Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Uteliaisuutta ei aiemmin ole juuri laajemmin pohdiskeltu. Pikemminkin sitä on pidetty negatiivisena ominaisuutena, josta tulisi päästä eroon. Uteliaisuudessa kuitenkin piilee kaiken kehityksen itu, sillä ilman uteliaisuutta maailmassamme ei olisi keksintöjä eikä mitään nykyajan mukavuuksista, kertoo professori, filosofi Juha T. Hakala uusimmassa Uteliaisuus –  Miksi ”miksi” on tärkeä kysymys? -kirjassaan.

Uteliaisuus on kaiken uuden takana. Lukuisat kuvaukset ihmiskuntaa eteenpäin vieneiden keksintöjen taustoista kertovat, että niiden synnyttäjänä on ollut intohimoinen halu selvittää, miten jonkin ongelma saadaan ratkaistua. Esimerkiksi Nobelin palkinnon saaneet koostuu hyvin monenlaisista ihmisistä sekä erilaisista taustoista, mutta kaikkia heitä yhdistää Hakalan mukaan suorastaan lapsekas halu ihmetellä ja kyseenalaistaa – he ovat kaikki olleet uteliaita!

Uteliaisuudella on myös yhteiskunnallista ja kansantaloudellista merkitystä ja yhteys oppimiseen tai hyötyyn kaikenlaisissa tuotekehitystyössä sekä myös bisneksessä. Uteliaisuus tulisikin saada kirjan mukaan isoksi asiaksi yhteiskunnassa ja ravistauduttava irti asenteesta, että uteliaisuus on arkipäivästä, yllätyksetöntä ja päivänselvää.

Uteliaisuutta ja kysymysten esittämistä tarvittaisiin esimerkiksi työelämässä paljon enemmän.  Pidättäydymme herkästi kysymyksistä työpaikalla, koska pelkäämme leimautuvamme epäpäteviksi ja kyvyttömiksi. Selkäytimeemme on juntattu uskomus, että aika on arvokas resurssi, jota ei pidä tuhlata kyselemiseen ja ihmisten häiritsemiseen. Johtajat myös uskovat yleisesti, että heidän pitää puhua harkitusti, eikä heiltä odoteta kysymyksiä. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että johtajien osoittaessa kiinnostusta ja jopa uteliaisuutta muita kohtaan, alaiset mieltävät heidät kiinnostuneiksi ja osaaviksi – koska kysyvä ihminen osoittaa läheisyyttä.

Uteliaisuudella onkin kirjan mukaan lukuisia positiivisia heijasteita elämään. Se ohjaa suurta osaa uusien asioiden omaksumisesta, mutta on myös jatkuvan oppimisen sitkeä ylläpitäjä. Uteliaisuuden kasvu vaikuttaa suoraan myös luovuuden lisääntymiseen. Uteliaisuus tukee myös resilienssiä, sillä uteliaisuuden ja epävarmuuden sietokyvyn, positiivisten tunteiden, huumorin ja leikillisyyden sekä erilaisuutta sietävän asenteen välillä on todettu positiivinen yhteys. Ja vastaavasti vähäisellä uteliaisuudella on todettu olevan yhteyksiä merkityksellisyyden puutteen kokemuksiin, mutta myös uupumukseen, masennukseen ja muihin mielen sairauksiin.

Kirja avaa mielenkiintoisia näkymiä uteliaisuuden merkitykseen ja yllättävän laajoihin vaikutuksiin niin työhön kuin arkielämään. Kirja sopii kaikille, jotka haluavat avartaa maailmankuvaansa. Pohdiskeleva teos antaa uteliaisuudelle sille kuuluvan arvon, sillä ilman sitä ei olisi nykyisenkaltaista yhteiskuntaa kaikkine mukavuuksineen.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.