Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Elämme monella tapaa erikoisia aikoja. Koronaviruksen vaikutukset näyttävät kovilta sekä kansantaloudelle että kansanterveydelle – niin meillä, kuin muuallakin. Epidemia vaikuttaa niin yksilöiden, yritysten kuin yhteiskunnankin toimintaan ainakin lyhyellä aikavälillä – ja on mahdotonta tietää, kauanko kriisin vaikutukset kestävät.

Toisaalta jo nyt kriisin keskellä on nähtävissä myös pilkahdus positiivisiakin asioita: yhteinen huoli yhdistää ja saa meidät myös uudella tavalla tarkastelemaan tulevaisuuttamme. Kaikkien mielessä soivat yhteiset ja samat kysymykset: Miten selviydymme? Miten nousemme tästä takaisin jaloilleen? Miten voimme yhdessä rakentaa turvattua tätä päivää ja parempaa huomista?

Talouden rattaat hidastuvat

Koronaviruksen aiheuttamia terveydellisiä vaikutuksia on onneksi lähdetty globaalisti minimoimaan poikkeuksellisen vahvoilla toimilla ihmishenkien säästämiseksi – ja syystäkin. Kovin kepein perustein ei ihmisten perusoikeuksia vapaasta liikkuvuudesta ja kokoontumisoikeudesta lähdetä rajaamaan. Erilaisten rajoittamistoimien myötä viruksen vaikutukset siirtyvät kuitenkin terveysjärjestelmästämme talousjärjestelmäämme. Näyttää siltä, että kalenterit tyhjenevät, kaupankäynti katkeaa ja yritysten kassalippaat tyhjenevät talouden rattaiden hidastuessa.

Kaikkien näiden taloudellisten uhkakuvien keskellä on kuitenkin syytä säilyttää oikeat prioriteetit. Presidenttiämme Sauli Niinistöä lainaten: ”Talous on sittenkin vain taloutta. Ihmiselämät ovat eri arvossa. Keskitytään nyt siihen, että pysytään terveenä. Terveet ihmiset hoitavat sitten aikanaan talouden kuntoon.” Voimme kaikki laittaa kortemme kekoon ja auttaa omalta osaltamme siinä, että yksilöt, yritykset ja yhteiskunta saadaan taas pian jaloilleen!

Haavoittuvaisuuteen herääminen

Yksi selkeä koronan vaikutus on se, että se haastaa haavoittumattomuuden illuusiomme. Koronan myötä taantuma, työttömyys, sairaus ja jopa kuolema tulevat meille todellisemmiksi kuin aikoihin. Hyvinvointiyhteiskuntamme luoma kuva elämämme ja yhteiskuntamme haavoittumattomuudesta uhkaa murentua.

Kenties oivallamme tämän kaiken keskellä sen, että mikään ei ole varmaa eikä pysyvää. Vain yksi yllättävä siirto ja tilanne pelilaudalla muuttuu. Hallinnantunteemme elämän edessä on ihmismielen oiva keino pitää itsensä ja toisemme toimintakykyisenä, mutta samaan aikaan se on ihmismielelle luontainen harhakuvitelma todellisuudesta. Kenties tästä kriisistä oppineena osaamme jatkossa rakentaa yhteiskuntaamme entistä vahvemmaksi haavoittavuustekijöiden suhteen.

Merkitykset ja prioriteetit muuttuvat

Tulevaisuus näyttää tänään monella tapaa epävarmemmalta ja ennakoimattomammalta kuin vielä eilen. Tavalla tai toisella kuitenkin selviydymme. Asiat saavat kuitenkin täysin uudenlaisia mittasuhteita ja merkityksiä. Asioiden prioriteetit ja merkitykset muuttuvat: tuskastelu tylsistymisestä työpaikalla on vaihtunut kiitollisuuteen turvatusta työpaikasta, pohdinta asunnon hankkimisesta on muuttunut epävarmuuteen talouden suhteen ja voivottelu turhanpäiväisyyksistä on saanut seurakseen positiivisia ajatuksia omasta ja läheisten terveydestä.

Psykologityössä kerryttämäni kokemuksen mukaan ihmisten arvot, prioriteetit ja toimintatavat muuttuvat usein vasta, kun on joutunut selkä seinää vasten omassa elämässään. Jos jotain hyvää koronaepidemia meille voi antaa, niin toivottavasti se opettaa meitä yksilöinä ja yhteiskuntina asioiden parempaa priorisointia ja järkevämpiä toimintatapoja tulevaisuudessa.

Selviytymisen ABC

Meiltä kaikilta vaaditaan nyt vahvuutta ja kokonaisvaltaista kriisinsietokykyä:

Tarvitsemme fyysistä vastustuskykyä taudinaiheuttajaa ja sen mukanaantuomia oireita vastaan.

Tarvitsemme henkistä sietokykyä: sisua ja resilienssiä – mielemme tulee nyt joustaa kuin kuminauhan. Emme voi murtua paineen alla.

Tarvitsemme sosiaalista joustavuutta: siis yhteistyön ja sosiaalisen elämän tapojen uudenlaista määrittelyä. Sekä yhteistä tahtoa ja toimintaa, jolla selviämme tästä yhteisenä rintamana.

Ja tarvitsemme taloudellista venyvyyttä yli pahimman kriisitilanteen ja kassavajeen.

Pidetään huolta itsestämme ja lähipiiristämme!

Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa työskentelee HRM Partnersilla valmentajana. Lisäksi Sahimaa pitää psykologin yksilövastaanottoa Terveystalolla ja toimii Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtajana. Lisätietoja Sahimaasta osoitteessa https://www.jaakkosahimaa.fi

Lue myös Sahimaan aiemmin julkaistut kolumnit Miten mittaat menestystä ja Onko johtajalla lupa olla ihminen.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.