Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Työntekoa rakastava Sanna Laakkio on toiminut lähes koko työuransa markkinoinnin parissa. Rohkean uteliaisuutensa ansiosta Laakkio on ollut innovoimassa ja jalkauttamassa lukuisia palveluita ja projekteja markkinointimaailman eturintamassa ja jopa aikaansa edellä.

Sanna Laakkio on tehnyt töitä 11-vuotiaasta lähtien. Laakkion äiti Eve Vaasmaa työskenteli Sanomilla ja Sanna oli usein äitinsä mukana töissä. Laakkio tykkäsi jo pienestä pitäen muiden auttamisesta.

– Vietin paljon aikaa äitini työpaikalla ja sain tehdä kaikkea aina pommisuojan siivoamisesta tapahtumakiertueiden järjestelyihin. Minuun uskottiin ja luotettiin, mikä oli supervaikuttavaa, Sanna Laakkio kertoo.

Koulun ohella Laakkio teki myös muita töitä, kuten hoiti vanhuksia, leikkasi liharuhoja, siivosi rappukäytäviä ja leikkasi hiuksia. Koska ihmisten auttaminen ja ongelmien ratkaiseminen oli Laakkion sydäntä lähellä, psykologia kiinnosti häntä.

– Äitini kuitenkin varoitteli, että psykologina uupuisin liialliseen auttamishaluun. Hän korosti, että tärkeintä olisi, että ylipäätään opiskelisin jotain. Menin lukioon, mutta tykkäsin enemmän työnteosta kuin opiskelusta. Suoritin lukion rimaa hipoen ja hain vuonna 2000 lukemaan markkinointia ammattikorkeakouluun.

Opiskelut aloitettuaan Laakkio haki ensimmäistä harjoittelupaikkaa ja huomasi Sanomien etsivän henkilöä asiakaspalveluun. Hän päätti hakea paikkaa kertomatta mitään taustastaan.

– Pääsin Sanomille töihin ja yllätin äitini ensimmäisenä työpäivänä työpaikkaruokalassa. Myös esimieheni näki minut ja kysyi, miksi en ollut kertonut, että äitini on täällä töissä. Vastasin, että juuri siksi. Halusin saada paikan omilla ansioillani, Laakkio kertoo.

Ura etenee

Laakkio nautti työstään Sanoman asiakaspalvelussa ja oli mukana monissa kehitysprojekteissa. Hän oli rakentamassa muun muassa talon ensimmäistä verkkoasiakaspalvelua.

– Yksikönjohtaja Marketta Kaario ja lähiesihenkilö Marjo Lamminaho olivat merkittäviä mentoreitani urani alussa.

Asiakaspalvelussa työskennellessään Laakkio teki myös opinnäytetyönsä asiakaskokemuksen kehittämisestä.

– Muistan, kuinka ohjaava opettajani sanoi silloin, että eihän tällaista termiä edes ole. Vastasin siihen, että kohta on. Ja pian sen jälkeen alettiin puhua asiakaskokemuksesta.

Laakkio eteni tekniikkalehtien markkinointikoordinaattoriksi ja opiskelut jäivät sivuosaan. Yksityiselämän puollellakin tapahtui, kun Laakkio meni naimisiin ja alkoi vuonna 2005 odottaa ensimmäistä lastaan, jonka laskettu aika oli marraskuussa.

– Sain elokuussa ammattikorkeakoulusta puhelun, jossa minulle kerrottiin, että jollen valmistu joulukuuhun mennessä joudun käymään uudelleen ensimmäisen vuoden kursseja. Onneksi olin tehnyt jo aiemmin lopputyöni lähes valmiiksi ja sain sen lopulta palautettua matkalla Jorviin synnyttämään.

Vuoden äitiysloman jälkeen Laakkio palasi töihin. Sitten hän alkoi odottaa toista lastaan ja jäi äitiyslomalle määräaikaisesta tehtävästään.

– Äitiysvapaalla ollessani hain Helsingin Sanomien asiakaspalvelun tiiminvetäjäksi ja ehdin jo tehdä työsopimuksen, mutta sitten sain joulun välipäivinä puhelun kilpailijalta Formalta ja suunnitelmat menivät uusiksi.

Laakkio päätti lähteä Formalle markkinointikoordinaattoriksi, koska tiimi oli täynnä tuttuja työntekijöitä Sanomien alkuajoilta.

Kehitystyötä kaiken aikaa

Vuonna 2007 Laakkio aloitti työt Formalla markkinointikoordinaattorina. Siinä vaiheessa verkkosivustot alkoivat toden teolla lyödä itseään läpi ja niiden kehittäminen alkoi kiinnostaa Laakkiota.

–  Siirryin mediamyynnin puolelle verkkotuottajaksi ja vastasin lopulta verkkosivujen sisällöistä. Kehitin verkkoliiketoimintaa ja hakukonepuolta yhdessä hyvän työkaverini Lempisen Jaakon kanssa.

Formassa Laakkio ehti työskennellä lähes viisi vuotta, kunnes hänet pyydettiin LM Tietopalvelut Osakeyhtiöön, jonka tytäryhtiölle Forman asiakaspalvelu oli ulkoistettu. LM Tietopalveluiden omistaja haki henkilöä kehittämään yritystensä asiakaspalvelua.

– Kun LM Tietopalveluiden omistaja oli käymässä meillä, kollegani muisti, että olin tehnyt opinnäytetyöni asiakaskokemuksen kehittämisestä ja kertoi siitä hänelle. Näin päädyin sinne projektipäälliköksi.

LM Tietopalveluissa Laakkio johti uuden SAP-ohjelman käyttöönoton ja kehitti asiakaspalvelun prosesseja ja myyntiä. Vajaassa kahdessa vuodessa uudistustyöt oli tehty ja Laakkio alkoi kaivata uusia haasteita.

– Pohdin, missä olisi samanlainen businesslogiikka kuin LM Tietopalveluilla. Otin yhteyttä tuttuun HR-päällikköön, joka työskenteli henkilöstöpalvelualan yhtiössä Argentalla. Saatuani tuttavaltani toimitusjohtajan puhelinnumeron soitin tälle ja kerroin, mitä olin tehnyt ja miten voisin kehittää heidän toimintaansa.

Keväällä 2013, kahden kuukauden kuluttua puhelusta, Laakkio aloitti Argentan rekrytointipäällikkönä. Hän vastasi yrityksen palvelukehityksestä, markkinoinnista ja viestinnästä, verkkosivuista ja tunnettuuden parantamisesta sekä uudisti rekrytointi- ja asiakkuustoiminnot.

– Viihdyin siellä tosi hyvin. Palkkasimme noin 3 000, pääasiassa nuorta ihmistä vuodessa. Aistin kuitenkin, että firman johto oli myyntiaikeissa ja aloin katsella uusia työpaikkoja.

Tuloksenteosta uupumukseen

Laakkio selasi työpaikkailmoituksia, mutta mikään ei tuntunut sytyttävän häntä. Lopulta hän huomasi silloisen Tele Finlandin ilmoituksen, jossa yritys haki development manageria online-yksikköön.

– Työpaikkahakemuksessa oli 18 kohdan vaatimuslista, josta vain yhtä kohtaa en täyttänyt. En nimittäin käyttänyt onlineä, sillä olen antidigitaalinen ihminen, enkä osta verkkokaupoista mitään, Laakkio kertoo.

Laakkio sai kuitenkin paikan ja aloitti työt Tele Finlandilla vuoden 2015 tammikuussa. Yhdessä Venla Heiskasen kanssa he alkoivat kehittää onlinea. Työ tuotti tulosta ja vuoden kuluttua tiimi oli saanut nostettua online-myyntiä huimasti. Mutta sitten alkoivat yt-neuvottelut Soneran puolella.

– Sonerassa viisi manageria työskenteli vastaavissa tehtävissä kuin minä ja näiden henkilöiden työt tarjottiin minulle. Oli vuodenvaihde ja sanoin yksikönvetäjälle, että kokeilen juhannukseen asti.

Jo pääsiäiseen mennessä Laakkio oli täysin uupunut. Hän jatkoi vielä kesään asti, mutta irtisanoutui sitten ja perusti lokakuussa 2016 oman firman Planeetta 10 Consulting Oy:n.

– Pääsin pienen, tutun mainostoimiston kylkeen yleismarkkinoinnin konsultiksi. Bisnesideana oli myydä kuukausilaskutettava paketti siten, että minä istuin asiakasfirman johtoryhmässä ja pohdin, mitä markkinointiin ja myyntiin liittyvää firma tarvitsi ja mainostoimisto tuotti sen.

Vuoden 2017 alussa Grano Diesel kuitenkin tuli ja osti mainostoimiston. Uuden yhtiön johto kysyi Laakkiolta, tuleeko hän mukaan kauppaan ja Laakkio vastasi myöntävästi. Hän ei kuitenkaan löytänyt uudesta firmasta itselleen sopivaa roolia.

– Siinä vaiheessa olin aivan loppu. Vajaan vuoden sisällä olin ehtinyt kokea työpaikan vaihdon, oman yrityksen perustamisen ja myymisen sekä avioeron. Päätin olla firmassa vuoden loppuun asti ja katsoa sitten tilannetta.

Mutta sitten kohtalo puuttui peliin.

Unelmapaikka löytyy

Keväällä Laakkio istui eräässä palaverissa, kun sai yllättävän WhatsApp-viestin Markkinointiliiton viestintäryhmältä, jossa hän toimi aktiivijäsenenä. Viestissä kerrottiin, että Markkinointiliiton toiminnanjohtaja oli irtisanoutunut.

– Katsoin viestiä ja totesin, että vautsi, tuo paikka on kuin minulle tehty! Istuin yhä palaverissa ja googletin kännykälläni, ketkä kuuluivat Markkinointiliiton hallitukseen. Lähetin hallituksen puheenjohtajalle viestin, jossa kysyin, millaista tyyppiä etsitte.

Puheenjohtaja vastasi hänelle, etteivät he vielä olleet ehtineet miettiä, mutta laittoi Laakkiolle muutaman hakukriteerin sekä liiton uudistamiseen liittyviä vaatimuksia.

– Vastasin samantien, että hyvin osuu. Tässä CV. Soita jos kiinnostaa. Rekryprosessi kesti kesän yli ja elokuussa hallituksen puheenjohtaja soitti, että he olivat valinneet minut. Aloitin Markkinointiliitossa syyskuussa 2017.

Tehtäväkseen Laakkio sai 90-vuotiaan liiton uudistamisen. Ensitöikseen Laakkio kiersi ympäri Suomea kaikki markkinointialan liitot ja tapasi suuren määrän jäsenistöä saadakseen kokonaiskuvan tilanteesta.

– Markkinointiliitolla oli hieno historia, mutta toiminta kaipasi modernisointia. Yritin minimoida peräpeiliin katsomisen, ettei se olisi asettanut raameja työlleni. Ensimmäisen puolen vuoden aikana teimme brändiuudistuksen, kirkastimme ydinviestimme ja kohderyhmämme, uusimme palvelutarjontamme sekä nettisivumme. Samaan syssyyn tuli vielä GDPR-asetusten toteuttaminen, uusi CRM ja uudet taloushallinnon kumppanit.

Vaikka uudistustyö oli vaativa, työ alkoi tuottaa tulosta. Laakkio joukkoineen sai luotua liittoon uutta driveä ja uusia palveluja jäsenistölle. Jäsenmäärän raju lasku pysähtyi ja kääntyi kasvuun.

– Tämä on ollut paras korkeakoulu itselleni. Vaikka kaikenlaisia vaikeuksia on ollut matkan varrella, olen selvinnyt niistä yhdessä työkaverieni Susanna Bäckströmin ja Pirjo Maunulan kanssa. Ja liitossamme on superihania jäseniä, jotka ovat tukeneet ja auttaneet meitä.

Kaikkea maan ja taivaan väliltä

Laakkion työnkuvaan kuuluu – hänen omien sanojensa mukaan – vähän kaikkea maan ja taivaan väliltä. Yhtenä hetkenä Laakkio miettii pitkän tähtäimen strategiaa, kun taas toisena hetkenä hän suunnittelee konkreettista kyselylomakkeen toteutusta verkkosivuille, rajapintojen tiedonsiirtoa tai vetää sparrauspalaverin markkinoinnin professorin kanssa.

– Aloitan päiväni aina aamupalan ja kahvin nauttimisella, siitä pidän tiukasti kiinni. Sitten käytän tunnin Helsingin Sanomien ja Kauppalehden lukemiseen ja aloitan työnteon.

Vaikka toiminnanjohtajan tehtävässä vaaditaan strategisen tason ajattelua, Laakkiolla on usein myös kädet savessa. Aiemmat tehtävät ovat opettaneet häntä katsomaan asioita monesta näkökulmasta ja ymmärtämään suunnitelmien käytännön vaikutukset.

– Suunnittelen ja kehitän jatkuvasti uusia asioita, mutta pystyn myös miettimään, mitä konkreettisia vaikutuksia sillä on toimistomme työntekijöille.

Työt liitossa hoidetaan pääosin etänä Teamsin kautta. Vaikka etäpalaverit toimivat hyvin, kaipaa Laakkio myös välillä ihmisten tapaamisia. Hän onkin pyrkinyt pitämään vähintään pari livepalaveria viikossa.

– Se pitää minut kunnossa. Tapaan neuvottelukumppanini esimerkiksi kahvilassa tai menemme kiertämään Töölönlahtea tai mikä milloinkin on mahdollista.

Laakkio kertoo, kuinka veti itsensä piippuun vuosi sitten keväällä, kun kaikki siirtyivät etätyöhön koronan vuoksi ja etäpalavereita sovittiin alkuhuumassa lukuisia putkeen.

– Nykyään jätän aina keskelle päivää pari tuntia omaa työaikaa. Työpäivän jälkeen laitan kello viiden aikaan puhelimen äänettömälle ja saatan lähteä vaikkapa metsään kävelemään, mutta voin vielä myöhemmin jatkaa työntekoa. Teen työtäni suurella antaumuksella, joten minun on vaikea ajatella, että lopetan työnteon johonkin tiettyyn kellonaikaan.

Perusasiat kunnossa

Laakkio pitää hyvinvointiaan ensisijalla. Hän huolehtii, että syö säännöllisesti kolmen tunnin välein, liikkuu ja nukkuu riittävästi. Neljän vuoden takainen uupumus opetti Laakkiolle rajojen vetoa.

– Kävin burnoutin jälkeen kolme vuotta psykoterapiassa. Terapiassa pääsin kiinni siihen, ettei muiden auttaminen mene överiksi ja ymmärsin, että minun oli muutettava omia toimintamallejani. Vaikka itse terapia oli kevyttä ja eteenpäinvievää, oli raskasta huomata, kuinka väärällä tavalla olin toiminut itseäni kohtaan.

Tasapainoaan Laakkio pitää yllä myös Bikram-joogaa harrastamalla ja päivittäisillä kävelylenkeillään metsässä. Talvisin hän harrastaa murtomaahiihtoa ja lumilautailua.

– Minulle on tärkeää pitää huolta fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä puolestani. Joka kuukausi kysyn itseltäni, mitä tarvitsen, että jaksan.

Laakkiolle nuoret ihmiset ovat sydäntä lähellä. Hän käyttää aikaansa nuorten ennaltaehkäisevien mielenterveyspalveluiden kehittämiseen ja on suunnitellut nuorille tarkoitettuja palveluita.

– Haluan edistää kodin ja koulun yhteistyötä ja olen omien lasteni yläkoulun ja lukion vanhempainneuvoston puheenjohtaja. Haluaisin ylipäätään parantaa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja toivon, että siitä kenties myöhemmin sukeutuisi minulle uusi ammatti.

Nykyistä työtään Laakkio pitää niin mielenkiintoisena, että kokee sen olevan kuin harrastus, josta maksetaan palkkaa. Hän sanoo tekevänsä työtään vilpittömästä uteliaisuudesta kehittää.

– Koen olevani oman elämäni Peppi Pitkätossu, joka ratkoo kaikki ongelmat. Vaikka olen kasvanut näiden vuosien aikana valtavasti ammatillisessa roolissa, olen onnellinen siitä, että olen pystynyt säilyttämään itseni ja oman identiteettini uteliaana ja kysymyksiä esittävänä Peppinä.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.