Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Innostutko työstäsi? Pääsetkö riittävästi kehittymään ja oppimaan uutta? Koetko flow’ta ja työn iloa ainakin silloin tällöin? Vai kuluvatko työpäiväsi kenties matelevia kellon viisareita tuijotellen?

Muistele hetki, milloin ja mitä tehdessäsi olet viimeksi kokenut flow’n eli virtauksen kokemuksia. Flow-tutkija Mihály Csíkszentmihályin mukaan virtaamiskokemuksissa on kyse intensiivisestä keskittymisestä käsillä olevaan asiaan tai tehtävään. Silloin ihminen on sisäisesti motivoitunut ja vahvasti sitoutunut siihen, mitä hän tekee. Aika tuntuu kuluvan sopivan joutuisasti ja liiallinen itsetietoisuus katoaa taustalle.

Flow-kokemukset ovat todennäköisimpiä silloin, kun työskentelemme tehtävien parissa, jotka ovat sopivan haastavia omiin taitoihimme nähden. Osaamiseen nähden liian vaativat tehtävät ahdistavat, liian helpot tehtävät taas johtavat apatiaan ja pitkästymiseen. Ajoittaiset flow-kokemukset työssä antavat osviittaa siitä, että työn haasteet ja osaaminen ovat tasapainossa, työ on kiinnostavaa ja sisäisesti motivoivaa.

Turhan kiireinen työtahti ja työn liiallinen kuormittavuus ovat tuttuja monelle tämän päivän työelämässä. Liiallisista työn vaatimuksista stressaantuneena voi ajatus työssä tylsistymisestä alkaa tuntua jopa kadehdittavalta luksukselta.

Monelle tulee edelleen yllätyksenä, että myös tylsistyminen työssä voi olla uhka työssä jaksamiselle. Työssä vietetään kuitenkin merkittävä osa arjen valveillaoloajasta. Jos ihminen kokee, että hän pääsee työssä näyttämään oman osaamisensa, on todennäköisempää, että hän myös kokee työnsä mielekkäänä, on sitoutunut tehtäviinsä ja pystyy keskittymään paremmin. Vaikka työn ei tarvitsekaan joka päivä olla juhlaa, on riittävä kiinnostus kuitenkin merkittävä työn voimavara.

Pitkästyminen vaivaa alasta riippumatta

Työssä tylsistymisen ajattelisi helposti olevan ongelmana lähinnä yksitoikkoisessa tai liukuhihnamaisessa työssä. Pitkästyminen työpaikalla saattaa kuitenkin uhata yhtä lailla pitkiä matkoja ajavaa kuljetusalan ammattilaista kuin tohtorintutkinnon suorittanutta huippuasiantuntijaa.

Aikaisemmin uusista ja kiinnostavistakin tehtävistä voi ennen pitkää tulla tuttujen kaavojen rutiininomaista toistamista, joka ei enää tarjoa uusia haasteita tai oppimisen mahdollisuuksia. Työntekijästä voi tuntua, ettei hän pääse oppimaan ja kehittymään työssään. Hän saattaa olla hyvinkin taitava tehtävissään – mutta pitkästynyt. Vaikka ihminen pääosin viihtyykin sen parissa, minkä parhaiten osaa, ei mukavuusalueelle jämähtäminen ole hyvä asia kenellekään, vaan usein riskinä on leipiintyminen ja tuttuihin kaavoihin urautuminen.

Paljon on kiinni siitäkin, mitä itse kukin työltään toivoo ja haluaa. Toinen kaipaa vaihtuvia projekteja, etenemismahdollisuuksia ja itsensä haastamista, kun taas toinen nauttii enemmän vakaudesta ja rutiineista. Ei siis voida ajatella niin, että sama määrä vaihtelua tai haastetta työssä on hyväksi jokaiselle.

On tärkeää, että työyhteisössä on sekä innostujia, jotka tarttuvat helposti uusiin mahdollisuuksiin ja ovat avoimia uudelle, että niitä, jotka harkitsevat hieman pidempään ja joskus jopa vähän toppuuttelevatkin jatkuvaa muutosintoa. Erilaiset persoonallisuudet työyhteisössä tasapainottavat ja tukevat toisiaan, mikä on hyvä nähdä vahvuutena.

Mikä neuvoksi, jos töissä on tylsää?

Jos oma työ tylsistyttää, aloita kirkastamalla itsellesi, mihin olet tyytyväinen nykyisissä tehtävissäsi ja mihin puolestaan et. Pohdi tarkkaan, millaista uusia haastetta kaipaat. Yksi janoaa vaihtelevampia työtehtäviä, toinen vastuuta ja mahdollisuuksia uralla etenemiseen.

Vaikka nykyinen työ tylsistyttäisi, siinä saattaa kuitenkin olla myös puolia, joita uusissa tehtävissä jää kaipaamaan. Innostus on tärkeä, mutta ei ainoa puoli työssä. Ehkä palkka on tehtävien vaativuuden huomioiden hyvä tai työajat sopivan joustavat elämäntilanteeseesi nähden. Ääripäästä ei välttämättä kannata hypätä suoraan toiseen, joten mieti tarkkaan, mitä kiinnostava ja sopivasti haastava työ tarkoittaa juuri sinulle.

Jos tuntuu, että kaikki mahdolliset polut työn muuttamiseen on jo nykyisissä tehtävissä kartoitettu, voi olla aika lähteä etsimään virtaavampaa työtä muualta. Mutta vaikka työ tylsistyttää, ei ensimmäinen askel kuitenkaan välttämättä ole työpaikan tai koko alan vaihto. Aluksi tilanteesta olisi hyvä keskustella oman esimiehen kanssa. On täysin mahdollista, ettei kukaan edes tiennyt sinun pitkästyvän työssäsi tai kaipaavan uusia uramahdollisuuksia, ellet ole aikaisemmin ottanut asiaa puheeksi. Myös kouluttautumalla saa usein lisää virtaa ja uusia näkökulmia nykyiseen työhön.

Minna Miao on psykologi, psyykkinen valmentaja ja kirjailija, joka on työskennellyt aikuisiän oppimisen ja alanvaihtoon liittyvien kysymysten parissa sekä tuottanut hyvinvointia tukevaa sisältöä ja koulutuksia organisaatioille. Hän on julkaissut kirjan Kasvun asenne oppimisessa – Hyödyllisten haasteiden käyttöopas (PS-Kustannus), joka käsittelee erilaisia lahjakkuususkomuksia ja sopivan haastetason löytämisen merkitystä hyvinvoivan oppimisen tukena.

Lisätietoa Minna Miaosta löydät osoitteesta www.minnamiao.fi ja https://www.instagram.com/psykologi_minnamiao/ 

Lue myös Miaon aiemmin julkaistu kolumnit Osaatko antaa itsellesi palautetta ja Miten onnistuu opiskelun ja työn yhdistäminen? sekä hänen kirjoittamansa Kasvun asenne oppimisessa -kirjan arvio Paremman oppimisen käsikirja.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.