Onneksi on vielä kesää jäljellä. Se pitää mielen korkealla. Kun aurinko paistaa ja on lämmintä, on helpompi keskittyä hyviin asioihin. Juuri ne pienet, hyvät asiat ovat merkittäviä, sillä ilman niiden näkemistä maailmasta tulee paljon harmaampi.
Toiveikkuuden ylläpitäminen ei kuitenkaan ole helppoa. Maailmantilanne on erittäin huolestuttava ja huonoja uutisia tulee joka puolelta. Juuri nyt tarvitsemmekin erityisen paljon tulevaisuuden uskoa. Se tarkoittaa sitä, että vaikka ikäviä asioita tapahtuu, uskomme lujasti selviävämme niistä. Voimme jokainen myös tukea toisiamme ja luoda uskoa parempaan. Kuten tähän numeroon kirjoittanut ja minua aiheesta innostanut Jyri Kansikas sanoo kolumnissaan: ”Koska emme pysty vaikuttamaan ulkopuolisiin uhkiin, laitetaan panokset kaikkeen siihen, mihin voimme vaikuttaa. Otetaan kaikki mahdollinen hyvää tuottava arsenaali nyt käyttöömme. Meillä jokaisella on siihen mahdollisuus. Se on pääsääntöisesti vain omasta valinnasta kiinni.” Jokaisen elämässä on varmasti paljon hyvää. Nautitaan kaikesta siitä ja luodaan ympärillemme toivoa ja valoa.
Ajankohtaisartikkelissa keskitymme mielen hyvinvointiin, johon harva meistä kiinnittää sen kummempaa huomiota. Mielen hyvinvoinnista kuitenkin kannattaa pitää huolta ja sitä voi edistää varsin pienin askelin. Kaikkea ei nimittäin tarvitse laittaa uusiksi elämässä eikä mielen hyvinvoinnissa tarvitse tulla mestariksi. Jo pienikin parannus omaan olotilaan, kuten vaikkapa parin minuutin iisisti ottaminen työpäivän lomassa, voi olla merkittävä edistysaskel, joka avaa uusia näköaloja elämään, Tony Dunderfelt sanoo lehtemme haastattelussa. Artikkelissa annetaan konkreettisia vinkkejä psyykkisen kunnon kohentamiseen ja sisäisten voimavarojen lisäämiseen.
Henkilökuvassa esittelemme suomen kieltä rakastavan monitoiminaisen Tuija Metsäahon. Alun perin HSO-sihteeriksi valmistunut Metsäaho teki pitkään sihteerin töitä ennen kuin kiinnostui akateemisista opinnoista ja haki yliopistoon opiskelemaan. Maisterintutkinnon suoritettuaan Metsäaho teki muun muassa toimittajan töitä, opetti viestintää ja toimi viestintäpäällikkönä. Tätä nykyä Metsäaho tekee myös omia verkkokursseja, pitää blogia ja toimii kouluttajana sekä nauttii elämästään, joka on asettunut uomiinsa.
Coaching-blogissa Katja Kokko pohtii, kuinka tärkeää on kantaa itsensä. Itsensä kantaminen sisältää vastuunottoa itsestä ja muiden huomioon ottamista, mutta omia rajoja kunnioittaen. Kenenkään ei tarvitse kannatella muita, vaan meillä jokaisella on vastuu omista voimavaroistamme, Kokko sanoo kolumnissaan.
Johtajuuden ytimessä -blogissa Anna-Maija Kuosmanen tarkastelee numeroilla johtamista. Vaikka moni työntekijä kokee numeroiden kautta tapahtuvan johtamisen kylmänä, ovat tulokset johdolle tärkeitä mittareita. Tulokseen vaikuttaminen tapahtuukin ihmisten kautta, mutta perustellen ja arvostaen, Kuosmanen painottaa kolumnissaan.
Hyvinvointi-blogissa Erja Järvelä pohtii huolestumisen ja stressaantumisen vaikutuksia meihin kaikkiin. Voidaksemme katkaista huonojen ajatusten kehän, kannattaa keskittyä juuri tähän hetkeen. Hetkessä eläminen ja kiitollisuuden tunne ovatkin äärimmäisen tärkeitä hyvinvoinnin taitoja, joita tarvitsemme tässä ajassa, Järvelä sanoo kolumnissaan.
Work goes happy -blogissa Jyri Kansikas peräänkuuluttaa toiveikkuutta. Kun emme voi suoraan vaikuttaa ympärillämme oleviin uhkiin, voimme sen sijaan vaikuttaa ympärillämme oleviin ihmisiin ja huomioida enemmän muita. Toisten huomioiminen ja tukeminen tekee jo itsessään hyvää meille jokaiselle ja lähes aina tämä hyvä palaa takaisin, Kansikas toteaa kolumnissaan.
Elämä järjestykseen -blogissa Mikko Pahkasalo käsittelee rajojen asettamista ihmissuhteissa. Rajojen asettamisessa on kyse tasapainosta. Rajojen asettaminen yhdistettynä itsetuntemuksen syventämiseen lisää hallinnantunnetta omasta elämästä, koska sen avulla voi estää toisten pyrkimykset pompotella meitä, Pahkasalo sanoo kirjoituksessaan.
Hyvinvointi-blogin toisessa kirjoituksessa Mari Lämsä puhuu kiinnostuksen tärkeydestä työssä ja ihmissuhteissa. Kiinnostuksen osoittaminen ja halu tutustua toiseen ihmiseen liittyy oleellisesti arvostuksen tunteeseen. Myönteinen kiinnostus on myös oivallinen keino saada työyhteisössä kaikkien potentiaali käyttöön, Lämsä toteaa kolumnissaan.
Kirjablogissa arvioimme ajankohtaisartikkelin teemaan liittyvän Tony Dunderfeltin Hyvä fiilis -kirjan.
Viime sunnuntaina päättyi kesäkyselymme, jossa tiedustelimme, oletko luonteeltasi enemmän optimisti vai pessimisti ja onko ominaisuudestasi ollut sinulle enemmän hyötyä vai haittaa. Saimme runsaat 80 vastausta. Vastaajista 71 prosenttia ilmoitti olevansa optimisteja, 23 prosenttia pessimistejä ja 6 prosenttia siltä väliltä. Valtaosa optimisteista ja suurin osa pessimisteistä piti omaa ominaisuuttaan itselleen hyödyllisenä. Kyselyn arvonnan palkinnon, Harri Gustafsbergin ja Sami Sallisen kirjoittaman Taktinen neuvottelu -kirjan, voitti Paavo Salonen Vantaalta. Onnittelut Paavolle ja kiitokset kaikille osallistuneille.
Tästä syksystä alkaen lehtemme ilmestyy kolmen viikon välein. Seuraavan numeron julkaisemme keskiviikkona 31. elokuuta.
Toiveikasta työpäivää!
Marja Kasanen
päätoimittaja
Oliko artikkeli kiinnostava?
Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun
- haluat erottua joukosta,
- saavuttaa uutta yleisöä ja
- saada asiasi helposti perille.
Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.
Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/