Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Rojahdatko arkisin työpäivän jälkeen väsyneenä sohvanpohjalle, etkä jaksa hoitaa muuta kuin palkolliset kotityöt? Ja vietätkö viikonloput lähinnä edellisestä viikosta toipuen? Jos tämä kuulostaa tutulta, on kyse todennäköisesti palautumisvajeesta. Palautumisvaje kehittyy yleensä salakavalasti ja pikkuhiljaa, mikä vaikeuttaa sen tunnistamista. Moni havahtuukin kuormittumiseen vasta siinä vaiheessa, kun pitkittynyt ylivireystila lopulta humpsahtaa alivireyteen ja uupumukseen.

Jotta tähän ei päädyttäisi, kannattaa omasta palautumisestaan pitää jatkuvaa huolta. Apua stressikierteen katkaisuun ja palautumisvajeen ehkäisemiseen saa Anniina Virtasen Psykologinen palautuminen -kirjasta, jossa palautumista käsitellään perusteellisesti aina peruskäsitteistä palautumisvinkkeihin ja harjoituksiin saakka.

Palautumisen äärelle pysähtyminen ei aina ole helppoa. Kiireeseen tottuneelle hidastaminen voi olla hyvin vaikeaa. Hektisessä arjessa fokuksemme on usein arjesta suoriutumisessa, jolloin emme ehdi pysähtyä kehon ja mielen hienovaraisten viestien äärelle. Pitkään jatkuneeseen kuormitustilaan voi myös tottua, mikä saattaa vaikeuttaa palautumisvajeen tunnistamista, Virtanen sanoo kirjassaan.

Palautumisessa ei ole kyse ainoastaan työkyvyn ylläpidosta ja terveysongelmien ennaltaehkäisystä, vaan se voi auttaa meitä kukoistamaan ja elämään kokonaisuudessaan hyvää ja merkityksellistä elämää. Kirjassa keskitytäänkin siihen, mitä jokainen meistä voi tehdä paremman palautumisen eteen.

Kirjan alussa perehdytään peruskäsitteisiin sekä siihen, mitä kehossamme ja mielessämme tapahtuu kokiessamme stressiä. Seuraavassa luvussa käsitellään kehollista puolta, jolla on merkittävä rooli mielen palautumisessa. Opuksessa esitellään myös tutkimustuloksia työstä palautumisesta.

Seuraavat luvut keskittyvät DRAMMA-malliin, joka onkin kirjan keskeistä antia. Malli käsittää kuusi palautumisen kokemusta: työstä irrottautumisen (detachment), rentoutumisen (relaxation), omaehtoisuuden (autonomy), taidonhallinnan (mastery), merkityksellisyyden (meaning) ja yhteenkuuluvuuden (affiliation). Jokainen näistä palautumisen kokemuksesta on saanut oman lukunsa. Kustakin luvusta löytyy konkreettisia vinkkejä ja harjoituksia siihen, miten voimme tukea omaa psykologista palautumistamme niin vapaa-ajalla kuin työpäivän aikana.

Kirjan lopussa käsitellään muun muassa turvallisuuden kokemusta, työn vaikutusta identiteettiin ja vapaa-ajan merkitystä hyvään elämään.

Psykologinen palautuminen -kirja herättelee oivallisesti pohtimaan omaa suhdettaan työntekoon ja palautumiseen, ja antaa runsaasti käytännönläheisiä palautumisvinkkejä, joista taatusti jokainen löytää itselleen toimivia keinoja. Kirja sopii kaikille kiireen ja suurten työkuormien kanssa kamppaileville ihmisille, jotka haluavat löytää tasapainoa elämäänsä.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.