Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Edellisessä numerossa kirjoittanut Jaana Pullinen pohdiskeli ansiokkaasti, tarvitaanko johtajia enää mihinkään, ja innosti minutkin tarttumaan aiheeseen.

On houkuttelevaa ajatella, että itseohjautuvat ihmiset johtavat itsensä ja tiiminsä paitsi erinomaiseen tulokseen, myös harmoniseen yhteistyöhön jokaista hyvään suoritukseen kannustaen. Parhaimmillaan näin voikin olla. Ihmisillä on selkeä yhteinen päämäärä, jonka saavuttamiseen kaikki yhteisymmärryksessä sitoutuvat. Työ on antoisaa eikä huonoja hetkiä juuri ole tiimin ponnistellessa innolla kohti toinen toistaan onnistuneempia kokeiluita ja tuloksia.

Muuttuvien työelämän vaateiden sekä uusien sukupolvien astuessa innosta kihisten työelämään ovat esihenkilöt ja johtajat joutuneet jo vuosien ajan kaivamaan itsestään esille, miten vastata johdettavien tarpeisiin sekä oman työnsä onnistumiseen entistä paremmin. Pari vuotta jatkunut epävarmuus ei ole yhtään helpottanut heidän tehtäväänsä. Miten tukea ja auttaa erilaisissa tilanteissa elävien ihmisten työelämää sotkeutumatta liikaa kunkin yksityiselämän mahdollisiin haasteisiin? Olemme kaikki kokonaisuuksia, eikä mikään ongelma eskaloidu pelkästään työstä johtuvista paineista tai pelkästään kotitilanteen perusteella. Tässä hetkessä, kun suurin osa työstä tehdään kotitoimistoilta käsin, on erityisen haastavaa huomata tilanteet, joissa henkilö saattaisi tarvita tukea onnistuakseen työssään.

Matala organisaatio ei tarkoita johtamattomuutta

Pullisen kolumnia lukiessani mieleeni tuli monta tilannetta, jossa hänen mainitsemansa vastuun ottaminen on ollut juuri se tilanne, jossa johtajan taidot ja kyky johtaa punnitaan. On helppoa työskennellä, kun asiat sujuvat, eikä tiimin sisä- tai ulkopuolella synny haasteellisia tilanteita. Mutta heti, kun jokin tilanne on epävarma eikä oikein tiedetä, miten edetä, saatikka, kun tilanteet eskaloituvat eri näkökulmiin, onkin äkkiä kyse siitä, miten tiimi pystyy käsittelemään sen. Yhtäkkiä kaikki vastuu onkin helppo sysätä esihenkilölle, johtajalle, jonka vankan suojan piirissä voi tuntea olonsa turvalliseksi. Johtajan tärkeä tehtävä onkin luoda sellainen ilmapiiri, jossa jokainen tietää, että kaikki asiat kohdataan yhdessä. Niin haasteet kuin myös onnistumiset.

Kun ihmiset ovat vahvasti itseohjautuvia, voidaan organisaatio pitää hyvinkin matalana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö joukkoa selkeästi johdettaisi. Johtajia tarvitaan nyt ja jatkossakin osoittamaan suuntaa. Johtajan tehtävä on auttaa muita onnistumaan tehtävässään siten, että kaikki tietävät mihin ollaan menossa ja miksi.

Johtajan tärkeänä tehtävä on nähdä laajasti, olla aallon harjalla, raivata tietä eli hienommin sanottuna nähdä mikä on tekemisen visio ja luoda strategia vision toteuttamista varten. Kun hän lisäksi pystyy perustelemaan suunnan merkityksellisyyden, voidaan siirtyä johtamisesta johtajuuteen. Kun johtaja on valmis myös laittamaan itsensä kehiin, tekemään työtä erilaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, hänellä on mahdollisuus saada muutkin mukaan.

Demokratia on avainasemassa työpaikolla silloin, kun puhutaan terveestä johtamisesta. Demokratiassa ihmiset ovat tasa-arvoisessa asemassa tekijöinä samaan aikaan, kun he vapaaehtoisesti seuraavat johtajaa. Johtaja on joukon avainhenkilö, jolla on kyky ja mahdollisuus nähdä eteenpäin, kyky luoda pohjaa tekemiselle sekä avata ovia tulevaan. Tällaiset henkilöt nousevat johtamaan porukkaa, joko nimettynä tai nimeämättöminä. Yhteisohjautuvuuden vaara piileekin siinä, että joukosta nousisi epävirallinen johtaja, joka ei välttämättä johda joukkoa pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla olevaan suuntaan.

Johtaja kantaa vastuun kokonaisuudesta

Jonkun on nähtävä kauas, jotta voidaan toimia tässä ja nyt. Jonkun täytyy pystyä kantamaan vastuu kokonaisuudesta luottaen oman porukan tekevän kaikkensa yhteisen sekä jokaisen oman onnistumisen saavuttamiseksi. Se joku on johtaja, joka ymmärtää, että hyödyn tuottaminen asiakkaalle seuraa siitä, kun pystyy rakentamaan kestävän ja pysyvän pohjan tekemiselle. Sellaisen pohjan, joka elää ja kehittyy luoden lisää turvallisuutta kaikille osallisille.

Johtajuudesta keskusteltaessa puhutaan usein uusista tuulista. Moderni tekeminen onkin nimenomaan sitä, että pysytään mukana muuttuvassa maailmassa ja pystytään joko nopeasti reagoimaan yllättäviin tilanteisiin tai olemaan etujoukoissa suunnan näyttäjinä. Tämän vuoksi onkin erittäin keskeistä, että johtaja pystyy osoittamaan luottamusta kunkin oman työn jatkuvuuteen ja tärkeyteen, vaikka työn tekeminen muuttuu nopealla vauhdilla.

Kaiken ei silti tarvitse koko ajan muuttua. Vaikka työ muuttuisi ympärillä, voi perustehtävä pysyä samana, mikä luo turvaa kaikille. Johtaja voi omalla tekemisellään ja esimerkillään luoda luottamusta toiminnan jatkuvuudelle. Kannustetaan siis jokaista itseohjautuvaan tekemiseen osoittamalla, että tekemisellä on oikea suunta, tavoitteet ovat selkeät ja omassa työssä on merkitystä sekä jatkuvuutta.

Johtaja on onnistunut erinomaisesti, kun hän on tukipilari, jonka olemassaoloa ei huomata tai häntä ei arjessa kovinkaan paljoa ajatella. Johtaja huolehtii, että töitä on tänä vuonna, ensi vuonna ja siitä eteenpäinkin. Siten johtaja on, kuten jokainen työyhteisön jäsen, tärkeä osa yhteistä onnistumista.

Anna-Maija Kuosmanen on aktiivinen hyvän johtajuuden puolestapuhuja. Kuosmanen työskentelee Urbaanit Kodit Oy:n toimitusjohtajana ja on aiemmin toiminut pitkään pankkialalla lukuisissa tehtävissä muun muassa konttorinjohtajana.

Lue myös Anna-Maija Kuosmasen edelliset kolumnit Onko sinulla kiire vai ehditkö johtaa ihmisiä?, Rinnalla ja yhdessä – mutta itsenäisesti ja Itseohjautuvuus vaatii johtajuudelta paljon.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.