SANA HALLUSSA

Mainos
TEKSTI JA KUVA TUIJA METSÄAHO | 12.8.2020 | KOLLEGA.FI
Kutoisinko sukat vai neuloisinko lapaset?

Koronakevät lisäsi käsitöiden tekemistä. Monet purkivat ahdistustaan eristyksissä kutomalla, neulomalla, ompelemalla, virkkaamalla ja askartelemalla. Käsityöalan yhdistykset ja yritykset ovat olleet kovan paineen alla, koska suurin osa toiminnasta on etäyhteyksien varassa. Suomen käsityön museo kerääkin pandemian aikaisia käsityökokemuksia.

Tuija Metsäaho on kansantajuisen kielen kannattaja. Hän on kiinnostunut viestinnästä, vuorovaikutuksesta, hyvinvoinnista, liikunnasta ja kirjoista.

Niin kivaa ja hyödyllistä kuin käsillä tekeminen onkin, en ole itse aikoihin innostunut käsitöistä. Hävitin edellisessä muutossa kaikki kankaat, kaavat, langat ja puikot. Leivon kyllä mielelläni ja teen ruokaa. Siivoamisestakin tykkään. Ovathan nekin eräänlaisia käsitöitä.

Koulussa olin ihan hyvä käsitöissä. Virkkasin patalappuja ja kudoin sukkia sekä lapasia. Jälki oli tasaista ja siistiä. Puutyöt sen sijaan eivät olleet minun juttuni. Sahaaminen vasta hankalaa olikin. Puisessa pannunalusessa oli kaikki vinksinvonksin.

Olen tottunut kutomaan, en neulomaan. Kielikorvaani kirpaisee, kun näen otsikoita: ”Neulo lämmittävät säärystimet”, ”Kymmenen helppoa neulontaohjetta”, ”Nyt neulomaan”.

Oletko huomannut, että mediassa käytetään vallan neuloa-verbiä? Olen miettinyt, miksi neulominen on päihittänyt kutomisen. Vai onko tämä vain minun harhani?

Ryhdyin selvittämään asiaa.

Käsityöalalla toimivien ammattikielessä vaatteita ommellaan (ompelukoneella), sukkaa neulotaan ja kangasta kudotaan (kangaspuilla). Tämä kuulostaa ihan loogiselta, kun sitä tarkemmin ajattelee.

Kun Kodin Kuvalehti teki nettiin villasukkakyselyn, vastaajia oli liki 1 800. Heistä kaksi kolmesta oli ehdottomasti sitä mieltä, että kutoo villasukkia. Joka kolmas oli yhtä ehdottomasti sitä mieltä, että neuloo villasukkia.

Murteissa on toisin. Esimerkiksi sukan ja villapaidan valmistamisesta puikoilla käytetään länsimurteissa verbiä kutoa, itämurteissa verbiä neuloa. Karkeasti kuvaten itämurteet käsittävät Suomin-neidon vyötäröltä alaspäin hameenhelman puoliväliin asti. Muu alue kuuluu länsimurteisiin, myös Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Länsimurteiden alue on siis paljon laajempi kuin itämurteiden. Suomen kirjakielen pohja on otettu länsimurteista. Tämän logiikan perusteella enemmistön kanta on jäänyt vähemmistöön tässä kutomiskysymyksessä.

Kielitoimiston sanakirja antaa kutoa-verbille ensimmäiseksi merkitykseksi kutoa kangasta. Yleiskielessä voi sanoa, että kutoo sukkaa tai villapuseroa, oikeaa tai nurjaa. Se on siis hyväksyttyä, ei väärin.

Oletan, että mediassa käytetään useammin neuloa-verbiä, koska ei haluta suututtaa käsityön ammattilaisia. Mutta toisaalta iso osa ihmisistä kimpaantuu omasta mielestään väärästä sanavalinnasta.

Käsityöt ovat joka tapauksessa monen intohimo, katsoi asiaa mistä suunnasta tahansa. Joillekin on syntynyt jopa neuloosi. Se kuvaa neulomisvimmaa, jossa kaikki muu tekeminen on toisarvoista, kunhan vaan saa väkertää lankojen parissa.

Entä jos minä jättäisin nämä neulomiset ja kutomiset ja ryhtyisinkin virkkaamaan? Se on riittävän simppeliä. Ei tule kielikiistojakaan. Virkkaan pyöreän maton tai hentoa pitsiä. Kerron käsityökokemuksestani Suomen käsityön museolle.

Virkata. Sille ei kai ole synonyymia. Kunnes muistuu mieleen tapaus menneisyydestä. Eräällä nuorellamiehellä oli tapana heittää ilmaan kysymys: ”Mitäs siihen virkkaat? Patalappujako?” Hehheh.

Täytyy vielä tarkentaa, että edellä käytetään verbiä virkkaa. Käsityöverbi sen sijaan on virkata. Molemmissa on kuitenkin yhteisiä muotoja: virkkaan, virkkaat, virkkaa jne., jotka tarkoittavat käsityöihmiselle virkkausta ja toisessa yhteydessä vanhahtavaa vastinetta sanoille lausua, sanoa.

Oma mieleni tyyntyi, kun kirjoitin tästä aiheesta. Mutta vieläkään en innostu villasukkien kutomisesta tai puseron neulomisesta. Unohdan kokonaan käsityöharrastuksen ja ilmoittaudun espanjan alkeiskurssille.

Lähteet:
https://www.kielikello.fi/-/neuloa-kutoa-ommella-kasityoalan-sanojen-tyonjako
https://www.kielikello.fi/-/kuro-kaks-silma-oikke-ja-kaks-nurja-kutomisesta-ja-vahan-neulomisestakin
http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/neuloa-kutoa-virkata

Viestintäpäällikkö Tuija Metsäaho pitää kieliaiheista blogia Elämänpuu. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri (suomen kieli) ja HSO-sihteeri.
Lue lisää: https://elamanpuu.blog/

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)