JOHTAJUUDEN YTIMESSÄ

Mainos
TEKSTI TUULA MAARANEN KUVA JÄRVENPÄÄN KAMERA SHOP | 31.3.2021 | KOLLEGA.FI
Saako johtaja pelätä?

Saako johtaja pelätä vai pitääkö hänen olla kuin tarun urhea sankari, joka sapelit kalisten syöksyy tilanteeseen kuin tilanteeseen ja palaa hymy huulilla ja tukka ojennuksessa? Uskon, että sellaista ihmistä ei olekaan, joka ei pelkäisi jotain. Yksi pelkää päätöksentekoa, toinen vaikeita ihmisiin liittyviä tilanteita ja kolmas sitä, että joku huomaa, että hän tiedäkään kaikkea mitä hänen asemassaan pitäisi hänen omasta mielestään tietää.

Tuula Maaranen on yrittäjä ja projektipäällikkö, joka nauttii isoissa hankkeissa työskentelystä.

No saako johtaja sitten näyttää pelkonsa vai pitääkö joka tilanteessa näyttää siltä, että ”tiedän, mitä teen”. Mielestäni se riippuu tilanteesta. Jos organisaatio on vaikeassa tilanteessa, jossa tarvitaan rohkeita päätöksiä, silloin pelkonsa näyttävä johtaja voi tartuttaa pelkonsa muihin, tilanteessa ei välttämättä kenelläkään ole johtajuutta ja tilanne pahenee. Mutta on tilanteita, joissa oman pelkonsa näyttävä johtaja osoittaa vain inhimillisyytensä ja jos organisaatiossa on hyvä ja toinen toistaan tukeva henki, voi henkilöstö yhdessä osoittaa tukeaan johtajalle ja auttaa hänet vaikean tilanteen yli.

Pelkoa pidetään heikkoutena

Moni ajattelee, että pelko on heikkoutta ja heikkouden näyttäminen on täydellinen epäonnistuminen. Häpeä ja pelko kytkeytyvät toisiinsa. Ihminen häpeää sitä, että osoittaa pelkonsa. Ihminen pelkää epäonnistumista ja häpeää, jos näin käy. Vahvuus on monen mielestä sitä, että ei pelkää mitään. Ja heikkoutta on se, että näyttää pelkonsa. Nämä ovat syviä tunteita ja niitäkin moni pelkää.

Itse olen sitä ikäluokkaa, joka on lapsuudessa saattanut kuulla tokaisun ”häpeäisit”, kun oli tehnyt jotain väärin. Se on voinut jäädä syvälle muistiin. Muistan, kun kerran vuosia sitten lounasjonossa pudotin haarukan lattialle ja totesin sitten nauraen työkaverilleni, että ”ai niin, tänään on kansallinen epäonnistumisten päivä”. Edessäni seisonut, minulle tuntematon henkilö puuskahti spontaanisti, että ”kauheaa, mä pelkään epäonnistumista”. Arvelin hänen olleen omaa ikäluokkaani ja ehkäpä hän oli kuullut lapsuudessaan tuon häpeäisit-lausahduksen ja se oli iskostanut häneen epäonnistumisen pelon.

Pelolla johtamisen nurinkurisuus

Takavuosina puhuttiin paljon pelolla johtamisesta. Kun luin äskettäin Helsingin Sanomista jutun, jossa kerrottiin jonkun ravintolayrittäjän teettäneen työntekijöillään hirveitä tuntimääriä työtä ja korvanneen työstä vain murto-osan, ajattelin, että se on pelolla johtamisen ääriesimerkki. Mainitussa tapauksessa oli kyse suoranaisesta riistosta, mutta myös työpaikkakiusaamisella saa aikaan pelkoa ja pelkäävä ihminen voidaan saada tekemään asioita, joita hän ei vapaasta tahdosta tekisi.

On vaikea ymmärtää pelolla johtamisen logiikkaa, koska pelkäävä ihminen ei myöskään pysty antamaan parasta työpanostaan. Olen kuitenkin havainnut, että joissain tapauksissa istuu sitkeässä ajatus, että pelon avulla ihmiset saadaan tekemään ahkerammin töitä, kuin mitä he tekisivät, jos ei olisi tuo pieni pelko persuksissa koko ajan.

Häpeän tunne opettaa empatiaa

Onko häpeäminen sitten pelkästään huono asia? Itse ajattelen häpeästä niin, että kun häpeän jotain tekemääni hölmöyttä ja näen sitä kautta oman epätäydellisyyteni, niin voin ymmärtää sitä myös toisissa ihmisissä ja hyväksyn sen, että kukaan ei ole täydellinen. Epätäydellisyys ja häpeän tunteet eivät ole heppoja asioita, mutta niiden kautta voi oppia empatiaa. Kuten yhdysvaltalainen haavoittuvuutta, häpeää ja rohkeutta tutkinut ja niistä vuosia puhunut ja kirjoittanut professori Brené Brown sanoo: ”Niillä, jotka eivät tunne häpeää, ei ole kykyä empatiaan ja kytkeytymiseen”.

Ylikorostunut häpeän ja pelon tunteminen voi esiintyä organisaatiossa siten, että ei uskalleta tuoda omia näkemyksiä esiin. Hyvä johtaja huomaa tämän ja kannustaa työntekijöitään rohkeuteen. Käytännössä hän ei osoittele sormella tehtyjä virheitä, vaan auttaa organisaatiota oppimaan niistä. On organisaatiota, joissa virheistä jopa palkitaan, koska ne tarjoavat tilaisuuden saada uusia ideoita ja oivalluksia. Vanhan sanonnan mukaan: kun ei tee mitään, ei tee myöskään virheitä. Mutta kuka haluaa johtaa organisaatiota, joka toistaa samaa vanhaa kehittymättä lainkaan, vain pelon ja häpeän vuoksi.

Palaan vielä alussa esittämääni kysymykseen saako johtaja pelätä. On nimittäin yksi asia, jota olen paljon ihmetellyt. Olen työurani aikana ollut lukuisissa organisaatioissa ja nähnyt, kuinka johtaja pelkää yhtä tai useampaa työntekijäänsä. Joku organisaatiossa vain on saanut sellaisen aseman, että voi tehdä melkein mitä vain ilman seurauksia ja siihen on yksinkertaisesti totuttu. Siitä saattaa kärsiä koko organisaatio ja johtajakin voi vaihtua, mutta mikään ei muutu. Mietin usein, että voisiko joku ulkopuolinen taho auttaa johtajaa tekemään tilanteen näkyväksi ja myös puuttumaan siihen, sillä tuollainen nakertaa organisaatiota väistämättä ylläpitämällä eriarvoisuutta – ja pelkoa.

Tuula Maaranen on projektityön marinoima itsenäinen konsultti, yrittäjä ja työnohjaaja, joka haluaa olla rinnalla kulkijana, kun työelämästä tehdään meille kaikille parempaa. Lue myös Maarasen aiemmat kolumnit Päätöksenteon kauheus – ja kauneus, Johtaja vai asiantuntija ja Osaamisen kehittämisestä.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)