Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Suomalaiset työikäiset ovat siirtyneet työkyvyttömyyseläkkeelle kiihtyvällä tahdilla vuodesta 2016 lähtien. Erityisesti mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on lisääntynyt. Tämä ei ole kansantaloudellisesti eikä -terveydellisesti millään tavalla kestävä kehityssuunta. Mitä siis voimme yhdessä tehdä rakentaaksemme yhteiskuntaamme ja työelämäämme entistä kestävämmälle ja terveemmälle pohjalle?

Elämme mielenkiintoisessa ajassa ja paikassa: Suomi on melkein kaikilla mahdollisilla mittareilla maailman paras paikka asua. Yhteiskuntarauha, tasa-arvo, ihmisoikeudet ja työolot ovat täällä periaatteessa erittäin hyvässä kunnossa. Meillä on vapaus elää ja yrittää. Pohjoismaalainen hyvinvointiyhteiskunnan malli rakentaa kattavan turvaverkon ympärillemme ja perusedellytykset elämään on turvattu kaikille. Samaan aikaan kuitenkin jokin ajassamme, yhteiskunnassamme ja työelämässämme on perustavanlaatuisella tavalla rikki, jos maassamme ihmiset lahoavat ja lakoavat ennätyksellisellä tahdilla työkyvyttömiksi. Asialle tarttis tehrä jotain…

Vuoden 2020 aikana muun muassa Eläketurvakeskus on uutisoinut, että mielenterveyssyistä on tullut Suomessa suurin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Vuositasolla jopa kolmannes noin 20 000 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvästä saa eläkepäätöksen mielenterveydellisistä syistä. Huolestuttava trendi on se, että nuorten alle 35-vuotiaiden kohdalla mielenterveydelliset syyt ovat selkeästi yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä. Meillä ei ole varaa menettää tulevaisuudentekijöitä, joiden varaan verokertymämme, kansantaloutemme ja työmarkkinoidemme tulevaisuus on laskettu.

Mielenterveyden haasteiden globaali trendi

Emme ole ongelmiemme kanssa yksin. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan mielenterveydelliset syyt ja pelkästään masennus tulee 2030-luvulla olemaan suurin maailmaa uhkaava terveydellinen haaste. Kyseessä on siis laajempi yhteiskunnallinen ja globaali haaste.

Elämme paradoksaalisessa maailmassa: yleisestikin maailmalla elintaso nousee, eliniänodotteet kasvavat ja ihmiskunnan heikko-osaisimmatkin nousevat hiljalleen äärimmäisestä köyhyydestä. Samaan aikaan uudenlaiset elintaso-ongelmat kohtaavat meitä – yksi niistä on masennus ja muut mielenterveydelliset haasteet.

Filosofi Arthur Schopenhauerin mukaan elämä on jatkuvaa heiluriliikettä kivun ja tylsistymisen välillä – kenties laajemmassa mittakaavassa tarkasteltuna yhteiskuntien elämä on heiluriliikettä eloonjäämistaistelun ja merkityksettömyyden tuntemusten välillä. Kun elintaso on pikkuhiljaa noussut, on eloonjäämistaistelun sijaan aikaa ja energiaa jäänyt myös sen pohtimiseen, mikä on merkityksellistä vai onko mikään. Merkityksettömyys, osattomuus ja irrallisuus ovat omiaan luomaan pohjaa myös masennusepidemialle. Siksi eloonjäämistaistelun sijaan olisi syytä löytää jotain merkityksellistä ja tavoittelemisen arvoista – niin yksilöinä, yhteisöinä kuin yhteiskuntinakin.

Terveempi työelämä, terveempi yhteiskunta?

Työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteet määrittelevät laajasti myös yhteiskunnallisia oloja. Siksi toimiva ja terve työelämä on pohja myös toimivalle yhteiskunnalle. Miten siis voisimme olla rakentamassa työelämää, joka on samaan aikaan sekä tehokasta ja tuottavaa että inhimillistä ja terveyttä tukevaa?

Suuret ja merkitykselliset tavoitteet saavutetaan yhdessä. Uskallan väittää, että meillä kaikilla on yhteinen velvollisuus ja vastuu osallistua rakentamaan entistä terveempää ja inhimillisesti tehokkaampaa työelämää ja yhteiskuntaa. Mielestäni se ei kuitenkaan ole pelkkä velvollisuus ja taakka, vaan etuoikeus ja mahdollisuus olla tekemässä jotain hyvää, kaunista ja merkityksellistä. Uskon myös, että jokainen voi iltaisin painaa paremmilla mielin päänsä tyynyyn, kun tietää valinneensa ongelmien ratkaisijan roolin ongelmien aiheuttajan sijaan ja olevansa edistämässä yhteistä hyvää yhteiskunnassamme ja työelämämässämme.

Olemme kaikki yhteiskunnalla töissä! Miten sinä kannat oman vastuusi ja velvollisuutesi työelämämme ja yhteiskuntamme kehittämisestä entistä terveempään ja inhimillisesti tehokkaampaan suuntaan?

Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa työskentelee yrittäjänä, Terveystalon organisaatiopsykologina sekä Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtajana. Lisäksi Sahimaa tekee työpsykologian väitöskirjaa Tampereen yliopistolla. Lisätietoja Sahimaasta osoitteessa https://www.jaakkosahimaa.fi.

Lue myös Sahimaan aiemmin julkaistut kolumnit Onko riittävän hyvä riittävän hyvä myös työelämässä? ja  Tunteet ja työelämä.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.