AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT SATU KEMPPAINEN ISTOCK | 28.4.2021 | KOLLEGA.FI
Taitotittelit ratkaisevat tulevaisuu­dessa

Identiteettimme kulminoituu usein titteliin. Olemme tehneet ammatistamme erottamattoman osan itseämme ja kasvaneet kiinni titteleihin, joilla kuvaamme työtämme. Tulevaisuus vaatii meitä kuitenkin ajattelemaan laajemmin ja löytämään itsellemme joustavammat taitotittelit, jotka eivät määrittele meitä staattisesti vain kapeasta näkökulmasta.

Tittelit ovat aina kiehtoneet ihmisiä. Niillä on niin ylennetty kuin alennettu ihmisiä kautta aikain. Titteleiden avulla jäsennämme ihmisten moninaisuutta, mutta toisaalta käytämme niitä saadaksemme auktoriteettia tai todistaaksemme pätevyytemme.

– Titteli on keino selittää lyhyesti ja yksinkertaisesti, mitä teemme, mutta samalla se yksitoikkoistaa monipuolisuutta. Titteli voi olla myös asia, josta pidämme väärällä tavalla kiinni. Kun olemme sen kerran koulutuksen myötä saaneet, ajattelemme sen suojelevan meitä läpi elämän, innovaattori, futuristi ja moniosaaja Perttu Pölönen sanoo.

Pölönen on perehtynyt syvällisesti identiteettiin ja titteleihin, ja kirjoittanut aiheesta kirjan Tulevaisuuden identiteetit.

– Jotta pärjäämme tulevaisuuden työelämässä meillä pitää olla joustavampi ja sopeutuvampi minä-käsitys itsestämme. Emme saa jäädä jumiin titteliimme, koska silloin identiteettimme on kiinni siinä emmekä pysty siirtymän ammatista toiseen. Tarvitsemme vähän enemmän liikkumatilaa tittelin ja itsemme väliin, Pölönen toteaa.

Aiemmin titteli antoi vakautta ja varmuutta työelämään, mutta nykypäivänä tittelit eivät pelasta meitä, vaan osaaminen. Kun ammatit muuttuvat, tarvitaan uusia taitoja.

Tilastotietoa vai tarinoita?

Kun meiltä kysytään, kuka olemme, esittäydymme säännönmukaisesti kertomalla itsestämme faktoja. Vastaukset kysymyksiin kuka olet, minkäikäinen olet, mistä olet kotoisin, mitä olet opiskellut tai mitä teet työksesi ovat tilastotietoa.

– Olemme kasvaneet näkemään itsemme tilastojen, kategorioiden ja luokkien kautta. Sen sijaan se, kuka olemme, vaatii tarinan. Sellaiset kysymykset, kuten millainen perhe sinulla on, mitä tavoittelet, millaisia unelmia sinulla on tai mikä on sinulle tärkeää, kertoo sinusta paljon enemmän, Pölönen sanoo.

Kertoessamme itsestämme tilastoja, haluamme vakuuttaa toiset. Haluamme tulla nähdyksi ja kuulluksi. Haemme kunnioitusta ja hyväksyntää, mikä voi joskus kääntyä ylemmyyskompleksiksi. Esimerkiksi korkeasti koulutettu voi suhtautua ylenkatsoen vähemmän koulutettuun.

– Jotkut jahtaavat kunnioitusta työelämässä tittelillä. Silloin on vaarana, että ihminen ajattelee ansainneensa asemansa ja olevansa sen veroinen, eikä näe sitä, että pitkälti kasvuolosuhteet tai ympäristö ovat mahdollistaneet kouluttautumisen ja uralla etenemisen.

Saatamme käyttää titteleitä vipuvarsina ja kuvitella olevamme muita parempia. Aidosti viisaat ja sivistyneet ihmiset eivät kuitenkaan Pölösen mukaan kukkoile koulutuksellaan.

– Olen huomannut, että monien menestyneiden ja taitavien ihmisten kanssa on todella helppo olla, sillä heillä ei ole tarvetta tuoda itseään esille tai päteä.

Ajan henki on kuitenkin sellainen, että ihmiset valitsevat työpaikkoja tittelin perusteella ajatellen, mitä CV:ssä lukee sen jälkeen. Myös firmat kehittelevät Pölösen mukaan uusia, hassunhauskoja nimikkeitä vanhoille töille. Vallalla oleva yksilökeskeisyys tekee titteleistä vieläkin merkityksellisempiä.

– Rakastumme siihen ideaan, mitä titteli edustaa. Titteleiden avulla voimme vääristää todellisuutta ja esimerkiksi määritellä itsemme suuremmaksi kuin mitä oikeasti olemme. Liittämällä titteleitä muihin ihmisiin, voimme käyttää valtaa määrittelemään, minkälainen toinen ihminen on.

Taitotitteli laajentaa näkökulmaa

Vakiintuneet tittelit ovat usein kankeita, sillä ne helposti typistävät ihmisen tiettyihin raameihin. Pölösen kehtittämät taitotittelit sen sijaan antavat liikkuvuutta ja mahdollisuuden avata uusia ovia.

– Perinteiset tittelit ja tutkinnot voivat kahlita ihmistä niin, ettei hän koe voivansa hypätä alalta toiselle. Taitotitteli sen sijaan laajentaa näkökulmaa. Jos näkee itsensä vaikkapa kirkastajana, se mahdollistaa monen ammatin harjoittamisen tai moninaisen ammattilaisuuden.

Innovaattori, futuristi Perttu Pölönen on kehittänyt uusia taitotitteleitä tulevaisuuden tarpeisiin.

Taitotitteli myös lisää tasa-arvoa, sillä monet ammatit ovat yhä tilastollisesti selkeästi naisten tai miesten ammatteja. Tämä voi estää hakeutumasta tiettyihin ammatteihin, vaikka siihen olisi halua.

– Taito on taito riippumatta sukupuolesta. Jos kokee olevansa esimerkiksi kiteyttäjä, välittäjä tai avustaja, niin se olisi helpommin omaksuttavissa kuin titteli, joka on vahvasti suuntaan tai toiseen kallellaan.

Taitotitteli lisää myös inhimillisyyttä. Perinteiset työnimikkeet, kuten insinööri, assistentti, myyjä, lakimies tai koodari, eivät suoranaisesti aina kerro, mihin ongelmaan työ vastaa ja miksi sitä tehdään.

– Jos kerron olevani kirkastaja, syntyy oletus siitä, mihin tällaista henkilöä tarvitaan. Monet asiakokonaisuudet ovat vaikeita hahmottaa, joten kirkastajaa tarvitaan selkeyttämään niitä.

Taitotitteleiden tarkoitus ei Pölösen mukaan ole keksiä synonyymejä eri ammateille, vaan tuoda poikkitieteellisyys tapaamme puhua itsestämme. Taitotitteleiden avulla on mahdollista löytää uusia ja erilaisia puolia itsestään.

Mistä keksiä itselleen oma taitotitteli?

Kuka tahansa voi luoda itselleen taitotittelin. Ensin tulee miettiä jokin verbi, joka kuvastaa itseä ja lisätä siihen -ja/jä-pääte. Esimerkiksi verbistä kirkastaa tulee kirkastaja, verbistä innostaa innostaja tai verbistä vaalia vaalija.

– Kannattaa ensin kysyä itseltään, mitä teen työssäni, mikä on osaamiseni ytimessä, mikä tekee minusta korvaamattoman, taitavan tai etevän. Kun on johtanut näistä kysymyksistä sopivan verbin, voi tehdä siitä itselleen taitotittelin. Jos työssäni on tärkeää valottaa asioita, olen valottaja, Pölönen ehdottaa.

Kyse ei ole mistään uudesta trendistä, jossa keksitään uusia titteleitä, vaan se on yksi vaihtoehto, miten omaa potentiaaliaan voi sanoittaa. On tärkeää miettiä, mitä taitoja itsellä on, jolloin on myös helpompi kertoa muille, missä on todella hyvä.

– Taitotittelillä voi sanoittaa hauskalla tavalla, mistä omassa työssä on kyse. Yksi taitotitteli ei välttämättä riitä kuvaamaan kaikkia taitojasi, joten etsi useampia taitotitteleitä, joita voit käyttää päällekkäin. Taittotitteleitä voi ja kannattaa käyttää monipuolisesti.

Neljä esimerkkiä taitotitteleistä

Kirkastaja

Kirkastajaa tarvitaan selittämään, havainnollistamaan, tulkkaamaan, opettamaan ja demonstroimaan. Hän on myös oivalluttaja, selkiyttäjä ja perustelija. Kirkastaminen on priorisointia sekä kaiken turhan ja epäolennaisen poissulkemista. Esimerkiksi opettaja kirkastaa koko ajan työssään, hän kertoo mitä asiat tarkoittavat ja vastaa kysymyksiin. Kirkastaja voi olla myös konsultti, joka pyrkii ulkopuolisen silmin arvioimaan, mistä on kyse tai mikä asioissa on olennaista. Kirkastajia voivat olla lisäksi coachit, valmentajat ja ohjaajat sekä projektinvetäjät.

Komponeeraaja

Komponeeraaja on henkilö, joka yhdistää elementtejä tai komponentteja ja pyrkii rakentamaan kokonaisuuksia. Komponentit voivat olla ideoita, ihmisiä, ominaisuuksia tai konkreettisia osia. Komponeeraajan toinen nimi voisi olla rakentaja, kokoaja, yhdistelijä tai risteyttäjä. Esimerkiksi kokin pitää ottaa huomioon monta asiaa, kuten montako minuuttia ainekset ovat pannulla, mitä mausteita laitetaan tai paljonko mitäkin ainesta otetaan, jotta lopputulos olisi onnistunut. Komponeeraajia ovat kaikki sellaiset henkilöt, joiden tehtävä on luoda uutta, oli se sitten sovellus, ohjelma, illallinen tai sävellys. Komponeeraaja hallinnoi monia eri mahdollisuuksia. Komponeeraajia voivat olla esimerkiksi kokit, taitelijat, rakentajat, mekaanikot ja ohjelmoijat.

Yhteyttäjä

Yhteyttäjä on yhteyden luoja. Yksi hänen tärkeimpiä tehtäviään on vahvistaa yhteyttä ihmisten välillä. Yhteyttäjä pyrkii näkemään kokonaisuuden, metsän puilta. Yhteyttäjä pyrkii vaalimaan, palauttamaan ja rakentamaan. Yhteyttäjää tarvitaan, kun yhteys on mennyt poikki, oli sitten kyse murtuneesta nilkasta, jolloin ollaan menetetty yhteys kävelemiseen tai mielenterveydessä tapahtunut katkos, jonka yhteyttäjä pyrkii palauttamaan. Yhteyttäjä ei kuitenkaan ole sama kuin auttaja, sillä auttaminen voidaan nähdä riippuvuussuhteena, vaan yhteyttäjälle on tärkeää päämäärä, johon hän haluaa toisen ihmisen pääsevän. Yhteyttäjiä voivat olla esimerkiksi terapeutit, lääkärit ja hoivatyön tekijät.

Joustavoittaja

Joustavoittaja pitää asiat hallinnassa, kunnossa ja toiminnassa. Joustavoittaja toimii yleensä taustalla, mutta yksikään yhteisö tai organisaatio ei pysyisi pystyssä ilman heitä. Joustavoittaja ratkovat ongelmia, auttavat muita ja neuvottelevat sopimuksista tai säännöistä. Joustavoittaja tekee arjesta sujuvampaa ja pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Siellä missä on hankalaa tai kitkaa, joustavoittaja pyrkii parantamaan yhteishenkeä. Joustavoittajia voivat olla esimerkiksi sihteerit, monitoroijat, poliisit, tuomarit ja organisoijat.

Lisää esimerkkejä taitotitteleistä
Asennoituja
Yllättäjä
Yleistäjä
Läpivalaisija
Älyttäjä
Toiminnallistaja
Selkiyttäjä
Sekoittaja
Vekostonkutoja

Metataitopölyttäjä
Uurastaja
Pehmentäjä
Törmäyttäjä
Jouduttaja
Tasoittaja
Vaalija
Värittäjä
Tasonnostaja

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Kaipaatko tukea itsesi tai muiden johtamiseen, esihenkilö tai projektipäällikkö?

Kaipaatko uusia näkökulmia? Tökkiikö tiimisi toiminta? Tahdotko vahvistaa valmentavan johtamisen taitojasi?

Osallistu esihenkilöille ja projektipäälliköille tarkoitettuihin etäcoachausryhmiin, jossa saat yksilöcoachausta ryhmässä.

Ryhmässä (jossa max 6 henkilöä)

  • saat coachausta omissa tavoitteissasi
  • pääset sparraamaan muita
  • kehityt valmentavan johtamisen taidoissa.

Lähde mukaan innostavalle kehittymismatkalle! Ryhmiä myös uusille esihenkilöille ja projektipäälliköille.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://www.laurasundell.fi/ryhmat/

Laura Sundell, sertifoitu business coach, DI

laura@laurasundell.fi  +358 45 657 9608

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)