Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Nykypäivänä keskittymiskykymme on melkeinpä kultakalan luokkaa. Ympärillämme olevat häiriöt ja houkutukset kiinnittävät helposti huomiomme ja hypimme asiasta toiseen. Ajamme itsemme tilaan, jossa olemme jatkuvasti kuormittuneita ja samalla alisuoriudumme. Omaa keskittymiskykyään voi kuitenkin elvyttää ja hyviä keinoja siihen antavat aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala kirjassaan Keskittymiskyvyn elvytysopas.

Ympärillämme on nykyään paljon houkutuksia, kuten nopeita palkintoja tarjoavia some-sivustoja tai videoklippejä, joihin osa meistä jää helposti koukkuun. Elämämme ei kuitenkaan ole geeneistä kiinni, vaan ennen kaikkea omasta käyttäytymisestämme ja arjen tavoistamme. Voimme itse suunnitella elämäämme ja pohtia tavoitteisiin johtavia askeleita, Huotilainen ja Moisala sanovat kirjassaan.

Keskittymiskykyämme ohjaa toiminnanohjaus, joka sisältää monia toisiinsa linkittyneitä toimintoja, kuten tarkkaavaisuus, työmuisti sekä toiminnan, tunteiden ja ajatusten säätely. Näitä yhdistää se, että ne vaativat tietoista ponnistelua ja ajattelua. Arjen tilanteissa emme välttämättä hyödynnä toiminnanohjausta vaan toimimme ikään kuin autopilotilla.

Sen sijaan, kun keskitymme, ryhdymme käyttämään tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen toimintoja, jotka ajavat automaattiohjauksen yli. Tutkimusten mukaan toimimme kuitenkin suurimman osan päivästä autopilotilla pitkiä aikoja kerrallaan. Tavat ja tottumukset ovatkin meille todella tärkeitä, sillä ne ohjaavat suurta osaa käyttäytymisestämme.

Yksi pahimmista keskittymiskyvyn häiriötekijöistä on kännykkä. Älylaiteaikakaudella meistä on tullut levottomampia ja kykenemättömiä sietämään tylsyyttä ja joutilaisuutta. Älylaite tarjoaa loputtoman virran mielenkiintoista sisältöä, jota aivot mielellään ahmivat. Älylaitteiden ansiosta myös monen tehtävän yhtäaikainen tekeminen on yleistynyt, sillä kännykällä on helppo viestitellä samaan aikaan kun katsoo kannettavalta tietokoneelta videota. Laitteilla multitaskaaminen on yhdistetty huonompaan keskittymiskykyyn ja häiriöherkkyyteen.

Oppaassa käsitellään myös aivojen palkkiojärjestelmää, multitaskaamista, somepaastoa ja keskeytyksiä. Kirja ei vain esittele ongelmia, vaan tarjoaa joka luvussa keinoja niiden voittamiseen. Kirjan lopussa keskitytään paremman arjen ja aivojen hyvinvoinnin rakentamiseen sekä annetaan koottuja ohjeita elämäntapojen muuttamiseen. Pienikokoinen opas on paitsi helppolukuinen myös tarpeeksi lyhyt, jotta kärsimättömämpikin jaksaa lukea sen.

Kirjaa voi suositella jokaiselle, jolla on kännykkä ja joka kokee keskittymisen olevan nykymaailmassa haastavaa. Oppaan käytännönläheisistä neuvoista on taatusti hyötyä.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.