Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Fasilitointi on keskeinen taito silloin kun haluat että kokoukset ja erilaiset ryhmätapaamiset onnistuvat ja johtavat toivomaasi lopputulokseen. Silti on hämmästyttävää, että tätä taitoa ei opeteta opinahjoissa tai työpaikoilla, vaan moni joutuu kompastelemaan kokouksissa. Viestintätaitojen ja yhteistyön merkitys tulee korostumaan entisestään työpaikoilla, minkä vuoksi fasilitoinnista tulee yhä tärkeämpää.

Fasilitointi sanan alkuperä on latinankielen sanassa “facil”, joka tarkoittaa helppoa. Fasilitointi tarkoittaa suppeassa merkityksessä kokousten johtamista. Laajemmassa merkityksessä fasiliointi on ryhmiin vaikuttamista. Fasilitoinnilla pyritään rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen.

Miten voisit toimia niin, että kokoukset eivät veny ja saat osallistujat innostumaan yhteisestä tavoitteesta? Miten voisit onnistua myös online-kokousten vetäjänä, vaikket tuntisi osallistujia? Hyvä fasilitoija osaa luoda luottamuksellisen, keskustelevan ilmapiirin, jossa aidosti pyritään yhdessä sovittuun tavoitteeseen. Tällöin osallistujat kokevat parhaimmillaan myös yhteenkuuluvuutta ja innostusta.

Toimintatavat fasilitoinnin tukena

Tasapainon Avaimet -menetelmän yhdeksästä avaimesta useat auttavat fasilitoinnissa. Tässä esittelen lyhyesti yhden niistä: toimintatavat. Tämä avain kuvaa paitsi ensivaikutelmaa myös sitä, miten toimimme eri tilanteissa ja mitä tuomme yhteiseen tekemiseen.

Toimintatapoja on seitsemän: varovaisuus, pidättyvyys, sitkeys, voima, kiihkeys, hyökkäävyys ja tarkkailu. Paria näistä käytämme yleensä päivittäin. Alla listaus toimintatapojen vahvuuksista sekä niistä piirteistä, jotka korostuvat paineen alla. Toimintatavoista yleisin on tarkkailu ja siitä on erityistä hyötyä fasilitoinnissa, koska sen avulla voit nopeasti huomata mitä ryhmässä tapahtuu ilmeitä ja eleitä lukemalla.

• Varovaisuus: harkitseva vs. pelokas
• Pidättyvyys: kohtelias vs. vetäytynyt
• Sitkeys: pitkäjänteinen vs. jumittunut
• Voima: mielipidevaikuttaja vs. pomottaja
• Kiihkeys: innostunut vs. herkkähipiäinen
• Hyökkäävyys: tehokas vs. ravistelija
• Tarkkailu: huomioiva vs. kontrolloiva

Kolmen ensimmäisen toimintatavan käyttäjää on kokouksissa hyvä osallistuttaa, koska kyseisten ominaispiirteiden henkilöt antavat helposti kaiken tilan muille. Sama pätee tarkkailun omaavia. Kysy varovaisten, pidättyväisten ja sitkeyden toimintatapaa käyttävien mielipidettä erikseen – heillä on usein helmiä jaettavaksi, mutta ne saattavat helposti jäädä huomiotta.

Voima, kiihkeys ja hyökkäävyys ovat dominoivia piirteitä ja se näkyy myös kokouksissa, näiden henkilöiden mielipiteet eivät jää epäselviksi ja he saattavat varastaa koko shown. Fasilitoijan on tärkeää asettaa rajat ja jakaa puheenvuoroja välillä hiljaisemmille, muuten kokouksessa on kaksi leiriä, äänekkäät ja hiljaiset.

Hyvä fasilitoija osaa sekä osallistaa että pitää ohjakset käsissään, jotta asioissa edetään kohti yhteistä päätöstä. Kun tiedostat mitkä ovat omia toimintatapojasi, osaat myös paremmin valmistautua kokouksiin.

Mitkä ovat sinulle ominaisia toimintatapoja? Tee testi!

Jos haluat opiskella aiheesta lisää, tutustu englanninkieliseen, maksulliseen Essential Fasilitation Skills -kurssiin: https://lnkd.in/dEG9U6gs. Aiheesta lisätietoja saat myös ottamalla yhteyttä: carita.nyberg@k2b.fi

Lisätietoa Tasapainon Avaimista osoitteessa www.k2b.fi ja carita.nyberg@k2b.fi.

Lue myös Nybergin aiemmat kolumnit Onko työpaikkasi ilmpiiri kunnossa?, Neljä askelta onnistuneeseen vuorovaikutukseen, Miten viestiä paremmin etätyössä ja 12 tunnusmerkkiä huonosta johtajuudesta.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.