.

Entä, jos näin on hyvä ja riittävä. Entä, jos kääntäisin katseeni omaan pohjoiseen ja luottaisin, että tieni on oikea. Entä, jos elämä asettelee sisäistä tähtikarttaa uuteen uskoon ja se vie kohti uusia maisemia, yhä vahvemmin luottaen maahan jalkojen alla. Entä, jos… näin on hyvä, juuri nyt, juuri tässä.
Hengitän lepoa, rauhaa ja luottamusta. Sydän ja tähtikartta ovat paikallaan. Näin on hyvä. Tämä riittää.

Toivon sinulle lempeää katsetta jokaiseen säröön, arpeen ja eheään kohtaan.
Toivon, että sinäkin riität juuri nyt, juuri tuollaisena.
Toivon, että tähtikarttasi, sydämesi ja jalat vievät sinut luottaen kohti huomista, kohti todellista ja ainutlaatuista sinua.

”Aina kun jokin sisällä
liikahti pois radaltaan
hän pysähtyi tutkailemaan
sielunsa muuttunutta
maisemaa, asetteli
uudelleen planeetat
ja kuun taivaalleen,
piti huolta, että kaikki
oli jälleen linjassa.
Sydän, tähtikartta
ja jalat sen alla. ”
Susanna Jussila

1. Kuuntele, milloin on pysähdyksen paikka ja anna sille huomiosi ja aikansa. Kunnioita sitä hiljaista ääntä sisälläsi. Älä sivuuta sitä, sillä on aina viesti sinulle.
2. Jaa hyvää ihmisille, jotka välittävät sinusta. Heilläkin on omat ”järistyksensä” ja silti, he antavat aikaa ja huomioita sinulle, kun tarvitset. Osoita kiitollisuutesi.
3. Hyväksy tosiasiat ja hengitä. Elämää ei voi käsikirjoittaa. Voi vain kurottaa kohti uusia maisemia ja horisontteja. Älä silti menetä toivoa huomisesta!
4. Näe matka, jonka olet jo kulkenut. Se on sinun tiesi ja vain sinulla on syvällinen tieto siitä, mitä se on vaatinut. Anna arvo itsellesi!

Tiina Latikka on ammatticoach ja Mind Coach, joka uskoo ihmisen mahdollisuuksiin ja potentiaaliin ylittää itsensä, kun siihen annetaan mahdollisuus. Latikka on työskennellyt coachina ja työnohjaajana runsaan 13 vuoden ajan.

Lisätietoja Tiina Latikasta löydät osoitteesta https://sillanrakentajafi.wordpress.com/. Facebook ja Instagram @tiina.latikka.

Lue myös Latikan edelliset kolumnit Ihmisyyden ytimessä, Myötätunto ja rakkaus ovat tehokkaimpia parantajia, Anna elämälle mahdollisuus, Paalupaikalla kerran vuodessa ja Treffeillä itseni kanssa.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.