Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Elämämme on muuttunut entistä pirstaloituneemmaksi ja elämänpoluistamme on tullut entistä mutkaisempia. Edessämme on jatkuvasti yhä enemmän erilaisia polkuja ja tarjonnan runsaus asettaa meidät aina vain monimutkaisempien valintojen eteen. Samaan aikaan olemme ihmisinä ja mieleltämme sekä ajatusmaailmoiltamme kuitenkin samasta materiasta veistettyjä kuin aiemminkin.

Esimerkkinä ja korostaakseni yllämainittua faktaa, lainaan tässä useamman kerran antiikin filosofi Herakleitosta. (n. 535-475 eKr.)

Valintojen ja ongelmien kompleksisuus on muokannut mustavalkoiset kuvamme maailmasta ultra hd -tasoisiksi, joissa kaikkia sen pixeleitä ei kykene edes suurennuslasilla havaitsemaan.

Et voi astua kahdesti samaan jokeen, uudet vedet siinä jo virtaavat. (Herakleitos)

Näin on aina tehty -sanonnat ovat olleet kierrätyskelvottomia jo iät ja ajat ja itse olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että mielipiteensä muuttamisesta (tai alentavasti sanottuna takinkääntämisestä) ei ole tullut pelkästään hyve, vaan se on jo pitkään ollut elintärkeä taito uudistumisen näkökulmasta. Lieneekö maailmassa ainuttakaan ihmistä, joka ei elämänsä aikana olisi muuttanut mielipidettään mistään asiasta? Tuskin.

Pirstaloitumiseen ja pixelöitymiseen törmää joka päivä etenkin uutissivustoja lukiessaan. Niissä asioita on yritetty paketoida pieneen tilaan yksinkertaistaen, jopa pelkkään otsikkoon tiivistäen. Kun tähän lisää sen ikuisen tosiasian, ettei mikään uutinen, ei edes säätiedotus, ole objektiivinen, niin sekametelisoppa tulee entistä sekavammaksi. Ja mitä sekavampi soppa on, sitä enemmän se antaa mahdollisuuksia sopan hämmentäjien keittiömestareille.

Kiteyttämällä kompleksisia asioita onelinereihin ja jatkuvasti toistettaviin sloganeihin on todistetusti mahdollista muokata massojen pirstaloituneita mieliä. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, niin pirstaloituminen on tuottanut vastareaktiona alati kasvavia luuloviisaiden joukkoja. Joukkoja, joissa oma mieli kieltää totuuden itseltään. Sulkee siltä silmänsä. Ja kun tähän vielä laitetaan päivittäinen tiedonkeruun pääruoka, eli some, on soppa niin sakeaa, että sen suodattamiseen vaaditaan varsin tiheä seula.

Uusia haasteita ei ratkaista vanhoilla työkaluilla

Asiat tekevät kaiken aikaa tilaa toisille eikä mikään ole liikkumatonta. (Herakleitos)

Ongelmien pixelöityminen ja kompleksisuus ovat vahvasti läsnä myös työelämässä. On yhä haastavampaa taklata, saati ratkaista uusia haasteita vanhoilla työkaluilla.

Luuloviisauskin on entistä suurempi uhka työelämässä, jossa entistä enemmän ja selkeämmin työntekijöistä on tullut oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Johtajilla ei ole enää aikoihin ollut asiantuntemusta kaikista organisaation työtehtävistä. Vain luuloviisaat johtajat uskovat vielä näin olevan ja vain luuloviisaat työntekijät olettavat näin. Johtajien kontolla on sen sijaan kokonaisuuksien hallitseminen ja ihmisten johtaminen sekä yhä enemmän myös ohjaaminen tai valmentaminen.

Toisaalta on paljon luuloviisaita työntekijöitä, jotka luulevat ymmärtävänsä kokonaisuuksia, vaikka eivät ole niistä lainkaan perillä. Tämä rikkinäinen puhelin saadaan eheäksi ja toimivaksi ainoastaan lisäämällä avointa vuorovaikutusta.

Luuloviisaus on äärimmäisen vaarallista varsinkin silloin, kun päätöksiä tehdään oletusten varassa. Tämä koskee niin mikro- kuin makrotasoa. Tässä suhteessa on välttämätöntä luoda organisaatioihin turvallinen ilmapiiri, jossa ainoa tyhmä kysymys on se, joka jää kysymättä.

Kaunein harmonia saa alkunsa riitasoinnusta. (Herakleitos)

Työelämän juhlapuheissa saamme usein kuulla, että erilaisuus on rikkautta, mutta de facto, pyrimme edelleen sullomaan kaikki samoihin suppiloihin. Tämä koskee myös erimielisyyttä, jota omalle sukupolvelleni suorastaan opetettiin nieleskelemään purematta. Kissat piti visusti pitää pöytien alla hiljaa ja piilossa. Onneksi nuoremmat sukupolvet ovat valtaosin irtautuneet tästä pinttyneestä tavasta.

Erimielisyys ei ole yhtä kuin eripuraisuus, vaikka usein niitä yritetään synonyymeiksi sekoittaa. Erimielisyys voi olla kehityksen loistava ajuri, jos sille annetaan oikeat ja turvalliset olosuhteet. Itse uskon ja toivon, että huomisen kukoistavissa yhteiskunnissa ja organisaatioissa tämä tulee olemaan itsestäänselvyys ja niissä jopa naureskellaan sille, miten tätä ei joskus ymmärretty.

Monien asioiden opettelu ei tee viisaammaksi. (Herakleitos)

Jokainen meistä tulee olemaan jatkossakin ja ainakin ajoittain luuloviisas jossain suhteessa. Ainoa tapa vaikuttaa tähän on perehtyä enemmän asioiden eri laitoihin. Avautua eri näkökulmiin ja avartaa katsettaan ultra wide -tilaan.

Toisaalta kaikkea varten ei ole edes tarvetta avata oman mielen näyttöä ja joskus se on valinnoista paras. Kokemuksesta tiedän, että sorrun itsekin jatkuvasti yksinkertaistamaan asioita ja monesti niin on vain helpompi tehdä. En kuitenkaan anna itseni suhteen periksi ja haluan ainakin yrittää pitää mieleni mahdollisimman avarana. Siksi olen pitänyt jo vuosikymmenet mukanani eri muodoissa erästä Herakleitoksen lausetta.

Se löytyy tänä päivänä niin toimistoni seinältä, läppärini kannesta kuin kännykkäni taustakuvasta. Lause on: Luuloviisaus on kaatumatauti.

Jyri Kansikas on paremman työelämän rakentaja ja työhyvinvoinnin edistäjä, joka työskentelee toimitusjohtajana Work goes happy Oy:ssä.

Lue myös Kansikkaan edelliset kolumnit Taito sanoa ei paaluttaa omat rajat, Ihmiset ovat organisaatioiden kestoliima, Työelämän luottopakit ja Mitä sinulle kuuluu?

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.