WORK GOES HAPPY

Mainos
TEKSTI JA KUVA JYRI KANSIKAS | 23.9.2020 | KOLLEGA.FI
Mitä jos keskittyi­simme siihen, mikä toimii?

Kuinka usein pysähdyt miettimään sitä, mikä arjessasi toimii juuri nyt? Kuinka usein yrityksessäsi pysähdytään porukalla pohtimaan sitä, mikä toimii juuri nyt?

Jyri Kansikas on Work goes happy Oy:n toimitusjohtaja.

Yleensä pysähdymme – niin organisaatio- kuin yksilötasolla – märehtimään sitä, mikä ei toimi. Tämä on aivan luonnollista ja tietyissä määrin tärkeääkin. Me kaikki haluamme pääsääntöisesti tehdä parhaamme ja kehittyä. Mutta mitä kaikkea voisikaan tapahtua, jos pysähtyisimme useammin tietoisesti pohtimaan sitä, mikä toimii juuri nyt.

Huonoinakin päivinä ja aikoina on asioita, jotka kaikesta huolimatta toimivat. Analysoimalla niitä voisimme samalla löytää uusia näkökulmia sellaisiinkin asioihin, jotka näyttävät menevän huonommin. Keskittymällä enemmän vahvuuksiimme, sen sijaan, että jämähdämme murehtimaan heikkouksiamme, muokkaamme myös ajatusmallejamme positiivisempaan ja kannustavaan suuntaan.

Työstä tuli vain työtä

Tänä keväänä suurelle osalle tietotyöläisistä työstä tuli yhdellä kertaa vain työtä. Paikalla ei enää ollutkaan merkitystä. Olen toiminut lähes koko aikuisikäni yrittäjänä, eikä paikalla ole ollut minulle juuri merkitystä. Työ on kiertänyt mukanani pitkin Eurooppaa ja ylivoimaisesti suurimman osan työajastani olen viettänyt kaikkialla muualla kuin ”työpaikalla” tai toimistolla.

Itselleni myös työaika on ollut suoraan kytköksissä sen hetkiseen tilanteeseen. Minulla meni kuitenkin lähes vuosikymmen, että pääsin irtautumaan kahlitsevista työajan kaavoista. Ajoitin siis paljon tekemisiäni sellaisiin rytmeihin, jotka eivät olleet energianhallinnan kannalta itselleni niitä parhaita.

Ajanhallinnasta energianhallintaan

Mitä jos jokainen voisikin päättää omasta ajastaan ja tehdä asioita luontaisen, itselle sopivan rytmin mukaisesti? Tämä toki vaatisi sitä, että jokaisella olisi tarkkaan määritellyt tehtävät ja tavoitteet. Tehtävien ja tavoitteiden tosin pitäisi olla kirkkaita ja selkeitä, vaikka ne sidottaisiin nykyiseen tapaan aikaan.

Se mitä tarkoitan siirtymisellä ajanhallinnasta energianhallintaan ei suinkaan merkitse sitä, että työn pitäisi olla aina läsnä ja läikkyä vapaa-ajalle. Tarkoitan sitä, että meillä jokaisella on oma luontainen rytmimme eikä kaikkien energiatasot ole huipussaan samaa aikaan. Itselleni varhaiset aamut ovat hyvin tuotteliaita. Keskitänkin runsaasti energiaa ja keskittymistä vaativat työt aamuihin. Yritysvalmentaja Jaana Hautala käyttää tästä ajasta termiä huippuaika.

Toisaalta muokkaan päiviäni mahdollisuuksien mukaan myös siten, että minulle jää aikaa liikuntaan ja ulkoiluun. Näitä kahta harrastan hyvin usein keskellä päivää ja voin sitten mieli vireänä jatkaa töitäni myöhemmin, vaikka illemmalla. Ei ole myöskään lainkaan poikkeuksellista, että pysähdyn toviksi keskellä päivää virkistäville päiväunille tai istahdan kahdeksikymmeneksi minuutiksi toimistollani olevaan hierontatuoliin. Myös tämä on minulle huippuaikaa, sillä näin saan pidettyä yllä elintärkeää tekemisten tasapainoa, joka on optimaalisen energianhallinnan perusta.

Tosiasiahan on, että kukaan ei kykene tekemään tarkkaa keskittymistä vaativaa työtä kovinkaan pitkään. Mielemme alkaa tutkitusti vaellella jo yllättävän lyhyen ajan jälkeen. Vallalla on kuitenkin yhä sellaisia virheellisiä uskomuksia, joiden mukaan jokainen pystyy keskittymään tehtäviinsä herpaantumatta työpäivän alusta loppuun saakka.

Vahvuuksilla tuottavuus nousuun

On ilmiselvää, että monia asioita on vain tehtävä tiettyihin aikoihin, sillä olemme riippuvaisia myös muista. Yhtä selvää on se, että on todella paljon asioita, joita voisimme tehdä juuri silloin, kun energiatasomme on optimaalinen niiden tekemiseen.

Keväällä näimme, että nopeatkin muutokset työelämässä ovat mahdollisia. Olisikin upeaa, jos seuraava työelämän muutos tulisi ihan ilman ikäviä kriisejä.

Tuottavuuden kasvua on pyritty tähän asti hakemaan kiristämällä ruuvia, repimällä irti lisää tehoja ja yrittämällä paikata heikkouksiamme. Mitä jos muutos ja tuottavuuden nousu tulisikin yksinkertaisesti käyttäen hyväksi vahvuuksiamme? Muutoksen seuraava aalto voisi lähteä liikkeelle vaikkapa siitä, että keskitymme entistä enemmän niihin asioihin, jotka toimivat juuri nyt.

Jyri Kansikas on paremman työelämän rakentaja ja työhyvinvoinnin edistäjä, joka työskentelee toimitusjohtajana Work goes happy Oy:ssä.

Lue myös Kansikkaan edelliset kolumnit Haussa nuori, kansainvälisesti kokenut, korkeakoulutettu huipputyyppi ja Spontaanit kohtaamiset ovat luovuuden siitepölyä.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)