Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Meillä suomalaisessa työelämässä ei ole tapana kiitellä saavutuksista tai kehua onnistumisista. Ennemminkin tyylinä on se, että kun ei sanota mitään, niin kaikki on hyvin. Nyt kun työpaikoille on pikkuhiljaa alettu palata, olisi hyvä paikka kulttuurin muutokselle.

Pitkän etätyökauden jälkeen moni meistä kaipaa vuorovaikutusta kasvokkain. Juuri nyt olisikin tilaisuus alkaa suhtautua toisiin lähtökohtaisesti ystävällisesti. Se tarkoittaa sitä, että voisimme antaa toisillemme myös kehuja ja kannustusta. Kuten tähän numeroon kirjoittanut ja aiheen pohdintaan minua innostanut Hannaleena Immonen sanoo: ”Perusteltu palaute ja ylpeys kannattelevat yksilöiden kautta koko työyhteisöä. Kannustus ja kehu lisäävät motivaatiota ja tukevat tiimiä kollektiivisessa ammatillisessa kasvussa.” Kehuminen ja tunnustuksen antaminen eivät maksa mitään, mutta niiden myönteinen vaikutus ihmisiin on valtava – ja sen näkyy myös yrityksen tuloksessa. Eikä tämä koske vain esihenkilöitä, vaan jokainen meistä voi antaa onnistumisesta tunnustusta niin työkaverilleen kuin pomolleen. Niin saatu kuin annettu kannustus tuovat hyvän mielen itselle ja toiselle. Jaetaan siis hyvää ja uskalletaan iloita yhdessä onnistumisista!

Coaching-blogissa Jaana Hautala tarkastelee luottamuksen tärkeyttä työyhteisössä. Luottamus ja psykologinen turvallisuus tai niiden puute näkyvät niin työpaikan ilmapiirissä, toimintatavoissa kuin työprosesseissa. Kolumnissaan Hautala antaa vinkkejä psykologisen turvallisuuden luomiseen ja luottamuksen rakentamiseen.

Johtajuuden ytimessä -blogissa Jaana Pullinen käsittelee vahvuuksia. Me ihmiset tuppaamme lähtökohtaisesti keskittymään kehityskohteisiin ja heikkouksiin, joita meiltä kaikilta löytyy. Keskustelun ohjaaminen vahvuuksien tunnistamiseen ja käyttöön koko tiimin yhteisenä voimavarana olisi nivottava osaksi arjen johtamista, Pullinen sanoo kolumnissaan.

Vierailja-blogin ensimmäisessä kirjoituksessa Hannaleena Immonen pohtii arvostuksen tärkeyttä työelämässä. Onnistumisesta ja innostuksesta työelämässä puhutaan aivan liian vähän. Jos onnistumisista vaietaan tai palaute jätetään kokonaan antamatta, voidaan sitä kautta jäädyttää osa ammatillisesta palosta ja luovuuden intohimosta, Immonen toteaa kolumnissaan.

Uusille urille -blogissa Riikka Pajunen perkaa vanhoja suomalaisia sananlaskuja, jotka ovat usein turhankin opettavaisia ja jopa itsetuntoa latistavia. Kolumnissaan Pajunen tekee raikkaat uudelleentulkinnat kymmenestä tunnetusta sanonnasta.

Hyvinvointi-blogissa Mari Lämsä pohtii katseen merkitystä etätyöskentelyn aikakaudella. Harvoin edes tiedostamme sitä, miten tärkeä katse on vuorovaikutuksessa. Katseen kautta luomme yhteyden toiseen ihmiseen, viestimme tunteita ja tulemme nähdyksi ja olemme olemassa toiselle ihmiselle, Lämsä sanoo kolumnissaan.

Sana hallussa -blogissa Tuija Metsäaho sukeltaa sanojen historiaan. Suomen kielessä on sekä omaperäisiä että lainattuja sanoja. Suurin osa suomen kielen sanastosta on lainaa ja vain pieni osa sanoista on omaperäisiä. Kolumnissaan Metsäaho avaa sanojen merkityksiä.

Vierailija-blogin toisessa kirjoituksessa Riina Kruut käsittelee asiantuntijaviestintää. Tänä päivänä suuri osa keskusteluista käydään digitaalisissa kanavissa ja siksi asiantuntijoiden kannattaa panostaa viestintänsä laatuun. Kolumnissaan Kruut antaa hyödyllisiä vinkkejä laadukkaaseen asiantuntijaviestintään.

Seuraavat artikkelit julkaisemme kahden viikon kuluttua keskiviikkona 27. huhtikuuta.

Onnistunutta työpäivää!

Marja Kasanen
päätoimittaja