Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Lapsille oli tehty siskonpeti olohuoneen lattialle. Siinä he makasivat somasti vierekkäin. Saunan jälkeen hiukset olivat vielä kosteat ja posket punoittivat. Myös talon lemmikit hakeutuivat lasten seuraan. Villakoira Nökö makoili isoimman lapsen kainalossa ja kissa Kirnauskis lepäsi tyynyllä. Koko porukka näytti tyytyväiseltä. Aamuvarhaisella yksi lapsista aivasteli ja yski. Oliko tämä nyt se virus, josta meitä oli niin kovasti varoitettu? Lapsi joi ahnaasti mukillisen vettä ja valitti nuhaa. Hän nukahti onneksi pian uudelleen. Aamulla kuorin appelsiineja, jotta lapset saisivat vitamiineja. Kunpa huhtikuussa ei tarvitsisi olla sairaana. Onneksi käymme kesää kohti.

Tämä keksitty tarina sisältää ihan tavallisia, arkisia sanoja. Mitä ne kertovat? Miten ne ovat syntyneet? Mikä on niiden alkuperä?

Kielitieteessä etymologia eli sanojen alkuperä kertoo, mistä jokin sana tai ilmaus on peräisin. Suomen kielessä on sekä omaperäisiä että lainattuja sanoja. Omaperäiset sanat edustavat hyvin pientä määrää sanavarannosta, mutta ne ovat säilyneet siksi, että sanat kuuluvat jokapäiväiseen käyttöön. Esimerkkejä tällaisista sanoista ovat muun muassa käsi, jalka, isä, syksy, talvi, hiiri, kala, koivu, kuusi, elää, kuulla, mennä, nähdä, tuntea.

Suurin osa suomen kielen sanastosta on siis lainaa, mutta alkuperä on usein niin hämärtänyt, ettei ainakaan kirjoitusasun perusteella voi päätellä, mistä sanat ovat peräisin. Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus) tutkijat ovat selvittäneet monien sanojen alkuperää.

Merkitykset sanojen takana

Poimin keksitystä tarinasta 11 sanaa ja avaan niiden merkityksiä. Lähteenä olen käyttänyt Kotuksen sivuja https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta

Siskonpeti tarkoittaa lattialle pedattua useamman ihmisen nukkumapaikkaa. Sana perustuu todennäköisesti ruotsinkieliseen sanaan syskonbädd. Syskon tarkoittaa sisarusta, mutta sana on käännetty suomeksi muotoon siskon(peti).

Sauna on niin oleellinen osa suomalaisuutta, että sanakin on varmasti ollut olemassa iät ja ajat. Sauna-sana tunnetaan tosiaan suomessa ja joissain lähisukukielissä. Saamelaiskielissä on sana suovdnji, mutta sen merkitys on kuoppa, kieppi. Saamen merkitys lienee alkuperäinen. Kuoppa on toiminut lämmityspaikkana. Myöhemmin sille on kehittynyt nykyinen merkitys. Tämän vakuuttavampaa selitystä saunalle ei ole.

Lemmikki on johdettu sanasta lempi, ja sillä on usein viitattu eroottiseen rakkauteen. Alkujaan lemmikiksi on kutsuttu lempiystävää. Eläimiä on alettu kutsua lemmikeiksi 1920-luvulta alkaen. Sana yleistyi nykyisessä merkityksessä, lemmikkieläin, vasta kymmeniä vuosia myöhemmin.

Kainalo on vanha perintösana. Sanaa on käytetty kaikissa suomen lähisukukielissä. Alun perin sana on todennäköisesti ollut yhdyssana. Kainalo olisi siis alun perin ollut ”olkapään alla oleva”.

Virus on tarkoittanut myrkkyä latinan kielessä. Keskiajan jälkeen virus-sana tarkoitti limaa, joka tartutti tauteja ihmisestä, eläimestä ja kasvista toiseen. Kun pieneliöt löydettiin 1800- ja 1900-luvun taitteessa, virus alkoi tarkoittaa niitä.

Vesi on ikivanha sana. Sen vastineita löytyy lähes kaikista uralilaisista kielistä.

Nuha on todennäköisesti vanha germaaninen lainasana. Ruotsin räkää merkitsevä sana on snor.

Appelsiini on tullut suomen kieleen ruotsin ja ehkä myös saksan välityksellä hollannin kielestä. Sana tarkoitti ensin Kiinan omenaa.

Huhtikuu on saanut nimensä siitä, että keväthankien aikaan oli tapana kaataa kaski- eli huhtapuut kuivumaan. Kesällä puut sitten poltettiin. Huhti tulee kaskimaata tarkoittavasta sanasta huhta.

Sairas on vanhoja germaanisia lainasanoja. Nykyruotsin sår eli haava pohjautuu samaan germaaniseen lähtökohtaan.

Kesä on vanha lainasana indoeurooppalaisista kielistä. Kesä on tarkoittanut maataloudessa kesantoa. Saattaa olla, että alun perin kesäkuu on merkinnyt kuukautta, jolloin kesanto ensi kertaa kylvetään.

Sanat joita käytämme, kantavat mukaan historiaa, jonne on kiinnostavaa välillä sukeltaa.

Viestinnän asiantuntija Tuija Metsäaho pitää kieliaiheista blogia Elämänpuu. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri (suomen kieli) ja HSO-sihteeri.
Lue lisää: https://elamanpuu.blog/.

Lue myös Metsäahon aiemmin julkaistut kolumnit Kaupan tiskillä, Tässä on virheitä, Piinaava puhe, Sanon viimeisen sanan, Mikä ravintolalle nimeksi? ja Kukin kiittää tyylillään.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.