Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Suomalaista johtamista on aikoinaan kuvattu Management by perkele -tyyliseksi eli käskemiseen, kiroiluun, nöyryyttämiseen ja huutamiseen perustuvaksi valta-asemajohtamiseksi. Jos joku on ajatellut tällaisen tyylin olevan historiaa, niin erehtyy. Edellä mainitut luonnehdinnat on lainattu viimeaikaisista lehtiartikkeleista, jotka ovat käsitelleet työyhteisöjen oikeusprosesseja ja alan tutkimuksia. Huono johtaminen on edelleen kovin tavallista.

Nykynäkemyksen mukaan ollaan menossa kohti palvelevaa johtamista, eikä vanhentunut ole sekään ohje, että johtajan tärkein tehtävä on auttaa alaisiaan onnistumaan työssään. Kun tähän vielä lisätään monen menestyneen johtajan periaate palkata aina itseään viisaampia ja älykkäämpiä alaisia, niin hyvän johtamisen ainesosat ovat koossa.

Työnohjauksella laaja vaikuttavuus

Hyvän johtamisen tavoittelussa on monia konsteja, joista johdon työnohjaus on yksi parhaimpia. Työnohjauksen (käytän tässä jutussa johdon työnohjauksesta lyhennettyä muotoa työnohjaus) vaikuttavuudesta on tutkittua näyttöä kokemustiedon lisäksi. Vaikuttavuus voidaan ryhmittää kolmeen, useita tekijöitä sisältävään ryhmään: vaikutukset työntekijään (eli johtajaan), vaikutukset työhön (eli johtamiseen) sekä vaikutukset työyhteisöön ja koko organisaatioon.

Vaikutukset johtajaan

Vaikutukset johtajaan ja esimieheen merkitsevät itsetuntemuksen ja ammatillisen identiteetin vahvistumista. Menestyksellinen johtaminen edellyttää muun muassa sitä, että johtaja pystyy herättämään myönteisiä tunnekokemuksia sekä ymmärtämään omaa ja toisten inhimillisyyttä ja että hän omaa tunneälyä ja empaattisuutta. Lisäksi ohjaus tuo rohkeutta puuttua oikea-aikaisesti työyhteisössä ilmaantuviin ongelmiin tarvitsematta joka käänteessä huutaa konsulttia apuun – sillä johtamista ei voi ulkoistaa.

Vahvalta johtajalta onnistuu hyvin myös säiliöfunktiona oleminen. Tämä tarkoittaa sitä, että johtaja toimii ikään kuin säiliönä, johon henkilöstö voi sijoittaa työkuormaansa ja tämän työkuorman johtaja voi palauttaa takaisin rikastuneessa muodossa tarkoituksenmukaisena ajankohtana. Tämän lisäksi hyvä johtaja toimii kehitysobjektina, jolloin hän on kaikessa ikään kuin malli, jonka kautta henkilöstö voi oppia uutta.

Vaikutukset johtamiseen

Työnohjauksen avulla johtaja ymmärtää työhyvinvoinnin tärkeyden, työkuorman tasapuolisen jakamisen ja sen, ettei työntekijää nähdä yksinomaan työntekijänä, vaan luovana, innovatiivisena ja vastuullisena yksilönä. Lisäksi hyvä johtaminen edellyttää motivoinnin ja kannustuksen osaamista sekä jatkuvan asiallisen palautteen antamista. Johtaja on usein suuren paineen alla ja ohjaus auttaa kehittämään myös paineen sietokykyä ja laajempaa näkemystä.

Vaikutukset työyhteisöön

Vaikutukset työyhteisöön liittyvät hyvän työilmapiirin ja -kulttuurin rakentamiseen. Ohjaus auttaa myös työntekijöiden erilaisuuden ja sen merkityksen ymmärtämiseen, ja tätä kautta heidän osaamisalueensa hyödyntämiseen. Ammatillisen identiteetin vahvistuminen puolestaan auttaa kuormittavienkin henkilöiden kanssa työskentelyssä ja erilaisten häiriötilanteiden rajanvedossa.

Edellä on mainittu esimerkinomaisesti ainoastaan joitakin johtajalta ja esimieheltä vaadittavista taidoista ja kyvyistä. Työyhteisöissä on monia muitakin johtamiseen liittyviä osaamis- ja taitolajeja, joista johtajan on pidettävä huolta.

Kiistämättömiä hyötyjä

Työnohjauksesta on tehty kustannushyötyanalyysejä. Näissä on todettu tuotoksi noin 500 – 3000 euroa per henkilö/vuosi. Voimme myös muuttaa henkilöstön työhyvinvoinnin ja työelämän laadun yhdeksi tuotantotekijäksi, josta voidaan mitata ohjauksen vaikutukset.

Johdon työnohjaus on johtajalle ja esimiehelle turvallinen ja luottamuksellinen tila tutkia omaa työtään ja omaa itseään koulutetun ja kokeneen ohjaajan kanssa. Työnohjaus antaa erinomaisen mahdollisuuden kehittyä itsensä ja muiden tuntemuksessa. Ohjauksessa opitaan levollisena kuuntelemaan ja havaitsemaan työyhteisön ilmiöitä sekä oivalletaan hyvän työkulttuurin tärkeys. Oivallukset työnohjauksessa eivät synny ohjaajan aloituksesta, vaan dialogissa, jossa työstetään johtajan itse asettamia tavoitteita.

Tällä hetkellä työnohjauksia toteutetaan jossain määrin melko lyhyinä jaksoina tai jopa muutamina ohjauskertoina, mikä on vastoin työnohjauksen perusperiaatetta eikä tuota parhaita tuloksia. Työnohjaus on pitkäjänteistä toimintaa, jossa korostetaan rauhallisen ja levollisen kasvuprosessin merkitystä ihmisen hitaassa kehitysprosessissa. Jos haluamme saada työnohjaukselta pysyviä muutoksia työssä ja johtamisessa, se on tehtävä perinteisesti eli pitkänä ohjausprosessina.

Emeritaprofessori Marita Paunonen-Ilmonen työskentelee Sued Management Oy:ssä, joka on yksi Suomen vanhimmista työnohjausta ja laadukasta koulutusta tuottavista yrityksistä. Lisätietoja Paunonen-Ilmosesta ja Sued Managementista löydät osoitteesta http://www.suedmanagement.fi/

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.