Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Kategorisoimme ihmisiä. Se on meidän perustaitomme, sillä kenenkään aivot ei jaksaisi joka hetki luoda uutta reititystä jokaisen tapaamamme ihmisen kohdalle. Mitä enemmän kohtaamisia, sitä enemmän valmiita luonnehdintoja. Vai onko näin? Ja saako olla näin? Ennen kaikkea: kannattaako olla näin?

Meistä löytyy myös ulottuvuus, jota ei mikään testi, haastattelu tai etukäteisarviointi tavoita.

Samalla kaavalla, vaan kääntäen vähän toisin, voisi koettaa arvioida ihmistä – ja samalla, itseään – vähän toisin. Uskotko, että jos kohtelet ihmistä kuin hänellä olisi mahdollisuuksia edessään, hän saattaa toden teolla yllättää sinut.

Näe toisin, ja tulos on toisennäköinen – ennalta-arvaamattoman hyvä.

Mitä kaikkea olemmekaan

Toisinaan, olemme herkkiä ja rohkeita, repäiseviä ja pidättyväisiä, huolekkaita ja hattaraisia, lujia ja hauraita, kepeitä ja syvällisiä. Lempeästi vaativia. Missään nimessä emme ole aina samanlaisia.

Salli se itsellesi, niin sallit sen myös minulle. Kaipaan sitä kuten sinäkin, hyväksyntää, toisin silmin katsomista. Näet heikkouteni, saamattomuuteni, pikkusieluisuuteni, taitamattomuuteni. Ethän kerro niistä – tiedän ne itsekin. Tavoitatko myös vahvuuteni, kykyni saada aikaan, laaja-alaisuuteni, potentiaalini? Jos nimittäin tavoitat ne minussa, tavoitan ne tuota pikaa itsekin itsessäni.

Anna hetki aikaa itsellesi, lupa kukoistaa itsenäsi – saat sen mitä viimein ymmärsit aina tarvinneesi. Sen rauhan, jonka avulla voit tehdä hyvän, ihan arkipäiväisenkin teon. Hyvän teon itsellesi, huomaavaisuutta toiselle. Annat ison lahjan, kun näet toisen lempeästi, koska siten – ja vain siten – saat itsellesi sen mitä toiselle annat. Ja sen, mitä tarvitset.

Tuo yhteiseen pöytään itsesi

Joka ikinen päivä emme voi tuoda parastamme sinne kuuluisaan yhteiseen pöytään. Itsemme voimme sinne kyllä tuoda, kun tunneilmasto on hyvä – niin etänä kuin lähellä. Näinä aikoina, jos koskaan, olemassa olevaa sosiaalista pääomaa mitataan ja parhaassa tapauksessa myös kasvatetaan.

Annamme toisillemme parhaan mahdollisen, oman itsemme, koska siten muut ympärillämme voivat tehdä juuri saman. Paras (työ)hyvinvointitekomme tulee kuin itsestään ja ainoalla kestävällä kaavalla.

Hyväksy itsesi – siten hyväksyt myös toisen. Myönteinen värähtely toista ja hänen taitavuuttaan kohtaan paljastuu sinun kauttasi, kun huomaat, miten samanlaisia olette ja kun kohotat vielä toisenkin huomaamaan hänen onnistumisensa, taidokkuutensa ja epäröimättömyytensä tulevan edessä. Marraskuun pimeydessä arvostustasi ja kannustavuuttasi tarvitaan. Tunnustusvaje voi olla lamauttavaa, mutta me voimme sen täyttää.

Jos koet luottamusta, luot luottamusta. Jos annat palautetta, saat palautetta. Jos haluat yrittää, on todennäköisempää, että ympärilläsikin olevat yrittävät. Jos päätät auttaa, sinua autetaan. Kun arvostat, sinua arvostetaan.

Kun pelkäät, epäröit ja koitat yksinäsi ratkoa kaiken, olet juuri siinä, missä toisetkin ovat olleet – ja he voivat sinut sieltä nostaa. Anna sen tapahtua. Kun annat itsesi näkyä, toimivat toisetkin samoin. Vastavuoroisesti uskallamme olla sitä, mitä olemmekin – ja yhteisömme sosiaalinen pääoma kasvaa.

Olet luonut kytköksiä, jotka resonoivat kokoavasti. Täytät syvimmän tarpeesi, olet toiselle hyvä.

”Todellinen löytöretki ei kaipaa uusia maisemia, vaan uudenlaisia silmiä”
Proust

Katja Kokko on ratkaisukeskeinen työnohjaaja (STOry), työhyvinvointivalmentaja (KTM).  Kokko on työskennellyt IT-alan tukkuriliiketoiminnassa HR-päällikkönä ja -johtajana sekä konsulttina ja yrittäjänä. Tällä hetkellä hän työskentelee Katja Noponen Oy:ssä uravalmentajana ja tekee myös työnohjausta. Kokon osaamis- ja kiinnostusalueitaan ovat työyhteisöjen kehittäminen, työhyvinvointi, uravalmennus, kirjoittaminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Lisätietoja Kokosta löydät osoitteista:
https://www.linkedin.com/in/katja-kokko-5698425/ 
katja.kokko@hrwell.fi

Lue myös Kokon aiemmin julkaistu kolumni Uupuneesta ehyemmäksi.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.