Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Yöllä kello 01.39 rehtorilta oli tullut Wilma-viesti. Neljäsluokkalaisten kaksosteni luokka oli asetettu karanteeniin korona-altistuksen vuoksi. Luin viestin herättyäni kello 6.30, jolloin lasten opettaja oli jo laittanut Whatsappiin viestiä ja kehotti lapsia jäämään kotiin odottamaan lisäohjeita. Englannin tunti, jonka piti alkaa kello 8, peruttiin. Kello 8.45 alkoi kuitenkin jo äidinkielen tunti, johon koko luokka osallistui Teamsin välityksellä. Samalla tavalla hoitui koko päivä ja seuraavat 10 päivää.

Aivan uskomattomalla tavalla sekä opettaja että 10-vuotiaat oppilaat olivat valmiudessa keväällä tutuksi tulleeseen etäkouluun. Huippusuoritus sekä opettajalta että pieniltä koululaisilta! Tämä äkillinen muutos vaikutti luonnollisesti näiden lähes 30 karanteenissa olevan koululaisen perheisiin, niin sisaruksiin kuin vanhempiin, jotka saivat muutaman tunnin varoajalla muokata kalenterinsa uusiksi, eikä se ollut varmastikaan helppoa kaikille.

Tällaisiin force majeure -muutoksiin lyhyellä aikajänteellä olemme saaneet nyt tottua. Asiat voidaan sopia varsin tarkalla tasolla, mutta aika usein päälle huikataan, ”jos ei mitään äkillistä estettä tule”. Elämme uudenlaisessa ajassa, eikä entiseen taida olla ainakaan ihan pian – josko koskaan – paluuta.

Huolena epävarmuus tulevasta

Olen tänä syksynä kysynyt vajaalta 700:lta valmennuksiini ja luennoilleni osallistuneelta henkilöltä, mikä tänä syksynä eniten kuormittaa. Syksyn mittaan työarjen kuormitus on monissa työtehtävissä muuttunut merkittävästi vuoden takaisesta. Viime vuonna vastaukset ”mikä kuormittaa sinua eniten juuri nyt? -kysymykseen olivat kiire, työkuorma ja kolmantena tasaveroisesti työpaikan ihmissuhdeasiat sekä henkilökohtaiset huolet. Tänä syksynä vastausten kärkikolmikon ykköspaikan on vallannut epävarmuus tulevasta sekä taloudelliset huolet. Työkuorma näkyy vastauksissa edelleen vahvana, joskin kiire on lievittynyt.

Etätyö on mainittu tänä syksynä sekä kuormituksen että palautumisen lähteenä. Moni esimerkiksi HR-tehtävissä työskentelevä on kokenut, että keskeytykset ovat vähentyneet ja työskentely etänä on paljon tehokkaampaa. Tähän vaikuttaa tietysti myös se, työskenteleekö yksin ja rauhassa vaiko alakouluikäisen karanteenilaisen ympäröimänä.

Moni on iloinnut siitä, että aikaa ei kulu työmatkoihin ja säästyneen ajan voi käyttää vaikkapa omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, kuten pidempiin yöuniin. Etätyössä keskeytykset ovat myös usein vähäisempiä ja pystymme niitä paremmin hallitsemaan – mikäli emme samalla joudu toimimaan lastenhoitajana.

Samaan aikaan moni meistä kaipaa yhteyttä ja spontaaneja keskusteluita, joiden järjestäminen vaatii enemmän vaivaa. Yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä sosiaalista tukea on tänä syksynä kaivattu.

Palautuminen entistä tärkeämpää

Kuormituksesta palautuminen on tärkeää juuri nyt! Etätyössä uppoudumme helposti työn touhuun ja unohdamme tauot ja palautumisen. Keväällä opettelimme uutta arkea ja nyt syksyllä olen huomannut, että taukoihin ja päivien rytmitykseen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota.

Luonto ja liikunta ovat olleet aina olleet hyviä palautumiskeinoja ja yhä edelleen moni vannoo niiden nimiin. En ole ollut ainoa, joka on myös kokenut, että luonto on suonut antimiaan runsaskätisesti niin marjojen kuin sienien muodossa ja näistä iloista moni onkin nauttinut aivan uudella tavalla. Marjaämpärit sekä -poimurit loppuivat alkusyksystä useista kaupoista.

Kaipaamme myös toisia ihmisiä ja spontaaneja kohtaamisia ympärillemme. Moni kertoo panostaneensa työpaikoilla etäkahvirutiineihin tai ottaneensa tavaksi tehdä pienen päivälenkin jutellen samalla ystävän kanssa kuulokkeet päässä. Tuntuu siltä, että olemme alkaneet arvostaa läheisiämme aiempaa enemmän.

Moni kertoo musiikin merkityksen korostuneen palautumiskeinona syksyn mittaan. Samoin vastauksissa näkyvät äänikirjat, meditaatiot sekä ylipäätään mieluisien harrastusten tuoman elämänsisällön sekä psykologisen palautumisen merkitys.

Meillä on pitkä pimeä aika edessämme. Oman hyvinvoinnin johtamisen taitoihin kannattaa nyt panostaa entistä enemmän ja opetella lempeyttä ja armollisuutta itseä kohtaan. Otathan palautumisen paikkoja arkeesi. Varmista, että kalenterissasi on joka päivälle varattu taukoja laadukkaille palautumistuokioille ja joka viikolle juuri sellaista tekemistä, jota rakastat.

“Ei taivaalta tähtiä nää, ilman tätä pimeää. Anna sun käsi! Me mennään tän läpi.”
Antti Ketonen

Miia Huitti on kirjailija, puhuja ja stressivalmentaja, jonka intohimona on auttaa oivaltamaan stressin syitä ja opettaa tehokkaita työkaluja stressinhallintaan. Huitin nettisivut löytyvät osoitteesta https://www.miiahuitti.fi/. Twitter: @huittimiia. Facebook: Stressivalmentaja Miia Huitti. Linkedin Miia Huitti

Lue myös Huitin aiemmat kolumnit Pysähdy ja kukoista sekä Lievitä stressiäsi ja voi paremmin.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.