Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Kyky pitää huolta toisista kertoo hyvin paljon tässä ajassa tarvittavista työelämätaidoista. World Economic Forumin tulevaisuuden osaamistarpeiden kymmenen kärjessä -listauksesta löytyvät muun muassa sosiaaliset ja yhteistyötaidot, tunneäly, neuvottelutaidot, luovuus ja kognitiivinen joustavuus. Nämä kaikki taidot kytkeytyvät myötätuntoon.

Empaattisen johtamisen – ja itsensä johtamisen – hyödyt ovat meille tuttuja. Kreikankielinen sana emphatheia tarkoittaa kiintymystä ja samaistumista toiseen henkilöön. Se on kykyä eläytyä toisen tunteisiin. Sympatialla tarkoitamme lähinnä toista ymmärtäviä ajatuksia. Empaattinen ihminen pystyy siis sympatian lisäksi eläytymään toisen tilanteeseen, ilman oman egon painoa, jolloin pudotamme pois sen, mitä oma kokemuksemme ja tulkintamme tuottaisi.

Kun haluamme lisäksi olla myötätuntoisia, haluamme toimia toisen hyväksi. Mitä vieressä istuva työkaveri tarvitsisi juuri nyt, jotta hänen työnsä tai tunnetaakkansa kevenisi? Tai voisinko yksinkertaisesti kysyä, miten voin auttaa? Rakennusaineita myötätuntoon ovat siis sympatia ja empatia.

Myötätuntoisuus on sosiaalista älykkyyttä ja tunneälyä. Myötätuntoisuus edellyttää tarkkaa kuuntelemista, omien motivaatioiden ymmärtämistä ja olosuhteiden mukaan taipumista. Se on aitoa, mikäli siihen liittyy kunnioitus omaa itseä ja toisia kohtaan sekä pyrkimys yhteiseen hyvään.

Myötätuntoisena tunnistat omat tunteesi ja havaitset toisten tunteet sekä säätelet omia tunteitasi sosiaalisesti rakentavalla tavalla. Et väistä ja pakene vaikeitakaan kohtaamisia ja hankalia keskusteluja. Kyselet ja kohtaat. Luot turvallisen tilan itsellesi ja muille. Luovuus ja ongelmanratkaisukyky liittyvät olennaisesti työyhteisön turvallisuuden kokemukseen. Turvallisuudessa syntyy proaktiivisuutta.

Järki ja tunteet

Aivotaidosta kirjoitetaan nykyään paljon ja niistä puhuttaessa mainitaan usein rationaalisen ajattelun elementti, järki, yhdistettynä tunteeseen. Järjen voisi tässä yhteydessä ajatella jämäkäksi tilannetajuksi osana myötätuntoista asennetta. On myös hyvä tiedostaa, ettei kiire lisää myötätuntoa millään lailla, eikä kiireisyydellä ratsastaminen myöskään oikeuta tunteettomuutta. Asenteensa voi aina valita. Oikea valinta ei varmasti aina tuota välitöntä mielihyvää, mutta pidemmän päälle se tuottaa kuitenkin suuremman tyytyväisyyden tunteen.

Myötätunto ei siis ole sanaan liitetystä assosiaatiosta huolimatta pehmeyttä, yliymmärtämistä, toisen tahtoon myöntymistä tai yliajetuksi antautumista vaan pikemminkin päinvastoin. Parempi ilmaisu voisikin olla myötälujuus. Toimiessamme myötälujina kykenemme valjastamaan myötätuntoisen asenteen toista – ja itseämmekin – palveleviksi teoiksi. Kykenemme luomaan uskoa ja selviytymisen keinoja, vaikkapa tiimin ylikuormitustilanteissa. Toimimaan palvelevina johtajina.

Miten meistä sitten saataisiin myötätuntoisia myötälujuuteen pystyviä kollegoita, esimiehiä ja yhteistyökumppaneita, kun meillä jokaisella on aina omat tunteemme pelissä ja olemme myös omien tulkintojemme vankeja? Miten saisimme luotua yhteyden? Miten voisimme toimia keskenämme paremmin?

Suostumalla omaksi itseksemme. Tuntemalla omat tunteemme, vihan, pelon, ilon ja surun sekä häpeän – ja sen voittamisesta seuraavan vahvan rohkeuden – ja toimimaan näiden tunnetasojemme tunnistamisen kautta myötätuntoisella asenteella. Se ei meitä pienennä, vaan päinvastoin suurentaa.

Haavoittuvuudellamme saavutamme herkkyyden ja kyvyn avautua toisillemme, mikä on sosiaalista älykkyyttä parhaimmillaan. Ollessamme viisaita, myötäeläviä kuuntelijoita, meissä herää oikeat kysymykset, joihin ei ole olemassakaan oikeita vastauksia.

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta: Myötätunto. Ole läsnä, elä mukana, Margit Sjöroos.

Katja Kokko on ratkaisukeskeinen työnohjaaja (STOry), työhyvinvointivalmentaja (KTM).  Hän on työskennellyt IT-alan tukkuriliiketoiminnassa HR-päällikkönä ja -johtajana sekä konsulttina ja yrittäjänä. Tällä hetkellä hän on mukana Hippocampus Networksissa konsulttina osaamisalueinaan työyhteisöjen kehittäminen, työhyvinvointi, kirjoittaminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi kiinnostuksen, oppimisen ja intohimon alueina.

Lisätietoja Kokosta löydät osoitteista:
https://www.linkedin.com/in/katja-kokko-5698425/ 
hrwell.fi/
katja.kokko@hrwell.fi

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.