Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Jokainen meistä haluaa kokea sisäistä rauhaa, mutta emme aina tiedosta sitä. Jahtaamme helposti ulkoista mainetta ja mammonaa, vaikka saamme niistä vain hetkellistä mielihyvää. Rauhan tunne löytyy loppujen lopuksi sisimmästämme, kun uskallamme hiljentyä itsemme äärelle.

Sisäinen rauha on olotila, jonka jokainen voi saavuttaa. Harhaudumme kuitenkin usein hakemaan sitä itsemme ulkopuolelta ja kuvittelemme menestyksen, arvostetun aseman, hienon auton tai upean asunnon tuovan sen meille.

– Meihin ihmisiin on sisäänrakennettu halu kokea sisäistä rauhaa. Vaikka sisäinen rauha pyrkii meissä esille, emme kuitenkaan aina jaksa hiljentyä kuuntelemaan sitä, vaan haemme mielihyvää esimerkiksi alkoholista, ruoasta, tupakasta tai television katsomisesta, Harri Virolainen sanoo.

– Silloin myös kärsimme, koska emme voi hyväksyä hetkeä sellaisena kuin se on. Mielemme harhailee mieluummin joko tulevaisuudessa tai menneisyydessä, emmekä ole läsnä tässä hetkessä. Kun ymmärrämme, että tästä hetkestä ei puutu mitään ja olemme enemmän läsnä, niin kärsimyksemme vähenee, Ilkka Virolainen lisää.

Harri ja Ilkka Virolainen ovat perehtyneet tunnetyöskentelyyn, henkiseen kasvuun ja läsnäoloon liittyviin teemoihin jo kahdenkymmenenviiden vuoden ajan. Molemmat ovat suorittaneet neljä maisterin tutkintoa ja yhden tohtorin tutkinnon. Veljekset ovat kirjoittaneet myös monia kirjoja, joista viimeisin, syksyllä julkaistu ”Sisäinen rauha”, käsittelee syvällisesti rauhan ja harmonian saavuttamista.

– Sisäisen rauhan tunne on riippumaton ulkoisista lähteistä kuten ihmissuhteista, päihteistä, työssä menestymisestä tai rahatilanteesta. Voimme koska tahansa saada yhteyden sisäiseen rauhaan, Harri Virolainen sanoo.

Tunnistatko, kuka olet?

Kaiken lähtökohta on tunnistaa, kuka minä oikein olen. Identifioimme itsemme usein ajatuksiimme ja tunteisiimme – ja eritoten ajatuksiin, jotka kiinnittyvät tunteisiin ja saavat meissä aikaan kehollisia reaktioita.

– Ajatustemme syvempään, tiedostamattomaan tasoon liittyy identiteettitason uskomuksia, kuten esimerkiksi, että en ole tarpeeksi hyvä tai en kelpaa, ja ne ohjaavat toimintaamme. Toistamme samoja toimimattomia kaavoja, Ilkka Virolainen sanoo.

– Ajatukset tulevat ja menevät. Monelle onkin suuri oivallus ymmärtää, ettei olekaan sama kuin ajatuksensa. Kun tämän oivalluksen aidosti sisäistää, mielen tuottamaan sisäiseen puheeseen identifioituminen vähenee, Harri Virolainen toteaa.

Moni ihminen kertoo itselleen ja muille tarinaa itsestään viitaten persoonaansa, käyttäytymistapaansa, ajattelumalleihinsa ja tunteisiinsa. Ydinolemuksemme on kuitenkin syvempi kuin persoonamme. Kannattaa muistaa, että persoona-sana juontaa juurensa latinan kielen sanasta persona, joka tarkoittaa naamiota.

– Ydinolemuksemme on syvempi kuin persoonamme. Tulisi muistaa, että meillä on monia rooleja, kuten vaikkapa esimiesrooli töissä, jalkapallovalmentajan rooli harrastuksissa ja puolison rooli kotona. Kaiken tämän takana on ydinolemuksemme, Harri Virolainen kertoo.

Se, että olemme tietoisia ydinolemuksestamme ei tarkoita sitä, ettemmekö tuntisi tunteita. Meillä voi olla tunteet pinnassa, kun työelämässä kaupat menevät pieleen tai tunnemme surua, kun lähiomainen sairastuu. Tunteiden kokeminen onkin täysin sallittua.

– Tunteita ei pidä koskaan kieltää. Kun alamme oivaltaa, kuka olemme, tunteet eivät enää tunnu niin raskaalta, eivätkä jää päälle ja sisäinen rauha alkaa voimistua, Harri Virolainen sanoo.

– Kun sisäinen rauha alkaa lisääntyä, huomaamme, että epäonnistumisen ja huonommuuden tunteet eivät mene identiteettitasolle emmekä enää samaistu ajatuksiimme, Ilkka Virolainen lisää.

Ego pitää otteessaan

Yksi merkittävä tekijä, joka estää meitä tuntemasta sisäistä rauhaa, on oma egomme. Ego kokee sisäisen rauhan tunteen uhaksi omalle olemassaololleen ja yrittää kaikin tavoin viedä huomion siitä pois.

– Yksi keino vähentää egon ääntä on tulla siitä tietoiseksi. Egon tunnistaa siitä, että se on täynnä itseään ja ajattelee vain omaa etuaan. Se, että esimies haluaa olla aina äänessä ja tehdä päätöksiä, voi perustua egoon. Se, että haluaa vain osoittaa omaa pätevyyttään tai alistaa ja vähätellä toista työpaikalla, on selkeää egon toimintaa, Harri Virolalainen sanoo.

– Ego pelkää. Se haluaa pysyä tutussa ja turvallisessa sekä kontrolloida. Se haluaa myös pitää yllä tiettyä imagoa ja pelkää, että joku huomaa virheet. Ego myös rakastaa vertailua ja itsensä korostamista. Erityisenä olemiseen liittyvät tarinat eivät lisää mielenrauha, vaan päinvastoin. Ne tuovat mukanaan kamppailua ja lisäävät erillisyyden kokemista yhteyden sijaan, Ilkka Virolainen sanoo.

Ego voi saada meidät myös pitämään itseämme huonompana ja vähättelemään sekä mitätöimään itseämme. Tähän saattaa liittyä myös uhrina olemisen tarinat.

– Sen taustalla, että emme uskalla pitää vaikkapa esitystä, koska se pelottaa, voi olla egon ääni. Usein meillä on kuitenkin tarvittavaa osaamista, jolloin kannattaa tarttua haasteeseen ja astua esiin, Harri Virolainen kehottaa.

Egon äänen voi oppia tunnistamaan omissa teoissaan ja ajatuksissaan. Yksi keino egon tunnistamiseen on kysyä itseltään: ”Tuoko tämä ajatus tai käytös minulle sisäistä rauhaa? Onko tämä se, mitä haluan ilmaista?”

– Ego haluaa aina sanoa viimeisen sanan vuorovaikutustilanteissa ja erityisesti riitatilanteissa. On harhaluulo, että oikeassa olemisen todistaminen toisi mielenrauhan. Sen sijaan kannattaa kysyä itseltään klassinen kysymys: haluanko olla oikeassa vai onnellinen, Ilkka Virolainen sanoo.

Irti toimimattomista ajatusmalleista

Meillä on eri tilastojen mukaan 50 000 – 70 000 ajatusta päivittäin ja yli 90 prosenttia ajatuksistamme on samoja kuin eilen. Saatamme toistaa päivästä toiseen vaikkapa ajatusta siitä, että emme ole riittävän hyvä.

– Ensimmäinen askel on tulla tietoiseksi siitä, onko ajatus totta. Jos ajattelen olevani luuseri, se on pelkkä ajatus, joka ei ole totta. Suuri osa ajatuksista menee menneisyyteen, jossa meitä on saatettu esimerkiksi loukata ja ajatukset ovat jääneet aiheeseen pyörimään. Kun havahtuu tällaisiin ajatuksiin, voi sanoa, että ego, älä viitsi syöttää tuota samaa ajatuskaavaa, minun ei tarvitse uskoa sitä, Harri Virolainen ehdottaa.

Sen sijaan kannattaa tietoisesti alkaa ajatella eteenpäinvieviä ja ratkaisukeskeisiä ajatuksia. Kun on menossa esimerkiksi pitämään esitystä, voi sanoa itselleen, että tästä tulee hyvä esitys. Kun palautamme mieleen läsnäolon tilan, alkaa mieli hiljentyä.

– On tärkeää purkaa rajoittavia uskomuksia esimerkiksi siitä, ettei ole tarpeeksi hyvä. Kun uskomus tippuu pois, jäävät sen ympärillä pyörivät ajatukset pois. Jos alamme tarkastella vaikkapa itseämme kritisoivaa ajatusta, voimme kysyä, kenen puolesta ajatus tuli. Se paljastaa rajoittavia uskomuksia identiteettitasolta asti. Tällaiset rajoittavat uskomukset eivät lähde hetkessä, mutta kun alamme huomata niitä, ne alkavat tuntua yhä epätodellisemmilta ja vähenevät ajan kuluessa, Ilkka Virolainen sanoo.

Vanha totuus on, että siihen, mihin keskitymme, menee energiamme. Jos fokusoimme negatiivisiin ajatuksiin, energiamme menee niihin ja se vaikuttaa niin hormonitoimintaamme, vuorovaikutukseemme kuin siihen, miten havainnoimme maailmaa.

– Voimme sen sijaan valita ajattelevamme, että elämässä on paljon mukavia asioita, jolloin keskitymme hyvään ja vedämme puoleemme enemmän positiivisia asioita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että emme sallisi tunteita tai olisimme yltiöpositiivisia, Harri Virolainen sanoo.

Keskity sisäiseen rauhaan päivittäin

Oleellista on keskittyä mielenrauhaan päivittäin. Monesti olemme kuitenkin tekemisen moodissa ja kiireisiä. Yksinkertainen keino sisäiseen rauhaan onkin hiljentyminen päivittäin. Kun hiljennymme, mielemme rauhoittuu ja kehomme alkaa harmonisoitua tunteita ja hormoneja myöten.

– Aloittaa voi vaikka sillä, että istuu viisi minuuttia hiljaa joka aamu. Jos hiljentymiseen ei ole tottunut, voi ajatuksia ja tunteita tulla alkuvaiheessa valtavasti, mutta kun jatkaa säännöllisesti, niin ajatukset vähenevät ja mieli alkaa hiljentyä, Harri Virolainen neuvoo.

Tämän lisäksi kannattaa alkaa pohtia mistä pitää, mitä aidosti haluaa sanoa, kenen kanssa haluaa viettää aikaa tai mitä haluaa tehdä työkseen ja harrastaa. Kun oma aitoutemme tulee esille, alamme huomata, että riitämme eikä meidän tarvitse miellyttää muita tai hakea toisten hyväksyntään.

– Sisäisen rauhan edistämisen kannalta myös tunnetyöskentely on oleellista ja vaikuttaa kehoomme. Hyvä keino esimerkiksi purkaa stressiä ja harmonisoida hermostoa, on luonnossa liikkuminen tai itselle mieluisan, rauhoittavan musiikin kuunteleminen, Ilkka Virolainen ehdottaa.

Sisäisen rauhan kokeminen vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme. Stressi vähenee, kun hyväksymme elämän sellaisenaan ilman vastustusta. Tällä on selkeitä vaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseen hyvinvointiimme. Myös pelot vähenevät, kun erillisyyden tunne jää pois.

– Sisäinen rauha lisää empatiaa, ymmärrystä ja yhteyttä toisiin ihmisiin. Työpaikassakin muut aistivat sen ja heidän on helpompi olla mielenrauhaa tuntevan ihmisen seurassa. Myös oma lähipiiri aistii sen myönteisesti, Harri Virolainen sanoo.

– Kannattaa joka päivä kysyä itseltään eri tilanteissa: ”Tuoko tämä minulle mielenrauhaa?” Esimerkiksi tilanteessa, jossa työkaveri ei ole tehnyt sovittuja asioita, voi nousta pintaan suuttumusta ja tuomitsevia ajatuksia. Silloin voi kysyä itseltään: ”Edistääkö näistä ajatuksista ja tunteista kiinni pitäminen mielenrauhaani?” Vastaus on yksiselitteinen: ei edistä. Tällöin niistä voi päästää irti, Ilkka Virolainen toteaa.

Ajatukset tulevat ja menevät, oli kyse sitten positiivisista, negatiivisista tai neutraaleista ajatuksista. Tiedosta ajatusten lisäksi tila, jossa ne ilmenevät. Havaitse samalla, että olet tietoinen siitä, että tiedostat ajatuksesi. Sen sijaan, että sanot mielessäsi pelkästään ”Tiedostan ajatukseni, ja täten en ole ajatukseni”, kiinnitä huomiota siihen, mikä on tietoinen siitä, että olet tietoinen ajatuksistasi. Kun et ruoki ajatuksiasi, sallit vain niiden tulla ja mennä, ne menevät nopeasti ohi.

Kysy itseltäsi:

• Jos en identifioi itseäni ajatuksiini, kuka olen?
• Kuka olen ilman tarinaani?
• Mihin ajatukseen uskominen estää minua kokemasta rauhaa ja onnellisuutta juuri nyt?
• Kumpi on enemmän totta, olen tietoinen ajatuksistani vai minä olen ajatus?

Lähde: Sisäinen rauha, Ilkka Virolainen ja Harri Virolainen, Viisas Elämä 2021

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.