Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

”Edelleen mä oksennan ennen jokaista keikkaa”, laulajatähti Jonne Aaron sanoi aikanaan Vain elämää -ohjelmassa. Tämä lause on jäänyt mieleeni vahvasti. Oli yllättävää kuulla, että Aaronin kaltainen kokenut laulaja, jolla on takanaan varmasti satoja keikkoja monituhatpäisen yleisön edessä, jännittää yhä esiintymistä niin paljon, että se saa hänet oksentamaan. Huomionarvoista mielestäni on myös se, että Aaron ilmiselvästi kykenee vetämään keikkansa läpi onnistuneesti. Jännitys ei selvästikään ole Aaronille ongelma, joka söisi hänen suorituskykyään laulajana.

Työssäni mentaalivalmentajana kohtaan kuitenkin jatkuvasti ihmisiä, jotka mainitsevat suoritustilannetta edeltävän jännityksen yhdeksi merkittävimmistä henkisen puolen haasteistaan. Usein he hakeutuvat valmennukseeni, koska he haluavat saada jonkinlaisia työkaluja tai metodeja, joilla kykenisivät hallitsemaan jännitystään niin, ettei se pilaisi heidän suoriutumistaan esimerkiksi julkisessa esiintymistilanteessa. Yleensä totean heille suoraan, ettei minulla ole opettaa sellaisia työkaluja. Ehdotan kuitenkin, että jos he ovat valmiita, voimme yhdessä tutkia hieman tarkemmin, miksi he ylipäätään kokevat suoritusta edeltävän jännityksen ongelmaksi. Päämääränämme ei ole niinkään selättää jännitys vihollisena, vaan nähdä se uudessa valossa ystävänä, jonka apua voimme hyödyntää osana suoritustamme.

Jännityksen ja innostuksen suhde

Kun ihmiset kuvaavat tuntemuksiaan ennen julkisen esiintymisen kaltaista suoritustilannetta, he harvemmin kertovat olotilansa olevan pelkkää jännitystä, pelkoa ja kauhua. Usein he kertovat kokevansa jännityksen rinnalla myös innostusta. Tämä on luonnollista, sillä sekä energian tasolla (tunne) että fysiologisesti jännitys ja innostus ovat hyvin lähellä toisiaan. Molemmat ovat korkean energian tiloja, jotka saavat olomme tuntumaan rauhattomaksi ja latautuneeksi. Voikin sanoa, että jännitys ja innostus ovat saman kolikon kaksi eri puolta ja meidän on helppo liikkua sisäisesti puolelta toiselle. Me vain miellämme ne erilaisiksi ja annamme niille eri merkityksen.

Jännityksen miellämme usein tunnetilaksi, jota emme halua kokea. Meillä onkin tapana yrittää päästä siitä eroon. Se, mitä tavoittelemme jännityksen sijasta, on rauhan ja tyyneyden tila. Ongelmaksi tässä muodostuu se, että rauha ja tyyneys ovat aivan eri tason energiaa. Siksi niitä on haastava saavuttaa silloin, kun olemme sisäisesti kiihtyneitä joko jännityksen tai innostuksen energioissa. Usein yritys tyynnyttää ja rauhoittaa oma keho ja mieli kääntyy itseään vastaan. Tämä johtuu siitä, että investoimme huomiota antamalla aina vain enemmän energiaa senhetkiseen tunnetilaamme, mikä voimistaa sitä.

Innostus sen sijaan koetaan yleensä miellyttävänä tilana. Meille ei tuota vaikeuksia antautua täysillä innostuksen energialle ja hyödyntää sitä osana suoritustamme. Innostuksen ja jännityksen erottaakin siis valmiutemme kokea niitä. Pelkästään se, että päätämme tietoisesti antautua jännitykselle samalla tavoin vastustelematta kuin innostukselle, auttaa meitä olemaan mieltämättä sitä enää ongelmaksi, jolle pitää tehdä jotakin. Voimme hyväksyä jännityksen ja nähdä sen ystävänämme, joka terästää meidät ennen lavalle tai kentälle astumista.

Jännitys on mielentilan indikaattori

Lisäksi on tärkeä ymmärtää, ettei suoritusta edeltävä jännitys tai epävarmuus ole indikaattori siitä, että itse suorituksesta on tulossa pannukakku. Myöskään innostuksen ja varmuuden tunteet eivät toisaalta ole merkki onnistumisesta. Molemmat ovat indikaattoreita siitä, missä mielentilassa milläkin hetkellä olemme. Jännitys ja innostus tietävät yhtä paljon kyvyistämme ja onnistumismahdollisuuksistamme kuin bensamittari tietää siitä, miten kovaa vauhtia auto kulkee. Jos käytämme bensamittaria merkkinä siitä, ajammeko ylinopeutta, olemme todennäköisesti pulassa. Tilanne on täsmälleen sama, jos käytämme tunnetilaamme ennen suoritusta merkkinä siitä, miten itse suoritus tulee menemään.

Jännitys on siis ongelma vain, jos miellämme sen sellaiseksi. Jos vastustamme jännitystä ja haluamme siitä eroon, luomme siitä ongelman. Mutta mikään tunne ei ole ongelma niin kauan kuin emme vastustele sitä. Tunne on energiaa ja energia on luotu virtaamaan. Me olemme energisiä olentoja, joten meidät on tarkoitettu tuntemaan jännitykseksi nimittämäämme luonteeltaan rauhattomampaa ja kiihdyttävämpää energiaa. Miksi sitten vastustaisimme sitä, kun voimme sen sijaan hyödyntää sen tarjoaman energiapiikin osana suoritustamme? Näin Aaronin kaltaiset huippuesiintyjät tekevät – jännityksen epämiellyttävästäkin sivuvaikutuksesta huolimatta.

Niko Leppänen on mentaalivalmentaja, tietokirjailija ja keynote-puhuja. Hän on ensimmäisiä suomalaisia, joka on opiskellut kolmen prinsiipin ymmärrystä ihmismielen toiminnasta ja mentaalisesta suorituskyvystä. Niko on kirjoittanut yhdessä veljensä Makke Leppäsen kanssa kirjan Itseluottamus – kestomenestys mielessä, Viisas Elämä 2017.

Lisätietoja Niko ja Makke Leppäsestä löydät https://www.itseluottamus.com/-sivustosta ja facebook-sivulta https://www.facebook.com/itseluottamuscom/?fref=ts ja Nikosta osoitteesta niko@itseluottamus.com.

Lue myös Leppäsen aiemmin julkaistut kolumnit Miten hidastaa tahtia ja Älä yritä olla tunnollinen ja ahkera.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.