Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Tarvitsemme jokainen yhteyttä, turvallisuutta ja ystävällisyyttä. Ja turvallisuudella on paljon tekemistä palautumisemme kanssa. Mutta jos omat hyviksi testatut ja asemansa vakiinnuttaneet palautumisen keinot riisutaan meiltä, joudumme eksyksiin.

Uhkakuvia meillä on nimittäin ollut riittämiin. Stressihormonit, ne ikävät sellaiset, vievät meiltä paljon energiaa ja lisäksi voivat herättää meissä niin ahdistusta, vihaa ja pelkoa kuin vastenmielisyyttäkin.

Kukapa ei olisi kokenut kuluneina vuosina jonkin asteista ahdinkoa – kun tapahtuu järjettömiä asioita, meidän pitääkin reagoida niihin, tuntea ne ja keskustella niistä. Toivottavasti olemme kukin tahoillamme päässeet keskustelemaan, jäsentämään tai vaikka punttia nostamalla purkamaan, erilaisilla kehollisilla hoivilla ajatuksiamme liennyttämään ja toimintakykymme säilyttämään.

Uhkajärjestelmä, osa aivojen kolmesta pääasiallisesta tunteiden säätelyjärjestelmästä, keskittyy uhkien havaitsemiseen ja itsensä suojelemiseen. Se on syytä kuitenkin saada pois päältä, jottemme jää jyräävän pelon ja vaaran tunteen alle. Hälytystilassa emme tunnetusti toimi hyvin. Lisäksi haluamme kyetä välittämään toivon, rauhan ja tulevaisuuden viestiä sekä itsellemme että toisillemme. Vaikka uhkat eivät ole poistuneet, keinomme säädellä niiden herättämiä tunteita ovat väistämättä monella meistä kehittyneet.

On aika ajoin päästettävä irti kuten hektisen työpäivän jälkeen. Keskityttävä vaikkapa kehon liikuttamiseen tai luovaan tekemiseen. Rentoutumiseen, ilman fyysistä tai älyllistä ulottuvuutta. Mentävä tankkaamaan metsää – huippupalauttavaa ja korkeasti onnellistuttavaa!

Töissä meillä jokaisella on paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Vapaalla tarvitsemme aikaa, jolloin meiltä ei vaadita mitään. Omaehtoista aikaa. Eikä töiden omaehtoisesta, autonomisesta tekemisestä tietenkään haittaa ole.

Saavuttaminenkin kuormittaa

Tekemistä, pyrkimistä ja saamista – sitäkin aivomme kaipaamme. Saavuttamisen järjestelmä on aktiivinen ja energisoi, innostaa sekä saa meidät ihan fiiliksiin saadessamme päivän tehtävälistat toteutettua ja pois ajatuksistamme. Odotetun lomamatkan toteutus tai toivotun työpaikan saaminen tuntuu saavuttamisen järjestelmässämme. Uhkajärjestelmän tavoin myös saavuttaminen on kuluttavaa, koska intensiiviset tunteet ja hormonit yhtä lailla kuormittavat. Sympaattinen hermostomme on täydessä tehossa – valmistaudummehan suoritukseen. Kyvykkyytemme pääsee esille ja tunnemme osaavamme, synnyttävämme tuloksia.

Sympaattinen hermosto, aktivoiva automaattisen hermoston osamme, on myös saatava aisoihin, kun suoritus on tehty. Tässä ihmisaivot eivät ole ihan parhaimmillaan meidän huippuhienon aivokuoremme ansiosta. Meillä jää helposti tekeminen, “jahtaaminen” päälle. Suorittamista tukevissa kulttuureissa olemme hyväksyttyjä vain, kun teemme, suoritamme ja saavutamme. Niinpä me sitten opimme toimimaan vastoin omaa ja yhteistä etua, pahimmassa tapauksessa päädymme jopa esittämään tehokkuutta.

Meitä on nyt lujasti muistutettu siitä, miten kamalan mukavaa onkaan tavallinen, vähän tylsä ja toisinaan puuduttavankin toisteinen arki. Johon kuitenkin sisältyy välillä ihan kivaa saavuttamista, ja tietysti myös komeaa kompurointia.

Kun monet velvoitteet ja tavisarki riisutaan, jää ihmiselle toisaalta ihan liikaakin tilaa miettiä. Yksin ajatustensa kanssa kokee ensin monenmoista ahdinkoa. Avuttomuuden tunnustaminen tekisi oikeasti jokaiselle hyvää – ja jokainen joutuu joskus siihen tilanteeseen. Se tila kannattaa muistaa, koska avuttomana voi myös kasvaa. Muistaa ainakin ikuisesti kaiken saamansa tuen. Muistaa todennäköisesti senkin, mihin ei kannata jatkossakaan turvata. Saavuttaminen, niin hauskaa kuin se voikin olla, jää joksikin aikaa kirkkaasti taka-alalle.

Levollisuuden järjestelmään yhteisillä tavoitteilla

Me kaipaamme kokemusta riittävyydestä, arvostuksesta ja hallinnasta. Yhteyskeskeinen ihmiskäsitys korostaa ihmistä toisiin kytköksissä olevana olentona. Uskotaan että kilpailun sijaan keskinäinen avuliaisuus tuo parhaan tuloksen.

Uskomukset oletuksineen ihmisluonnosta näkyvät nyt monella työpaikalla muun muassa hybridityölinjauksissa, toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, arjen valinnoissa sekä tyylissä, jolla asioita hoidetaan, linjataan ja kehitetään.

Jotakin hyvää, jota voimme löytää viimeisten viikkojen, kuukausien, parin vuodenkin tapahtumista, on se, että asiat saavat oikeat, niiden kokoiset mittasuhteet. Se lisää ainakin omalla kohdallani levollisuuden järjestelmäni aktivointia. Tarvitsemme yhteistä suuntaa, yhteisiä tavoitteita ja yhteen hiileen puhaltamista.

Levollisuus tuo mukanaan yhteyttä, turvallisuutta ja ystävällisyyttä. Saamme levollisina kokea onnistumisia, eikä niiden välttämättä tarvitse liittyä työhön. Teemme edes jotakin, jonka koemme merkitykselliseksi, koska oman hyvinvointimme tukeminen on monen kohdalla viimeistään nyt noussut ansaitsemalleen paikalle. Haluamme olla sellaisissa sosiaalisissa yhteyksissä, joissa voimme olla oma itsemme. Sosiaalisissa yhteyksissä laatu on noussut määrää tärkeämmäksi, toisille yhteys eläimiin ja/tai luontoon on ihmissuhteitakin arvokkaampaa oman palautumisen vinkkelistä.

Ystävällisyys tervehdyttää meitä niin saatuna kuin annettuna. Muistamalla sen voimme olla mukana tekemässä omaa pientä muutostamme ja yhteistä muutosta, jota usealla rintamalla nyt tarvitaan.

Katja Kokko on ura- ja työhyvinvointivalmentaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja (STOry), peruskoulutukseltaan KTM. Kokko on työskennellyt IT-alan tukkuriliiketoiminnassa HR-päällikkönä ja -johtajana sekä konsulttina ja yrittäjänä. Tällä hetkellä hän työskentelee Katja Noponen Oy:ssä uravalmentajana ja työnohjaajana. Kokon osaamis- ja kiinnostusalueita ovat työyhteisöjen kehittäminen, työhyvinvointi, uravalmennus, kirjoittaminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Lisätietoja Kokosta löydät osoitteista:
https://www.linkedin.com/in/katja-kokko-5698425/ 
katja.kokko@hrwell.fi

Lue myös Kokon aiemmin julkaistut kolumnit Älä hylkää herkkyyttäsi, Suojele itseäsi, Miten sinut tavoitan ja Koska tahdon hyvän syksyn.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.