WORK GOES HAPPY

Mainos
TEKSTI JA KUVA JYRI KANSIKAS | 13.5.2020 | KOLLEGA.FI
Näkö­alattomuus näivettää nykyhetkeä enemmän

Kun kaikki liiketoiminta on keskittynyt ihmisten kohtaamisiin, niin pelkkä henkinen läheisyys ei oikein taivu sen harjoittamiseen. Tämä on varmasti monen tapahtumajärjestäjän mielessä tällä hetkellä. Virtuaalitapahtumia ja webinaareja voi toki järjestää ja kehitellä, kuten tein oman vuotuisen tapahtumani kanssa. Kyseessä oli kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu, ei tapahtuman korvaaja.

Jyri Kansikas on Work goes happy Oy:n toimitusjohtaja.

Suurin ongelma tällä hetkellä ei kuitenkaan ole nykyhetki vaan näköalattomuus. Tähän aikaan vuodesta linjaukset ensi vuoden päätapahtumaan olisivat normaalisti kovassa vauhdissa ja syksyn tapahtuman järjestelyt jo loppusuoralla. Nyt tilanne on kuitenkin sellainen, että katse horisonttiin ja huomiseen on niin sumuinen, että se lamauttaa myös nykyhetken toiminnan. Varautuminen on aina ollut tapahtumajärjestäjälle elinehto, mutta väitänpä, että aika harvassa ovat ne, jotka osasivat edes kuvitella tällaista tilannetta.

Kun meillä jossain vaiheessa kriisin jälkeen on jälleen mahdollisuus järjestää isojakin kokoontumisia ja tapahtumia turvallisesti, niiden arvo tulee nousemaan huimasti entisestään. Siksi tällä hetkellä lieneekin tärkeintä kyetä ylittämään tämä kovin kiikkerä ja kavalalla tavalla kalteva koronasilta tavalla tai toisella. Se, kuinka pitkäksi silta rakentuu ja minkälaisia tukikaiteita sen reunoille rakennetaan, vaikuttaa suoraan siihen, kuinka moni selviää sillan toiselle puolelle. Ilman liikevaihtoa ja edellytyksiä liiketoiminnan turvallisesta harjoittamisesta alan toimijoiden omat kortit on nopeasti pelattu.

Lienee selvää, että yrittäjällä työ on myös elämäntapa ja omasta yrityksestä huolehtiminen on eräänlaista vanhemmuutta, joten kaikki tämä vaikuttaa myös omaan hyvinvointiin. Siksi olenkin lisännyt arkeeni niitä elementtejä, joiden olen todennut toimivan omalla kohdallani parhaiten.

Välimuisti tyhjäksi päivänpurkukirjaan

Yksi jo vanhastaan tuttu tapani purkaa ajatuksia on kirjoittaminen. Enkä nyt tarkoita blogeja. Olen jo yli 25 vuotta kirjoittanut päiväkirjoja – tai täsmällisemmin sanottuna päivänpurkukirjoja. Käsin kirjoittaminen on itselleni tapa purkaa asioita paperille, sillä kynän kärjestä paperille siirtyvä muste on keino siirtää omia ajatuksia vähän etäämmältä tarkasteltavaksi. Näin saan rakennettua omiin ajatuksiini eräänlaisen lintuperspektiivin. Se auttaa usein näkemään asiat tasapainoisemmassa valossa ja mielentilassa.

En kirjoita sen vuoksi, että minulla olisi tarvetta muistaa jotain myöhemmin vaan siksi, että pääsen nimenomaan purkamaan asioita. Kyse ei siis ole muistiinpanoista, vaikka saattaa siitä olla hyötyä muistillekin. Varsinkin illalla kirjoittaminen on oiva tapa tyhjentää oman kovalevyn välimuisti. Olen vakuuttunut, että tämä sekä ennaltaehkäisee erilaisten mielen römpiöiden kasvamista että helpottaa yöpuulle siirtymistä ja lisäksi saattaa jopa parantaa yöunien laatua. Seuraavaan aamun on mukava herätä, kun edellisen päivän välimuisti on suurimmilta osin tyhjennetty ja kaiken kukkuraksi yön aikana asiat tuppaavat usein jalostumaan. Heti aamusta niitä voi taas kirjata ylös ja lähteä työstämään.

Luonnosta virtaa ja mielenrauhaa

Tänä keväänä olen viettänyt luonnossa enemmän aikaa kuin koskaan. Olen tietoisesti pyrkinyt ammentamaan sieltä niin fyysisiä kuin henkisiä voimavaroja. Olen myös huomannut aistivani merkittävästi enemmän pieniä asioita ja yksityiskohtia, jotka ovat aiemmin menneet ohi. Tuntuu kuin aistini olisivat jollain tapaa terävöityneet. Samoista tutuistakin paikoista on löytynyt aivan uusia näkymiä. Moni onkin todennut olleen luojan lykky, että tämä kriisi osui keväälle.

En voisi olla enempää samaa mieltä. Mielestäni on myös luojan lykky, että asumme maassa, jossa luonto ympäröi meitä lähes kaikkialla. Kevään etenemistä voi seurata rikkaan luontomme jatkuvasta suoratoistopalvelusta 24/7. Parempaa katseltavaa on vaikea löytää miltään muulta kanavalta.

Kevät on myös toivon ja kasvun aikaa. Pitkä talvi on vihdoin selätetty ja nyt on kukoistamisen ja kukkimisen aika. Toivottavasti voimme pian todeta selättäneemme myös viruksen ja päästä yhdessä kukoistamaan ja kokemaan aitojen kohtaamisten ja kosketusten mittaamattoman arvon.

Jyri Kansikas on paremman työelämän rakentaja ja työhyvinvoinnin edistäjä, joka työskentelee toimitusjohtajana Work goes happy Oy:ssä.

Lue myös Kansikkaan edelliset kolumnit Ihmisen ikävä toisen luo ja Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia päätöksiä.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)