JOHTAJUUDEN YTIMESSÄ

Mainos
TEKSTI KAISA ALAMÄKI KUVA RIINA SILVERBERG | 8.1.2020 | KOLLEGA.FI
Rajoilla on merkitystä

Eräällä ystävälläni on aivan erityinen uuden vuoden traditio. Hän vetäytyy vuoden vaihteessa pohtimaan kulunutta vuotta ja tekee kaksi listaa. Ensimmäinen lista koostuu kielteisistä asioista, joita hän ei halua viedä mukanaan tulevaan vuoteen. Listaan sisältyy myös hänen omia asenteitaan ja toimintatapojaan. Listan tehtyään hän polttaa sen juhlallisesti. Toiselle listalle hän kirjoittaa merkitykselliset asiat, sellaiset, joista hän on kiitollinen ja jotka hän haluaa pitää elämässään ja vahvistaa niitä myös tulevana vuotena. Seuraavana uutena vuotena hän avaa positiivisten asioiden listansa, reflektoi kulunutta vuotta listan sisältöön ja tekee taas uudet listat, toisen hävitettäväksi ja toisen säilytettäväksi.

Kaisa Alamäki työskentelee varallisuudenhoidon myynninjohtajana Nooa Säästöpankissa.

Traditiossa on paljon viisautta. Sanotaan, että se vahvistuu, mihin kiinnitämme huomiota. On tärkeää pysähtyä miettimään mihin käytämme aikamme ja voimavaramme, mihin vedämme omat rajamme ja mihin kohdistamme energiamme.

Tarpeellisuuden tunne koukuttaa

Henkilö, joka ei osaa asettaa rajojaan, täyttää lähes huomaamattaan kalenterinsa palavereilla ja tehtävillä. Monille meistä on luontaista vastata pyyntöihin myöntävästi sen sijaan että kieltäytyisimme niistä. Tuntuu hyvältä kokea itsensä tarpeelliseksi. Haalimme itsellemme mieluusti vastuuta sen mukanaan tuoman merkityksellisyyden tunteen vuoksi. On myös niitä, jotka suorastaan kukoistavat kaaoksessa ja tilanteissa, joissa heillä on ”kädet täynnä töitä”. Suurelle osalle ihmisistä hallitsematon arki aiheuttaa kuitenkin päänvaivaa ja uupumusta.

Rajojen asettaminen työelämässä ei tarkoita työstä kieltäytymistä tai sitä, että emme olisi työyhteisössä toistemme tukena. Rajojen asettaminen merkitsee, että teemme itsellemme selväksi, mitkä tehtävät ovat vastuullamme ja mitkä eivät. Yhtä tärkeää on tehdä selväksi, mitkä asiat ovat ensisijaisen tärkeitä – niitä elämää ylläpitäviä töitä – ja mitkä tulevat tämän jälkeen. Priorisointi, delegointi ja vastuun jakaminen kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta niiden toteuttaminen ei aina ole niin yksinkertaista.

Ein voi kuitenkin sanoa ystävällisesti ja arvostaen kuten Heidi Alamikkelä kertoo kirjassaan Opi sanomaan ei töissä.  Alamikkelä toteaa, että kieltäytyä voi positiivisesti ja ratkaisukeskeisesti eikä kaikkiin aikatauluihin ei ole pakko suostua, varsinkin jos tietää niiden olevan mahdottomia. Kun asetat rajat lempeästi, ei synny ylimääräisiä konflikteja, hän sanoo.

Priorisointi ja sen myötä rajojen asettaminen merkitsee sitä, että tiedämme voimavarojemme rajat ja annamme itsellemme ja työlle sille kuuluvan arvon. Laadukas kohtaaminen viikon kuluttua tuo paljon enemmän lisäarvoa kuin se, että saa ujutettua vielä yhden tapaamisen muutenkin täyteen viikkoon.

Priorisointi tuo tulosta

Priorisoidessamme joudumme miettimään asiat ja tehtävät, jotka ovat tärkeitä niin meidän itsemme kuin yhteisen menestyksen kannalta. Molemmilla on merkitystä työyhteisössä, sillä yksilön kokema työn merkityksellisyys korreloi koko työyhteisön tuloksen kanssa. Kun tunnistamme, mikä on tärkeintä ja millä on merkitystä, pystymme myös antamaan parhaan mahdollisen lisäarvon työyhteisöllemme.

Priorisointi tarkoittaa valintojen tekemistä. Kun annamme enemmän aikaa yhdelle asialle, on huomio ja energia vääjäämättä pois jostain muusta. Hetkellisesti voi tuntua tuskalliselta luopua tavoista tai tehtävistä, mutta luopuminen ei ole luovuttamista. Voisiko olla niin, että joku toinen osaisikin hoitaa sinua paremmin asian, joka ei ole sinun ydinfokuksessasi? Tai voisitko antaa jollekin toiselle mahdollisuuden näyttää kyntensä tai oppia uuden taidon? Vai olisiko tehtävä mahdollista hoitaa kokonaan toisin? Tai lopulta, onko tämä tehtävä tai tapa toimia ollenkaan tarpeellinen?

Kasvatusmotto ”rajat ovat rakkautta” toimii hyvin myös työelämässä: arvosta itseäsi ja ammattitaitoasi niin, että asetat itsellesi rajat. Rajat auttavat sinua löytämään fokuksen, sen millä on oikeasti merkitystä.

Lisää aiheesta voit lukea myös aiemmin julkaistusta ajakohtaisartikkelista  Osaatko sanoa ei?

Kaisa Alamäki on tehnyt pitkän uran rahoitusalalla Saksassa ja työskentelee tällä hetkellä varallisuudenhoidon myynninjohtajana Nooa Säästöpankissa. Iloa Alamäelle tuottaa myynnin valmentaminen ja se, että jokainen päivä tuo eteen mahdollisuuden kehittyä ja oppia jotain uutta.

Lue myös Alamäen aiemmin kirjoittamat kolumnit Luottamus on avain onnistumiseen ja Diversitetti työyhteisön voimavarana.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tue esihenkilöitä ja projektipäälliköitä, moninkertaista hyöty ja säästö!

Haluatteko tukea esihenkilöiden tai projektipäälliköiden kehittymistä muiden ja itsensä johtamisessa? Kaipaatteko uusia näkökulmia muista organisaatioista tai vahvistusta valmentavan johtamisen taidoissa? Onko teillä roolissaan uusia henkilöitä?

Coachausryhmät ovat innostava tapa kehittyä. Esinhenkilöille ja projektipäälliköille tarkoitetetut etäryhmät käynnistyvät tammikuussa 2022.

Black Weekin innoittamana saman organisaation toinen etäryhmään osallistuja saa -10 %:n alennuksen ja kolmas osallistuja -20 %:n alennuksen. Tarjous on voimassa 30.11.2021 asti.

Ryhmässä (jossa max 6 henkilöä)

  • saa coachausta omissa tavoitteissaan
  • pääsee sparraamaan muita
  • kehittyy valmentavan johtamisen taidoissa.

Ryhmiä myös uusille esihenkilöille ja projektipäälliköille.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://www.laurasundell.fi/

Laura Sundell, sertifoitu business coach, DI

laura@laurasundell.fi  +358 45 657 9608

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)