Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Menestykseen ei ole oikopolkua, vaan siihen tarvitaan taitoja ja tekoja. Yksi tärkeimmistä taidoista on kyky hallita ja käyttää mielen voimaa. Jokainen meistä pystyy kehittämään omia mielen taitojaan muuttamalla omaa ajatteluaan sekä opettelemalla tuntemaan itseään syvällisemmin.

Menestyminen ei ole sattuman kauppaa. Menestymiseen tarvitaan niin itseluottamusta, tavoitteiden asettamista kuin strategista pelisilmää. Kaiken takana on kuitenkin oma ajattelumme ja tarina, jota kerromme itsestämme.

– Mielessämme käy jatkuva sisäinen vuoropuhelu. Mieli uskoo sen, mitä sille toistuvasti kerrot. Jos vähättelemme alitajuisesti itseämme vuosikausia, siitä tulee automaattinen uskomus, joka ohjaa kaikkea tekemistämme, puhuja, kouluttaja Anu Kuistiala sanoo.

Kuistiala on perehtynyt mielen taitoihin ja kirjoittanut aiheesta kirjan Tähtitaidot – 8 askelta menestykseen.

– Se, onko meillä itseluottamusta vai ei, johtuu siitä, millaisina näemme itsemme. Ja se, miksi näemme itsemme tietynlaisena, johtuu siitä, minkälaista tarinaa kerromme itsestämme. Tämä tarina on usein täysin alitajuinen ja se ohjaa meitä ilman että huomaamme sitä, Kuistiala jatkaa.

Yksi tärkeimmistä mielen taidosta onkin rajoittavista uskomuksista vapautuminen. Uskomukset syntyvät usein lapsuudessa, sillä aivomme muovautuvat alle kouluikäisenä ja imemme silloin kaiken ympäristöstämme. Tarinan takana voi olla esimerkiksi lapsena kuultu sukulaisen tokaisu tyyliin ”etkö sinä nyt tajunnut tätä?” tai ”onpa tyttö lihonut”. Näistä pienistä asioista voi tulla tunne, että on tietynlainen.

– Keskeistä onkin huomata omat ajattelutapansa ja kyseenalaistaa ne. On tärkeää oivaltaa, että meillä on uskomuksia, jotka voivat saada meidät sabotoimaan itseämme. Kannattaa kysyä itseltään, onko tarina, jota itselleni kerron, totta? Itsekin oivalsin vanhempana, että olin kertonut itselleni vääristynyttä tarinaa, joka ei pitänyt paikkaansa, Kuistiala kertoo.

Itseluottamus rakentuu sisältäpäin

Toinen tärkeä mielen taito on itseluottamus. Itseluottamus on synnynnäistä, sillä lapsena uskomme pystyvämme mihin vain. Kasvaessamme itseluottamus kuitenkin alkaa rapistua ympäröivän kulttuurin ja kasvatuksen myötä.

– Aikuisena haemme itseluottamusta ulkopuolelta. Ulkoistamme itseluottamuksen helposti suorituksiin, ulkonäköön, menestykseen tai sosiaalisen median suosioon. Haluamme, että joku kertoo meille, kuinka hyviä olemme.

Saatamme hakea hyväksyntää esimieheltä, puolisolta, vanhemmilta tai ystäviltä. Haluamme näyttää mitä osaamme, ja sitten jos emme saa siitä kehuja, mietimme miksi emme kelpaa. Sama pätee myös sosiaaliseen mediaan, josta haemme tykkäyksiä.

– Jokainen meistä hakee hyväksyntää. On luonnollista haluta kuulua joukkoon ja olla rakastettu. Tämä ei kuitenkaan rakenna sisäistä itseluottamusta. Itseluottamuksen vahvistaminen alkaa siitä, että kiinnittää huomiota ajatteluunsa, Kuistiala sanoo.

Työelämässä itseluottamuksen puute näkyy esimerkiksi siinä, että myötäilemme muiden ajatuksia, pelkäämme arvostelua emmekä uskalla tuoda esiin omia mielipiteitämme.

– Sisäinen itseluottamus tulee siitä, että hyväksymme itsemme sellaisena kuin olemme, mikä ei aina ole helppoa. Kun hyväksymme itsemme, hyväksymme myös muut. Työelämässä riittää, että keskittyy tekemään hyvin sen, mitä tekee.

Itseluottamusta murentaa myös itsensä vertailu muihin, itsekriittisyys ja täydellisyyden tavoittelu. On hyvä muistaa, että täydellisyys on harha. Jokaisella on ongelmia eikä kukaan ole täydellinen – sosiaalisen median luomasta illuusioista huolimatta.

– Usein ihmisellä, jolla on vahva itseluottamus, on ollut lähipiirissään joku rakastava aikuinen, kuten vaikkapa täti tai mummo. Kun on saanut lapsena kokea olevansa riittävä, se kantaa pitkälle. Jos kuitenkin on jäänyt paitsi rakastavaa tukea, on meillä aikuisena työkalut itsemyötätuntoon ja itsemme rakastamiseen, joiden avulla voimme rakentaa hyvän itsetunnon ja itseluottamuksen, Kuistiala muistuttaa.

Tavoitteet saavat toimimaan

Mielen taitoihin kuuluu myös tavoitteiden asettaminen. Ilman sitä saatamme jäädä helposti vain haihattelemaan, jolloin mitään ei tapahdu. Toivomme salaa, että joku muu toteuttaisi toiveemme. Tutkimusten mukaan vain muutama prosentti ihmisistä laatii itselleen selkeitä tavoitteita ja kirjoittaa ne ylös.

– Aivot pitävät suunnitelmista, päämääristä ja tavoitteista. Silloin ne tietävät, mitä kohti mennään ja ohjaavat toimintaa siihen suuntaan. Pitää keskittyä siihen, mitä oikeasti haluaa ja mikä on realistista.

Moni tekee Kuistialan mukaan sen virheen, että vain haaveilee niitä näitä ja kuvittelee esimerkiksi, että kun on hyvä työssään, on oikeutettu saamaan paremman paikan.

– Unelmat eivät toteudu siten, että istumme sohvalla manifestoimassa. Unelmien eteen pitää tehdä töitä. Jokainen menestynyt ihminen on tavoitteellinen ja on tehnyt paljon töitä sen eteen – se vain näyttää helpolta.

Saamme aikaan vain sen, minkä suunnittelemme saavamme aikaan. Asettaessamme itsellemme määräaikoja, päivämääriä ja välitavoitteita, ne vievät kohti isoa tavoitetta. Kun mielessämme on kirkas visio, alitajunta ohjaa oikeisiin valintoihin.

– Jos esimerkiksi haluamme kiinnostavamman työpaikan, pitää miettiä, mikä on seuraava askel. Mitä taitoja tehtävään tarvitaan, mitä koulutusta tai kokemusta kannattaisi hankkia, mitä kirjoja pitäisi lukea ja miten muuten voisi kehittää itseään.

Joskus voi kuitenkin olla vaikeaa tietää, mitä aidosti haluaa. Monitaitoinen ihminen saattaa hajottaa fokustaan eri suuntiin, jolloin tavoitteet ovat helposti ristiriidassa toisiinsa nähden.

– Oma tavoite löytyy poissulkemismenetelmällä. Kun karsitaan asioita yksi kerrallaan, tavoite kirkastuu pikkuhiljaa ja elämä helpottuu. Ja kun on saavuttanut yhden tavoitteen, voi sen jälkeen asettaa seuraavan.

Kun tavoitteet ovat selkeät, tunnemme hallitsevamme paremmin elämäämme. Olemme silloin myös onnellisempia, sillä vastaamme omasta elämästämme. Kaikkia tavoitteita ei Kuistialan mukaan tarvitse eikä ole edes tarkoitus saavuttaa, vaan tärkeintä on, että ne tuovat elämään sisältöä.

Strategia vie perille

Päämäärää ei saavuteta pelkästään tavoitteita asettamalla, vaan siihen tarvitaan strategista ajattelua, joka on yksi tärkeimmistä työelämässä tarvittavista mielen taidoista. Tavoitteet ja strategia suuntaavat ajattelua ja tekemistä siihen suuntaan, johon haluamme mennä.

– Strategiaa kuitenkin ajatellaan usein liian vaikeasti. Strategia on suomeksi sanottuna toimintasuunnitelma. Tämä tarkoittaa sitä, että mietimme mihin olemme menossa ja miten sinne mennään.

Strateginen pelisilmä kehittyy vain harjoittelemalla. Joukkuepelit ja kaikenlainen pelaaminen, kuten lautapelit, korttipelit tai shakki, kehittävät strategista ajattelua.

– Jo koulussa pitäisi opettaa strategista ajattelua. Meillä painotetaan vähän liikaa unelmointia ja luovuutta, jotka ovat sinänsä tärkeitä, mutta ilman strategista ajattelua luovakaan idea ei toteudu.

Työelämässä kannattaa Kuistialan mukaan ottaa käyttöön voittoon tähtäävä strateginen ajattelutapa. Se on arkipäivän työkalu, joka pitää päämäärät selkeinä ja karsii pois turhat sivupolut.

– Strateginen itsensä johtaminen mahdollistaa oman menestyksen. Strategia on tietoista ja tavoitteellista suunnan valitsemista.

On huomattu, että menestyvillä yrityksillä on yksi yhteinen tekijä: ne kaikki keskittyvät ydinbisnekseen, jossa ovat hyviä. Sama pätee Kuistialan mukaan yksilöihin. Nykypäivänä moni kuitenkin tavoittelee sitä, missä on toiseksi paras, eikä arvosta omaa lahjakuuttaan.

– Voimme haluta vääriä asioita myös vääristä syistä. Silloin on hyvä tunnistaa, onko taustalla jokin tarina. Kannattaa aina miettiä omia motiiveja, eli miksi haluaa niitä asioita, joita haluaa. Strategian kirkastamisen ytimessä on se, että keskittyy omaan ydinosaamiseensa. Silloin elämästäkin tulee helpompaa.

Näin rakennat hyvän strategian

1. Mieti, mihin pyrit, mikä on päämääräsi.
2. Tee SWOT-analyysi. Analysoi omat vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat sekä omat kykysi ja resurssisi. Mieti, mihin kaikkeen pystyt.
3. Pohdi omat kilpailuvalttisi ja menestystekijäsi. Mieti, miten erotut muista.
4. Mieti visio, päämäärä ja missio. Visio on tulevaisuuden näkemys ja tahtotila, jossa haluat olla vaikkapa kolmen vuoden päästä. Valitse houkuttelevin visio, joka vetää puoleensa. Missio vastaa kysymykseen, miksi teet sitä mitä teet. Kun teet jotain sydämellä, auttaa se pysymään tavoitteessa.
5. Aseta mitattavat tavoitteet. Mistä tiedät, että olet saavuttanut tavoitteesi. Missä olet silloin, mitä silloin tapahtuu tai miltä ympärilläsi näyttää.
6. Valitse sopiva strategia, joka vie päämäärään.
7. Mieti strategiaa tukevat toimintatavat. Kaiken tekemisen pitäisi tukea päämäärää ja viedä sitä kohti.
8. Kysy matkan varrella hyviä kysymyksiä. Kysy mieluummin miksi kuin mitä.
9. Usko itseesi.

Lähde: Anu Kuistiala, Tähtitaidot – 8 askelta menestykseen

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.