Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Keväällä 2020, yhtäkkiä ja yllättäen, maailma siirtyi Matrix-elokuvan kaltaiseen simulaatioon. Kenenkään pyytämättä tai sitä toivomatta, pienen pieni virus laittoi maailman sekaisin. Tekemisen tahti muuttui, ihmiset eristäytyivät koteihinsa ja maailma ympärillä muuttui äkisti yhteisen uhkakuvan vuoksi.

Kukaan ei ollut varautunut uuteen tilanteeseen, kenelläkään ei ollut valmiita vastauksia siihen, miten kauan tilanne kestäisi, miten tilanteessa tulisi toimia ja kuinka tilanteesta lopulta selvittäisiin. Kaikki olimme tilanteen edessä samassa suossa.

Näihin realiteetteihin peilaten ihmiskunta, yhteiskunta ja työelämä ovat sopeutuneet koronan aiheuttamaan tilanteeseen suhteellisen hyvin. Terveydelliset uhkakuvat eivät ole täysimittaisesti toteutuneet, vaikkakin erilaisten rajoitustoimien kautta taloudelliset uhkakuvat ovat kasvaneet melko suuriksi.

Yhdessä asiassa koronan aiheuttama maailmanlaajuinen simulaatio kuitenkin eroaa Matrixista – tästä simulaatiosta ei ole poispääsyä vetämällä piuhoja irti koneista. Tämä simulaatio on totisinta totta. Tämä simulaatio meidän on yhdessä pelattava läpi, löydettävä ratkaisut ongelmaan ja rämmittävä ylös suosta, johon olemme nyt hetkellisesti juuttuneet.

Ihmiskunnan historiassa koronan sanelema luku on synkkä ja epävarmuutta täynnä, mutta jokaisen meidän toiminnasta, päättäjien viisaudesta ja lääketieteellisistä läpimurroista riippuen tämä kappale tarinassa jää toivon mukaan mahdollisimman lyhyeksi.

Haavoittumattomuuden illuusio hajoaa

Korona on aiheuttanut yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnille – sekä koko ihmiskunnalle – jonkinlaisen särön perusturvallisuuteen: maailma ei olekaan niin turvallinen, terveellinen ja hallittu kuin usein oletamme. Haavoittumattomuuden illuusio on murtunut. Erilaiset ulkoiset uhkakuvat nostavat esille elämän epävarmuuden ja kaikessa raadollisuudessaan myös kuolevaisuutemme. Sen muistaminen – ja siihen ajoittain havahtuminen – että jonain päivänä kuolemme, on kenties maailman paras motivaationtuoja itse elämää kohtaan.

Tilastojen mukaan elämän rajallisuuteen havahtuminen on koronan aikana lisännyt erityisesti nuorten suomalaisten tarvetta henkiselle ja jopa hengelliselle tuelle, kun isot eksistentiaaliset uhkakuvat vyöryvät uutisvirrassa silmiemme eteen. Turvattu Pohjolan lintukotommekaan ei ole turvassa, vaikka tähän mennessä olemmekin hyvin taistelleet koronaa vastaan.

Korona on tuonut silmiemme eteen epävarmuuden ja asioiden hallitsemattomuuden uudella tavalla. Mihin voimme turvautua kaiken epävarmuuden keskellä?

Johdonmukaisuus on ihmisen perustarve

Tutkija Aaron Antonovskyn mukaan koherenttiuden eli johdonmukaisuuden kokemus on olennainen ihmisen perustarve. Ihmisellä on tarve säilyttää eheä kuva itsestään ja ympäristöstään. Erilaisilla kriiseillä ja ulkoisilla uhkakuvilla on taipumus kuitenkin särkeä tällaista koherenttia kuvaa maailmasta. Kuitenkin on syytä kiinnittää huomiota kolmeen tekijään, joiden kautta koherenttiuden kokemus syntyy ja kuinka sitä pystyy ylläpitämään ja luomaan myös ihmisille ympärillään:

1. Asioiden ymmärrettävyys: Pyri tekemään ympärilläsi olevista asioista ymmärrettäviä, perusta näkemyksesi tietoon – älä pelkoihin. Luo ja levitä ymmärrystä asioista.
2. Asioiden hallittavuus: Pyri lisäämään aktiivista toimijuutta ja minäpystyvyyttä. Tunnista asiat, joihin voit vaikuttaa ja joihin et voi vaikuttaa. Keskity niihin asioihin, joihin voit itse vaikuttaa.
3. Asioiden mielekkyys ja merkityksellisyys: Pyri etsimään ja löytämään asioista mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä, ja keskity asioihin, joista näitä ominaisuuksia löytyy.

Kun kaikki ympärillä muuttuu epävarmaksi, mihin sinä turvaudut ja mistä pidät kiinni?

”Ihmiseltä voidaan viedä kaikki paitsi yksi asia: ihmisen vapaus valita oma asenteensa, oli tilanne mikä hyvänsä.”Tätä lausetta voisi pitää liian naiivina ja amerikkalaisena, ellei sitä olisi sanonut Viktor Frankl – mies, joka kävi itse läpi keskitysleirikokemuksen, menetti perheensä ja kaiken, mutta havaitsi, että keskitysleirillä parhaiten pärjäsivät ne, jotka pystyivät ylläpitämään toivoa tulevasta. Turvaudu toivoon – se on kovissa tilanteissa koeteltu neuvo sinulle. Toivo auttaa navigoimaan myrskyn keskeltä kohti tulevaisuutta.

Millä asioilla on merkitystä nyt ja tulevaisuudessa?

Korona on saanut meidät myös pakon edessä pystähtymään. Fyysisen ja henkisen kuormituksen sekä uhkan aiheuttamisen lisäksi korona on saanut aikaan myös positiivisia asioita: oravanpyörän kiivas tahti on hetkeksi hellittänyt. Se on saanut meidät pohtimaan elämän prioriteetteja. Se on antanut mahdollisuuden ja aikaa miettiä, millä asioilla on merkitystä juuri nyt ja tulevaisuudessa.

Tämän perustavanlaatuisen kysymyksen äärelle on hyvä jokaisen yksilön ja organisaation pysähtyä aina aika ajoin. Mitä nämä asiat ovat sinulle?

Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa työskentelee yrittäjänä, Terveystalon organisaatiopsykologina sekä Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtajana. Lisäksi Sahimaa tekee työpsykologian väitöskirjaa Tampereen yliopistolla. Lisätietoja Sahimaasta osoitteessa https://www.jaakkosahimaa.fi.

Lue myös Sahimaan aiemmin julkaistut kolumnit Kohti tervettä ja inhimillisesti tehokasta työelämää, Onko riittävän hyvä riittävän hyvä myös työelämässä? ja Tunteet ja työelämä.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.