TYÖELÄMÄN PSYKOLOGIAA

Mainos
TEKSTI JAAKKO SAHIMAA KUVA JUSSI REKIARO | 22.1.2020 | KOLLEGA.FI
Miten mittaat menestystäsi?

Millä mittareilla tarkastelet omaa menestystäsi työssä, elämässäsi ja ihmissuhteissasi? Kuinka tietoisesti olet valinnut omat kriteerisi menestymiselle? Perustuuko tyytyväisyys menestykseesi subjektiivisiin vai objektiivisiin mittareihin?

Organisaatiopsykogi Jaakko Sahimaa työskentelee HRM Partnersilla valmentajana ja toimii Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtajana.

Kirjassaan ”Kuinka olla piittaamatta paskaakaan” kirjailija Mark Manson kertoo tarinan nuoresta kitaristista. 1980-luvun alkupuolella tämä muusikonalku potkittiin pois omasta bändistään, joka oli juuri saanut levytyssopimuksen ja lähdössä hyvään nousukiitoon.

Synkät ajatukset täyttivät kitaristin. Hän katkeroitui ja vannoi vielä näyttävänsä entisille bändikavereilleen. Hän päätti perustaa oman bändin ja lupasi itselleen olevansa tyytymätön menestykseensä aina siihen saakka, kunnes olisi saavuttanut mahtavampaa ja komeampaa menestystä kuin aiempi yhtyeensä.

Kyseinen muusikko sai katkeruudestaan valtavasti energiaa uralleen ja menestyikin varsin hienosti. Kyseessä nimittäin on Dave Mustainen, Megadethin perustajan, tarina. Kansainvälisesti menestyneen bändin albumeita on myyty 25 miljoonaa kappaletta ja Mustainea on tituleerattu metallimusiikin lahjakkaimmaksi kitaristiksi.

Tarinaan liittyy kuitenkin iso mutta. Sattuu nimittäin olemaan niin, että bändi, josta Mustaine potkittiin ulos, oli nimeltään Metallica. Metallican 160 miljoonan myydyn levyn ja maailmanmaineen rinnalla Megadeth jää varjoon.

Objektiivisesti tarkasteltuna Mustaine ja Megadeth menestyivät loistavasti, mutta Mustaine ei koskaan saanut mahdollisuuttaan näpäyttää entisiä bändikavereitaan. Omien sanojensa mukaan hän piti uraansa epäonnistumisena.

Menestystä kannattaa tavoitella

Menestys tarkoittaa tavoitteiden onnistunutta saavuttamista. Henkilökohtaiseen erinomaisuuteen ja menestykseen pyrkiminen on hyväksi yksilölle ja tätä ympäröivälle yhteisölle. Samaan aikaan menestyksen ja erinomaisuuden perusteiksi valitut mittatikut määrittelevät vahvasti sen, mitä itse kukin pitää menestymisenä. Tarkastelenko menestystä rahan, maineen, statuksen, vallan, sosiaalisten suhteiden, perheen hyvinvoinnin, aikaansaadun vaikutuksen vai jonkun muun kriteerin kautta?

Ihmismielelle on tervettä toimia tavoitteellisesti ja pyrkiä kohti jotain uutta – aina on seuraava vuori valloitettavana, uusi manner tutkittavana ja uusi teknologia kehitteillä. Sitähän ihmiskunnan ja yhteiskuntien kehitys on jatkuvasti ollut.

Kuten Mustainen tarina osoittaa, vertailuun perustuvat tavoitteet ovat yleensä huonoja. Vaikka itse onnistuisi kuinka hyvin ja tekisi kaikkensa, voi tavoitteet silti jäädä saavuttamatta, jos vertailun kohdekin menestyy. Lisäksi vertailukohtien on myös taipumuksena muuttua matkan varrella: tavoitteena ollut 500 000 euron huvijahti ei enää ostamisen jälkeen tunnukaan miltään, kun viereisessä laiturissa seisoo kahden miljoonan arvoisia upeita jahteja.

Ihminen ei kuitenkaan vertailutaipumuksestaan mihinkään pääse. Vertailemisen tarve ja kilpaileminen on meihin sisäänrakennettuna. Siksi onkin tärkeää miettiä, miten omaa menestystään mittaa ja ketä vastaan kilpailuaan juoksee.

Arvot ohjaavat tavoitteiden valintaa

Omia tavoitteitaan valittaessa arvot näyttelevät tärkeää osaa: Mitä minä elämässäni tavoittelen? Mitä näen arvokkaana ja tavoittelemisen arvoisena? Mitä asioita haluan edistää omassa elämässäni ja yhteiskunnassa? Mitä haluan itselleni ja mitä haluan tuottaa ympärilleni?

Filosofi Lauri Järvilehdon mukaan henkilökohtaista tavoitteenasetantaa on syytä tehdä kahta kriteeriä noudattaen: kysyen itseltään, mitä haluaa tehdä ja miten tällä tekemisellä tekee samalla hyvää muille. Näiden kysymysten varaan rakentuu melko pitkälti mikä tahansa merkityksellinen työ ja toiminta: miten voin yhdistää asiat, jotka itse koen mielekkäiksi ja asiat, jotka edistävät yhteistä hyvää.

Samaa ajatusta toistaa myös Michelle Obama omassa kirjassaan kertoessaan, että hänen uravalintojaan ohjasi kysymys: missä voin olla hyödyksi?

Aristoteles puhui suurisieluisuuden hyveestä. Suurisieluisuus tarkoittaa ihmisen suuntautumista kohti suuruutta. Sen vastakohtana puolestaan on pienisieluisuus, raukkamaisuus ja pikkumaisuus. Suurisieluinen ihminen suuntautuu toteuttamaan suuria asioita niiden itsensä vuoksi, ei tavoitellakseen omaa kunniaansa, vaan muita palvellakseen. Omia menestyksen mittareita ja tavoitteita asettaessaan kannattaa tietoisesti pyrkiä kohti suurisieluisia ja hyveellisiä tavoitteita – ne tuottavat tutkitusti hyviä tuloksia.

Kuka määrittelee menestyksesi?

Ajassamme, jossa Internet ja sosiaalinen media tuo eteemme jatkuvasti loputtoman määrän erilaisia vertailukohtia, on tärkeää miettiä sitä, kenen antaa määritellä oman onnellisuutensa ja menestymisensä. Menestystä voidaan tarkastella sekä objektiivisin että subjektiivisin mittarein. Yksilön hyvinvoinnin kannalta tärkeimpiä ovat subjektiiviset mittarit. Arto O. Salonen on todennut: ”Rikkaaksi tulee juuri silloin, kun onnistuu määrittelemään itselleen, minkä verran materiaalista hyvää on riittävästi”.

Kenties menestyksen suhteen on hieman samoin. Menestys kumpuaa kyvystä olla itseensä ja elämäänsä tyytyväinen jo ennen objektiivisten mittareiden tarkastelua.

Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa työskentelee HRM Partnersilla valmentajana. Työssään hän auttaa muun muassa johtajia omaan työhönsä liittyvissä haasteissa. Lisäksi Sahimaa pitää psykologin yksilövastaanottoa Terveystalolla ja toimii Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtajana. Lisätietoja Sahimaasta osoitteessa https://www.jaakkosahimaa.fi

Lue myös Sahimaan aiemmin julkaistut kolumnit Onko johtajalla lupa olla ihminen ja Inhimillinen tehokkkuus ei synny ruuvia kiristämällä.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Kaipaatko tukea itsesi tai muiden johtamiseen, esihenkilö tai projektipäällikkö?

Kaipaatko uusia näkökulmia? Tökkiikö tiimisi toiminta? Tahdotko vahvistaa valmentavan johtamisen taitojasi?

Osallistu esihenkilöille ja projektipäälliköille tarkoitettuihin etäcoachausryhmiin, jossa saat yksilöcoachausta ryhmässä.

Ryhmässä (jossa max 6 henkilöä)

  • saat coachausta omissa tavoitteissasi
  • pääset sparraamaan muita
  • kehityt valmentavan johtamisen taidoissa.

Lähde mukaan innostavalle kehittymismatkalle! Ryhmiä myös uusille esihenkilöille ja projektipäälliköille.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://www.laurasundell.fi/ryhmat/

Laura Sundell, sertifoitu business coach, DI

laura@laurasundell.fi  +358 45 657 9608

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)