Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Viime vuosina olen innostunut suuresti minimalistisesta tavasta ajatella asioita.  Minimalismi ei tarkoita kilpavarustelua siitä, kuinka vähällä tavaramäärällä voi tulla toimeen. Ajattelutavan voi ulottaa elämässään kaikille niille osa-alueille, joissa sen kokee itselleen hyödylliseksi. Minimalismi tarkoittaa, että pyrkii keskittymään siihen, minkä itse kokee tärkeimmäksi.

Olen lähestynyt minimalismia arvojeni avulla läpivalaisemalla tekemisiäni suoraan oman kuolevaisuuteni kautta. Kun käytettävissä oleva aikamme on kovin rajallista, mihin haluan käyttää energiaani? Jokainen kerryttämämme tavara vaatii lopulta huomiotamme, korjaamista ja säilyttämistä. Jokainen kalenterimerkintä vaatii valmistautumista, läsnäoloa ja jälkitöitä. Energiamme, kuten aikakin, on käyttövara, joka hupenee nopeasti – mihin olemme sen valmiita käyttämään ja millä perustein?

Aivomme huutavat vähempää

Sanotaan, että karsimalla pois turhan voi löytää syvempää merkitystä omalle elämälleen. Yksilöllisen merkityksellisyyden kokemuksen perässä juokseminen voi kuitenkin uuvuttaa ihmisen. Entä jos vähentää asioita loputtomiin. Jos kaipaa tyhjästä ilmaantuvaa merkityksellisyyden kokemusta, eikä mitään erikoista ilmaannukaan. Työelämässä minimalismi on kuitenkin järkevää oman hyvinvointimme, mielenterveytemme ja erityisesti aivojemme kannalta.

Aivotutkijoiden mukaan meillä on käytössämme edelleen metsästäjä-keräilijöiden aivot. Ne eivät ole hitaan evoluution vuoksi pysyneet teknologisen kehityksen tai työelämän muutosvauhdin matkassa. Siinä, missä täytyisi samalla kirjoittaa sähköpostia, kuunnella Teams-kokousta, seurata piippailevaa matkapuhelinta ja miettiä, mitä meillä tänään syötäisiin, aivomme tahtovat keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Päivän aikana kohtaamamme ärsykkeiden määrä on valtava. Sen huomaa ylivirittyneessä tilasta, jossa usein ryntäämme tanssitunneille, juoksulenkeille tai futiskentän laidalle pinaattilettupäivällisten päälle toipumaan.

Johtamisella yksinkertaisuutta

Organisaatioiden johtamisessa on paljon potentiaalia minimalismin perusajatusten hyödyntämisessä ja tätä kautta kestävämmän työelämän rakentamisessa. Minimalismi-luupilla voi tarkastella organisaation perustehtävää, joka on ajan edetessä saattanut laventua liiaksi ja josta on syytä karistaa ylimääräiset asiat ympäriltä. Voi myös yhdessä valikoida niitä arvoja, joiden pohjalta jätetään turhat asiat työpaikalla toistuvasti tekemättä. Voidaan pohtia, miltä näyttää, kun on päästy tavoitteeseen ja mikä on yksinkertaisin polku, jolla sinne päästään.

Ehkä kiinnostavimpana ajatuksena minimalismi tuo johtamiseen ajatuksen siitä, mikä voisi olla minimimäärä kontrollia ja byrokratiaa, jolla yritys voi toimia? Monimutkaistuvassa maailmassa toimintavapauden lisääminen on varmasti yksi keskeisimpiä tuottavuuden ja hyvinvoinnin kulmakiviä.

Johtamistrendien viidakon ja hybridityön hehkuttamisen sijaan minimalismi tarjoaa virkistävän mahdollisuuden palata johtamisen perustehtävän äärelle. Miettiä, onko yhteinen suuntima ja tavoitellut tulokset selvillä. Onko organisaatiossa annettu henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa työhönsä, tulla kuulluksi ja nähdyksi. Onko annettu eväitä omassa työssä onnistumiseen, jopa siinä kehittymiseen.

Ettei kävisi muutosmyllerryksen keskellä niin köpelösti, että ilma hukkuisi ajattelustamme. Johtajahan vastaa lopulta siitä, että ihmiset voivat hyvin ja onnistuvat työssään, ja että tavoitellut tulokset savutetaan. Riittäisikö sinun tiimissäsi tänään onnistumiseen yksi tai kaksi tavoitteen mukaista tekoa, joka olisi tehty ajatuksella alusta loppuun?

Jaana Pullinen on yrittäjä, HR-konsultti ja coach, joka haluaa rakentaa kestävämpää ja tuottavampaa suomalaista työelämää. Työelämän minimalistina Pullinen uskoo, että vähemmän on enemmän ja että on järkevää tehdä kovasti töitä löytääkseen itselleen merkitykselliset asiat.

Lisätietoja Pullisesta löydät hänen yrityksensä Awarium Oy:n sivuilta: www.awarium.fi
sekä LinkedInistä: https://www.linkedin.com/in/jaana-pullinen/

Lue myös Jaana Pullisesta kertova henkilökuva Merkityksellisen HR-kulttuurin rakentaja ja hänen edellinen kolumninsa Onni löytyy ongelmista.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.