Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Kriisi saa tunteet voimistumaan. Kollektiivinen kokemus korona-ajasta hitsaa työyhteisöjä ja perheitä yhteen. Tunnemme olevamme tässä yhdessä muiden kanssa, vaikka tuntisimme pelkoakin. Yhteiset, tiukatkin korona-ajan säännöt luovat tunteen turvasta ja yhteisöllisyydestä. Tunteita ei kannata laittaa sivuun, vaan niitä kannattaa kuunnella. Tunteet nimittäin kertovat siitä, mikä on tärkeää. Tai kaikkein tärkeintä. Se, mikä herättää voimakkaita tunteita on merkityksellistä.

Tunteissa on iso voima. Asiat, jotka tuottavat positiivisia tunteita, tuovat meille energiaa. Miten voisimmekaan hyödyntää positiivisia tunteita paremmin, sillä tunteet, jos mikä, liikuttaa meitä. Ne ovat meidän moottorimme. Positiiviset tunteet vaikuttavat tutkimusten mukaan onnistumiseen, suorituskykyyn, motivaatioon ja jopa palautumiseen. Myönteiset tunteet tuovat elämään arvoa ja merkityksellisyyttä. Negatiiviset tunteet kateus, syyttely, pahan puhuminen toisista voi kertoa turhautumisesta, kateudesta tai pettymyksestä.

Tunteiden näyttäminen tai niistä kertominen on merkki siitä, että toinen luottaa sinuun, hän uskaltaa olla auki. Rohkaise toista sanoittamaan tunteensa. Väittelyt ja erimielisyydetkin pitää ottaa lahjana: ne kertovat asian olevan merkityksellinen. Työpaikalla tarvitaan luottamuspääomaa. Että uskalletaan sanoa ääneen, ettei tiedä tai ei osaa. Ja että on ihan ok kysyä apua joltakin muulta ja luottaa, että muut varmasti auttavat. Omaa osaamista lisää se, että on joku, joka osaa ja jolta kysyä. Tätä on luottamuspääoma. Luottamus lisää mielihyvän tunteita sekä mielihyvähormoni oksitosiinia ja siten hyvän kierrettä.

Opettele sanoittamaan tunteesi

Tunteista puhuttaessa kannattaa ensin opetella tuntemaan omia tunteita, sitten vasta muiden. Opi tunnistamaan ja sanoittaman omat tunteesi. Näin saat ajatuksesi kiinni silloin, kun ne yrittävät myrkyttää mielesi ja aiheuttaa negatiivisen tunteen. Moni ajattelee tunteiden ja järjen olevan vastakohtia. Päätösten pitää perustua järkeen ja dataan eikä tunteilulle ole sijaa päätöksenteossa. Mikä sitten olisi pahinta mitä voisi tapahtua, kun kerrot muille tunteistasi? Olisit esimerkkinä muille ja huomaisit muiden helpotuksen tunteet, että joku sanoo ääneen sen, mitä muutkin ehkä ajattelivat. Tunteille on sijaa järjen rinnalla.

Ihmiset muistavat tunteet. Me emme välttämättä muista mistä kokouksessa puhuttiin, mutta muistamme tunteet, joita se herätti. Tuolloin syntyi yhteys ja tunnekokemus. Toisaalta olemme varmasti jokainen törmänneet tilanteeseen, jossa istumme kahvipöydässä yhdessä työkavereiden kanssa ja kaikki selaavat kännykkäänsä. Ei synny yhteyttä toisiin, ei olla läsnä hetkessä, vaan erillisiä ihmisiä samassa tilassa. Ei tulla kohdatuksi. Kaikki ovat jossain muualla, kuin tässä hetkessä.

Läsnäolo taas tarkoittaa kuuntelemista. Mitä muuta jokainen toivookaan yhtä paljon, kuin tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään. Osoita siis arvostusta toiselle olemalla läsnä. Toista, mitä toinen sinulle kertoo, jolloin osoitat, että olet kuunnellut. Kannusta toista jatkamaan sanomalla vaikkapa ”mielenkiintoista, kerro lisää” tai ”mitä muuta?”. Läsnäolo on toiselle mitä suurin lahja. Se vaatii vain pysähtymistä ja kuuntelemista.

Johanna Laitila on sertifioitu Business Coach®, hyvinvointivalmentaja, KM ja HHJ. Laitilan intohimona on olla luomassa entistä parempia työpaikkoja, saada yksilöiden potentiaali hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla ja auttaa ihmisiä onnistumaan. Laitilalla on 20 vuoden kokemus HR:n, henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin tehtävistä sekä johtoryhmätyöskentelystä eri organisaatioista.

Lisätietoja Laitilasta:
https://www.linkedin.com/in/johannalaitila/
www.johannalaitila.fi

Lue myös Laitilan aiemmin julkaistut kolumnit Paras versio itsestäni ja Onni on tässä hetkessä.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.