Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Viimeiset kaksi vuotta olemme eläneet kriisiaikaa maailmanlaajuisesti. Ensin pandemia ravisteli meitä perusteellisesti ja nyt maailmanpoliittinen tilanne on kiristynyt sodan myötä äärimmilleen. Mitä tämä kaikki tarkoittaa työyhteisöiden johtamiselle?

Kaiken keskellä arki jatkaa kulkuaan. Johtamiselta kuitenkin vaaditaan enemmän. Mutta mitä se enemmän sitten on? Miten johtaa ihmiset onnistumaan ja tuottamaan omaa elinkeinoaan epävarmassa tilanteessa? Näiden kahden vuoden aikana on ollut ensisijaisen tärkeää palata perusasioiden äärelle.

Paluu perusasioiden äärelle

Olen kolumneissani usein kirjoittanut luottamuksesta, arvostuksesta, innostamisesta, myötäinnostamisen voimasta, esimerkillä johtamisesta, rinnalla olemisesta ja valmentavasta otteesta – positiivisen kateuden voimaa unohtamatta. Nämä ovat niitä perusasioita, joita johtamisessa on eniten tarvittu viimeisen kahden vuoden aikana. Se, miten vielä johdetaan oma porukka loistamaan entistä kirkkaammin, onkin sitten jo superjohtamista.

Superjohtaminen on perusasioiden toistamista. Erityisesti kriiseissä nämä perusasiat rauhoittavat ja muistuttavat olennaisesta. Ne ovat informointia asioista, joihin pystytään itse vaikuttamaan ja joita pystyään tekemään, eteenpäin katsomista ja määrätietoista esimerkin osoittamista.

Elämme tilanteissa, joissa kaikki ei ole omissa käsissämme. Johtajan tärkein tehtävä onkin keskittyä olennaiseen ja osoittaa, että ne asiat, joihin voimme vaikuttaa, myös toteutetaan. Johtajan on näytettävä omalla tekemisellään, että vaikka epätietoisuus on ainoa totuus, niin tekemällä niitä asioita, joita on suunniteltu, voi tuoda vakautta tekemiseen ja uskoa tulevaan. Nyt jos koskaan on aika osoittaa, että valittu linja on oikea ja pitää, vaikka ympärillä tapahtuu hallitsemattomia asioita.

Asioiden ja tilanteiden hyväksyminen ei tarkoita passivoitumista, päinvastoin. Suunnitelmallisuus, eteenpäin katsominen ja usko tulevaan ovat parasta lääkettä koko tiimin hyvinvoinnille. Samalla on tärkeää tarkastella vallitsevia faktoja ja keskustella niistä. Kaikkiin tilanteisiin pitää myös reagoida ja pyrkiä valmistautumaan. Näin tiimi pystyy tilanteessa kuin tilanteessa havaitsemaan yhteiset haasteet sekä pohtimaan, miten kaikki vaikuttaa kunkin omaan tekemiseen ja mihin asioihin voidaan vaikuttaa yksin ja yhdessä.

Tekeminen on parasta lohtua

Osoittamalla itse uskallusta toteuttaa asioita ja edistää yhteistä päämäärää riippumatta ympärillä riehuvasta kriisistä, johtaja voi saada aikaan tilanteen, jossa kenenkään ei tarvitse yksin miettiä tulevaa eikä pohtia, mitä se tarkoittaa omalla kohdalla tai lamaantua odottamaan pahinta. Sen sijaan voidaan yhdessä katsoa eteenpäin, tehdä kaikki se, mikä vaikuttaa yhteisen hyvään ja siten jokaisen oman hyvinvoinnin sekä tuloksen saavuttamiseen.

Johtamisen ismit voi heittää romukoppaan ja olla oma itsensä, johtaa edestä ja takaa, rinnalla kaasuttaen tai pepulle potkien siten, että luo jokaiselle sellaisen toimintaympäristön, jossa on mahdollisuus onnistua sekä toimia. Tässä hetkessä tiukkuus on välittämistä, uskallus on suurinta rohkeutta ja tekeminen parasta lohtua.

Anna-Maija Kuosmanen on aktiivinen hyvän johtajuuden puolestapuhuja. Kuosmanen työskentelee Urbaanit Kodit Oy:n toimitusjohtajana ja on aiemmin toiminut pitkään pankkialalla lukuisissa tehtävissä muun muassa konttorinjohtajana.

Lue myös Anna-Maija Kuosmasen edelliset kolumnit Johtamisen uusi aika, Onko sinulla kiire vai ehditkö johtaa ihmisiä?, Rinnalla ja yhdessä – mutta itsenäisesti ja Itseohjautuvuus vaatii johtajuudelta paljon.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.