Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

”Jos ajattelet myönteisesti joka päivä, teet lujasti töitä, pyrit olemaan paras versio itsestäsi, ympäröit itsesi inspiroivilla ihmisillä, etkä ikinä anna periksi, niin ei ole mitään rajoja sille, miten perusteellisesti voit palaa loppuun.” Tämän psykologian prosessori Svend Brinkmanin ajatuksen bongasin äskettäin sosiaalisesta mediasta.

Postaus pysäytti minut valmentajana pohtimaan nykypäivän työelämässä tarvittavia metataitoja. Tällä hetkellä työperäinen stressi on toiseksi suurin työterveysongelma tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen Suomessa. Samaan aikaan kun työelämän muutosvauhti kiihtyy, lisääntyy henkisen hyvinvoinnin tarve. Olemmeko jo oivaltaneet, että kokonaisvaltainen hyvinvointi on jotain aivan muuta kuin jatkuvaa itsensä parhaan version löytämistä?

Stressinhallinnassa kaikki lähtee siitä, että opimme stressaavissa tilanteissa ymmärtämään mielessä ja kehossa tapahtuvia reaktioita. Tarvitsemme enemmän armollisuutta ja keveyttä sekä suurempaa tietoisuutta omasta mielestämme ja kehostamme. Valmentajana olen huomannut, että liian usein mielen ja kehon välinen yhteys on hukassa tai jopa poikki emmekä enää kuule kehomme viestejä ajoissa. Juuri silloin olisi tärkeää pysähtyä eikä kaasuttaa sekä lisätä tietoisuutta ja tutkia omia ajatteluprosesseja, jotka ovat usein kuormittavan stressin takana.

Tarvitaan vahva mentaalinen pohja

Fysiologisen hyvinvoinnin lisäksi tarvitsemme tänä päivänä vahvan mentaalisen pohjan. Jokainen meistä haluaa voida hyvin, olla tasapainossa ja kukoistaa, mutta minkälaisilla työkaluilla siihen pyrimme? Haemmeko työkalut ulkopuoleltamme ”enemmän, kovempaa ja paremmin” -mantraa hokien, vaikka kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edellytyksiä ovat ennenkaikkea itsetuntemus, tietoisuustaidot sekä omien arvojen päivittäminen?

Kaiken toimintamme takana on loppujen lopuksi mielen lihas eli ajatuksemme, fokuksemme ja tunteemme. Jokainen meistä on varmasti huomannut, miten helposti ajaudumme autopilottiohjaukselle: mieli suorittaa ja keho selviytyy aina jotenkin, mutta silloin emme enää pysty hahmottamaan hyvinvointiamme, käyttäytymistämme tai vahvuuksiamme. Tragediana voi olla se, että yrittäessämme aina olla paras versio itsestämme, käytämme energiamme vääränlaisiin rutiineihin, jotka ylläpitävät mieletöntä tilannettamme – kun nimenomaan armollisuus ja lempeys olisivat avaimia hyvinvointiimme.

Muistatko antaa tietoisesti tilaa ajattelun kehittämiselle? Ajattelutaidot ovat vahvan mentaalisen pohjan ydin. Oletko tietoinen siitä, minkälaisia ajatuksia pohdit päivittäin? Koska suurin osa ajattelustamme toistaa historiaa, oman ajattelun kehittäminen on tärkeä lähtökohta oman hyvinvoinnin kehittämiselle.

Mielen toimintamallit tarkasteluun

Meillä kaikilla on erilaisia mielen toimintamalleja, joita on hyvä tarkastella. Armoton mieli on monelle vähän liiankin tuttu. Itselleen armoton ihminen voi olla ylpeä omasta sitkeydestään ja kyvystään painaa päivästä toiseen apua pyytämättä ja selviytymällä. Myös kriittinen mieli voi olla hyvin ankara itseään kohtaan. Itselleen kriittinen voi arvostella itseään mielessään, olla vihainen tekemistään virheistä ja ruoskia mentaalisesti itseään aivan syyttä. Kiltti mieli puolestaan seuraa enemmän muiden vaatimuksia kuin kuuntelee omaa jaksamistaan. Liian kiltti mieli myöntyy helposti muiden odotuksiin. Ein sanominen saattaa olla vaikeaa, jolloin omat rajat vuotavat, sumenevat ja lopulta ehkä häviävät.

Jos tunnistat itsessäsi armottoman, kriittisen tai liian kiltin mielen ominaisuuksia, voisitko tietoisesti alkaa harjoittaa myötätuntoisempaa suhtautumista itseesi? Myötätunto itseä kohtaan on voimallinen tie ja sen avulla on hyvä rakentaa mentaalista pohjaa. Ensimmäinen askel vahvaan mentaaliseen pohjaan on mielen lihaksen kehittäminen.

Tietoisuuden lisääminen ja oma ajattelun kehittäminen rakentavat mentaalista pohjaa hyvinvoinnille ja henkiselle suorituskyvylle. Maailmassa, joka on täynnä sälää ja vaatimuksia, jo pelkkä pysähtyminen kiireen keskellä luo tilaa ajattelulle. Tarvitsemme enemmän armollista, lempeää, kevyttä, joustavaa ja myötätuntoista ajattelua, jolloin voimme olla paras versio itsestämme ilman liiallista suorittamista sekä vaatimusten täyttämistä.

1) Järjestä aikaa mielen tiedostamiseen sekä ajattelun kehittämiseen.

Aamut ennen päivän tohinoita ja illat ennen nukkumaan menoa ovat oivallisia hetkiä tutkia, millainen mielen tarina rakentaa hyvinvointiasi. Silloin mieli on luontaisesti rauhallisempi ja aivot vastaanottavaisemmat.

2) Löydä itsellesi sopivia päivittäisiä keinoja pysähtymiseen.

Kun mieli on täynnä, niin kirjoittaminen sekä myös piirtäminen auttavat tyhjentämään sitä. Tärkeät hyvinvointirutiinit antavat tilaa ajattelulle, jolloin fokus kirkastuu ja läsnäolo lisääntyy. Kun löytää tietoisen pysähtymisen, tunnistaa myös omat tarpeensa ja kykenee huolehtimaan itsestään paremmin.

3) Kokeile ajatusten leimaamiskeinoa kriittiselle, armottomalle tai liian kiltille mielelle.

Sanoita ajatuksia ääneen ja ikään kuin leimaa ne. Huomioi samalla, että ne ovat vain ajatuksia. Kun ymmärrät, ette ole sama kuin ajatuksesi, mielesi saa tilaa. Fokusoi sen jälkeen huomiosi johonkin tekemiseen ja opettele arvottamaan ajatuksesi. Samalla voit opetella hylkäämään harhaanjohtavat ja energiaavievät ajatukset.

4) Viritä uteliaasti mieltäsi.

Aivot kaipaavat selkeyttä ja rutiineja, jotta niillä on tilaa oivalluksiin sekä uusiin näkökulmiin. Mitä hyvinvointirutiineja sinä käytät virittämään mieltäsi? Suhdetta omiin ajatuksiin voi aina muuttaa. Mielen joustavuus lisää liikkumavaraa ja vaikuttaa omaan päivittäiseen asenteeseen. On hyvä kysyä toisinaan itseltään, onko ajatteluni tänään tarpeeksi joustavaa? Onko mieleni tarinassa osa-alueita, joista olisi aika päästää irti?

Jaana Hautala on yritys- ja mentaalivalmentaja, puhuja, NLP-kouluttaja ja tietokirjailija, jonka intohimona ovat ajattelu- ja tunnetaidot, vuorovaikutus sekä henkinen suorituskyky. Hautala on työskennellyt valmentajana, kouluttajana ja luennoitsijana työelämän kehittämisen parissa jo yli kymmenen vuotta. Marraskuussa julkaistiin hänen toinen tietokirjansa Rohkeiden aikuisten kirja, vapaudu uskomusten kahleista.

Lisätietoja Hautalasta löydät osoitteesta https://oivaltamaan.fi/jaana-hautala/, https://www.facebook.com/oivaltamaan/, https://www.instagram.com/jaanahautala/ sekä https://twitter.com/jaanahautala@jaanahautala

Lue myös Hautalan aiemmin julkaistu kirjoitukset Kuuntele sydäntäsi ja tee itsesinäköinen joulu ja Aikuisiän identiteettikriisi – uhka vai mahdollisuus?

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.