VIERAILIJA

Mainos
TEKSTI MARITA PAUNONEN-ILMONEN KUVA MARTTI ILMONEN | 28.4.2021 | KOLLEGA.FI
Miten johtaa suurryhmää?

Ryhmät jaotellaan yleensä kolmeen kategoriaan: pienryhmä käsittää kaksi tai useamman jäsenen, keskisuuri 18 – 30 jäsentä ja suurryhmä yli 30 jäsentä. Pienryhmistä ja niiden toiminnasta on melko paljon tutkimuksia, mutta suurryhmistä huomattavasti vähemmän. Syynä viimemainittuun on se, että suuren ryhmän toimintaa on hankala tutkia monesta syystä ja keskeisin niistä on sosiaalisten suhteiden suuri määrä.

Emeritaprofessori Marita Paunonen-Ilmonen työskentelee koulutusyhtiö Sued Management Oy:ssä.

Sanotaan, että meille ihmisille suurryhmässä olo on luontaisin ryhmässä olemisen muoto. Tämä toteutuu esimerkiksi urheilutapahtumissa, teatterissa, elokuvissa, konserteissa ja poliittisissa tapahtumissa.

Yksilön vaiheet suurryhmässä

Uuteen suurryhmään joutuessaan yksilö kokee epävarmuutta ja irrallisuuden tunnetta, koska kullakin ryhmässä olevalla on oma historiansa ja motiivinsa ryhmään liittymisestä. Ryhmässä yksilölle on tärkeää, että hän voi kokea ja tuntea oman minuutensa ja loukkaamattomuutensa. Nämä ohjaavat yksilön käyttäytymistä siten, että hän joko liittyy ryhmään tai vetäytyy siitä.

Suurryhmässä yksilön tunnekokemus on aluksi häilyvää ja epämääräistä. Tilanteen korjaamiseksi yksilö alkaa kehittää itselleen roolia ja asemaa. Tätä vaihetta kutsutaan eristyneen yksilöllisyyden vaiheeksi. Tässä vaiheessa yksilö kohtaa ryhmän toisten jäsenten vastaavanlaiset tuntemukset. Yksilö joko tukeutuu niihin tai haluaa irtaantua tällaisesta tilanteesta vankentamalla omaa rooliaan ja identiteettiään.

Näiden tilanteiden pohjalta ryhmässä alkaa syntyä liittoutumia ja tällöin yksilö joutuu tekemään kompromissejä omien pyrkimystensä ja jonkin laajemman ryhmässä esiintyvän kannatuksen välillä. Tätä vaihetta kutsutaan siirtymisestä eristyneestä yksilöllisyydestä suhteissa olemiseen. Tässä jäsenyksilöllisyyden vaiheessa yksilö joutuu suostumaan ryhmän erilaisiin ehtoihin. Suostumisesta seuraa ryhmän tuki ja hyväksyntä.

Tässä vaiheessa voi esiintyä myös ääri-ilmiöitä ihmisen hädän ja henkisen järkkymisen takia. Yksilö ikään kuin luopuu omista mielipiteistä ja identiteetistä, minkä seurauksena voi olla ei-toivottavaa käyttäytymistä.

Suurryhmän toiminnan kehittyneenä vaiheena pidetään niinsanottua yksilöllistä jäsenyyttä, jossa toteutuu kunkin ryhmän jäsenen yksilöllisyys hyväksyttävästi turvallisessa ilmapiirissa.

Edellä on kuvattu suurryhmän dynamiikan etenemisen ideaalimalli. Dynamiikka ei kuitenkaan aina toteudu esitetyn mukaan, vaan ryhmän eteneminen ja kehitys voi kulkea myös päinvastaiseen suuntaan.

Suurryhmän ilmiöitä

Tehtävään keskittyminen on suurryhmässä vaikeampaa kuin pienryhmässä tai keskisuuressa ryhmässä. Lisäksi työskentely voi olla hyvin lyhytjänteistä eikä aikaansaannoksia pystytä arvioimaan. Toisaalta taas suurryhmä voi olla mitä innovatiivisin ja luovin, kun kaikkien tiedot ja taidot on voitu hyödyntää ja motivaatio tuotoksen suhteen on osattu pitää korkealla.

Yleinen suurryhmässä esiintyvä pulma tavoitteen saavuttamisessa on ajallinen häiriö. Ryhmä saattaa välttää tässä ja nyt -tilanteita tekemisen suhteen, jolloin keskitytään menneisyyteen tai kaukaiseen tulevaisuuteen. Ryhmä voi juuttua myös johonkin aikaisemmin esiintyneeseen konfliktiin, jolloin ryhmän työskentelyn luonteesta voi tulla raastava.

Suurryhmän mielenkiintoinen ilmiö on polarisaatio, jolloin ryhmä luo vastakkainasettelua esimerkiksi määrittelyllä ”meidän ryhmä ja nuo toiset” tai ”me hiljaiset ja nuo äänekkäät”. Polarisaatiolla sanotaan olevan ryhmän toiminnassa rakentava tehtävä, koska ryhmä joutuu prosessoimaan ja ratkaisemaan konfliktejaan. Kehitys riippuukin muun muassa siitä, miten ristiriitoja selvitellään ja miten päästään ratkaisuihin.

Johtajan ja ohjaajan tehtävät

Johtaja ja ohjaaja voivat auttaa parhaiten ryhmää tutkimuksellisella otteella. Tutkimuksellinen ote tulee kohdistaa ryhmän jäsenten toimintaan ja sieltä nouseviin ja havaittuihin ilmiöihin. Avain tähän löytyy yksilön tilanteen tiedostamisesta, ryhmän jäsenten tilanteeseen eläytymisestä, aidosta, syvästä kuuntelemisesta ja hyvästä havainnoimisesta. Havaittuja tapahtumia ja ilmiöitä on myös syytä kommentoida sekä tehdä tarvittaessa lyhyitä väliintuloja. Nämä toimenpiteet auttavat ja tukevat ryhmää selvittelemään usein hyvinkin laajaa kompleksisuutta ryhmän toiminnassa.

Ohjaajalle ja johtajalle suurryhmän kanssa työskentely on ammatillisesti vaativaa. Työskentelyssä joudutaan havaitsemaan toiminnan monia ilmiöitä ja testaamaan realiteetteja. Vaarana ohjaajan ja johtajan työskentelyssä on tilanne, jossa voi joutua vedetyksi mukaan ryhmän erilaisiin ilmiöihin ja prosesseihin. Tämä uhka on syytä tiedostaa.

Suurryhmien erilaisiin ohjaustehtäviin tulisi saada aina kaksi ohjaajaa ryhmään liittyvien moninaisten ilmiöiden ja pyrkimysten takia. Vaikka suurryhmän ohjaaminen on haastavaa, se on myös erittäin antoisaa. Eikä kokemus suurryhmän ohjaamisesta kartu muulla kuin pitkäjänteisellä tekemisellä.

Emeritaprofessori Marita Paunonen-Ilmonen työskentelee Sued Management Oy:ssä, joka on yksi Suomen vanhimmista työnohjausta ja laadukasta koulutusta tuottavista yrityksistä. Lisätietoja Paunonen-Ilmosesta ja Sued Managementista löydät osoitteesta http://www.suedmanagement.fi/

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)