Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Olen seurannut joulukuun alkupäivien vauhtia ja kuullut valmennettavieni tarinoita, miten jouluvalmistelut ovat alkaneet. Olen melkeinpä hengästynyt pelkästä näkemästäni ja kuulemastani. Monella meistä vuodenvaihteen tiukat aikataulut painavat päälle töissä, mutta samalla tehdään joulun valmisteluita kovalla tohinalla.

Itse en ole koskaan stressannut joulua. Omassa lapsuudessani kotona oli traditioita, jotka liittyivät yhdessä oloon ja yhdessä tekemiseen, mutta eivät niinkään shoppailuun tai sukujuhlien valmisteluun. Olenkin aina ollut se, joka menee ostamaan joululahjat aatonaattona tai jopa aattona välttääkseni ihmisruuhkat ja joulusiivouksen olen tehnyt voimavarojen mukaan. Usein suursiivous onkin jäänyt tekemättä tai sitten ”joulusiivous” on toteutettu välipäivinä yhdessä koko perheen voimin käymällä läpi kaappeja ja päästämällä irti kaikesta vanhasta ja tarpeettomasta sekä viemällä tavaroita ja vaatteita kierrätykseen tai niitä tarvitseville.

Nyt kun olen muutaman vuoden ollut suvun vanhin, olen kutsunut sisareni perheineen joulun viettoon nyyttäri-idealla eli kaikki ovat tuoneet omia jouluherkkuja mukanaan. Näin herkullinen joulupöytä on rakentunut ilman turhaa stressiä ja aikaa on jäänyt siihen kaikkein tärkeimpään eli yhteiseen seurusteluun ja joulusaunaan.

Täydellinen joulu voi stressata

Monet meistä kantavat tiedostamatta edellisten sukupolvien uskomuksia siitä, millainen joulun pitäisi olla ja miten joulua pitäisi viettää. Tällöin perinteestä ja uskomuksesta on voinut tulla taakka, joka velvoittaa meitä suorittamaan monenlaisia jouluvalmisteluita pakonomaisesti. Ajattelemme, että ainahan näin on tehty, emmekä edes pysähdy kyseenalaistamaan uskomus- ja toimintamallejamme. Silloin voisi olla hyvä kysyä itseltään, millaisia tuntemuksia ja tunteita joulun valmistaminen herättää. Tuleeko siitä energiaa ja hyvä olo vai iskeekö turhautuminen ja paniikki? Jos itse tehty joulu on tärkeää, sen tekemisestä yleensä myös nauttii. Sen sijaan jos vain toistaa vanhaa perinnettä ja uskomusmallia, ja huomaa kuormittuvansa ja saavansa joulustressiä, voisiko vanhasta lapsuuden mallista jo luopua?

Joulunaika suo keholle ja mielelle mahdollisuuden levätä. Joulukuu rytmittää aikaa sekä elämää ennen kuin vuoden vaihteessa siirrymme uuteen vuosikymmeneen. Mitä sinä valitset: suoritatko jouluun valmistautumisen ja haet täydellisyyttä vai kuunteletko itseäsi ja laskeudut rennompaan jouluun? Omassa sukulaisjoulussa olemme keskittyneet kiireettömyyteen ja yhteisen aikaan. Se on ollut niin lasten kuin aikuistenkin toive. Kotimme siisteydellä ja ruokalajien tai lahjojen määrällä ei ole niin väliä. Kun luomme ennen joulua kotiin läsnäolon ja mukavan olemisen ilmapiirin, onnellisuuskin viihtyy kodissamme paremmin.

Onnellisuus ei vaadi suorituksia

Filosofiaan tohtori ja psykologi Robert Holden on tutkinut onnellisuutta jo yli 20 vuotta. Kirjassaan Be Happy hän kuvaa erilaisia onnellisuuden käsitteitä, jotka hän on jakanut kuuteen eri kategorian. Neljä ensimmäistä tulee itsemme ulkopuolelta eli suoritteena, omistamisena, palkintona tai määränpäänä. Tämän näkemyksen mukaan onnellisuuskin on usein ponnistelun ja tekemisen sivutuote. Onnellisuus tulee siitä, kun omistaa jotain, kun on riittävän hyvä jossain tai kun on saavuttanut elämässään jotain. Joulunakin voi käydä huomaamatta niin, että uskomme onnen odottavan jouluaattona vasta sitten, kun kaikki velvoitteet on suoritettu, lahjat ostettu ja väsyneenä istahdamme läheisten kanssa joulunviettoon.

Viides Holdenin onnellisuuden määritelmä on valinta, eli onnellisuus tulee, kun tekee töitä oman onnellisuutensa eteen sisältä käsin. Ehkä tänä jouluna voisitkin tutkia omia uskomusmallejasi, jotka liittyvät joulun valmistautumiseen ja purkaa stressaavia toimintamallejasi, jos niitä on lapsuudesta jäänyt. Kuudes Holdenin määritelmä on mielestäni kiinnostavin. Entä jos onnellisuus vain on, että se on tapa olla. Onnellisuus on tila, joka on olemassa aina puhtaana ja todellisena ilman vaatimuksia ja suoritteita. Silloin onnellisuutta ei tarvitse niin kovasti hakea joulunaikanakaan muualta, kunhan vain muistaa pysähtyä onnellisuuden ääreen hengittelemään.

Lempeyttä loppuvuoteen

Mitkä ovat sinun toimintatapasi joulun aikaan? Oletko se, joka pyrkii valmistamaan täydellisen joulun työkiireiden keskellä vai oletko varannut matkan etelään ja viet perheen joulustressiä karkuun vai osaatko kenties nauttia joulun valmisteluista ilman, että ne kuormittavat sinua lainkaan?

Seuraavien vinkkien avulla opit kuulemaan paremmin oman sydämesi ääntä ja selviät kevyemmin loppuvuoden vauhdissa.

• Tutki ja muokkaa jouluvalmisteluihin liittyviä uskomuksiasi joustavan ja uteliaan mielen avulla. Mitkä asiat ovat sinulle merkityksellisiä jouluun valmistautuessa ja mitkä ovat opittuja uskomusmalleja, jotka ovat jääneet päälle ja joista voisit jo luopua?
• Lakkaa vertaamasta omia jouluvalmistelujasi muiden valmisteluihin. Rakenna omannäköinen joulu ja kuuntele sydämesi ääntä omaa hyvinvointiasi vaalien. Jos työkalenterisi on pullollaan asioita ja kodin siisteys on sinulle tärkeää, ulkoista siivous.
• Luovu täydellisyyden tavoittelusta. Opettele tietoisesti olemaan lempeä ja myötätuntoinen itseäsi kohtaan, kun purat loppuvuoden to du -listaa ja teet jouluvalmisteluita.
• Löydä nauru ja leikki. Lapsena elimme ilosta ilman kahlitsevia uskomuksia. Uskoimme mahdollisuuksiin ja omaan rohkeuteen. Joulukin tulee joka vuosi uudestaan. Voisiko tästä joulusta tulla sellainen, jota haluat muistella myöhemminkin ja jonka tunnelman haluaisit siirtää eteenpäin seuraavalle sukupolvelle?

Jaana Hautala on yritys- ja mentaalivalmentaja, puhuja, NLP-kouluttaja ja tietokirjailija, jonka intohimona ovat ajattelu- ja tunnetaidot, vuorovaikutus sekä henkinen suorituskyky. Hautala on työskennellyt valmentajana, kouluttajana ja luennoitsijana työelämän kehittämisen parissa jo yli kymmenen vuotta. Marraskuussa julkaistiin hänen toinen tietokirjansa Rohkeiden aikuisten kirja, vapaudu uskomusten kahleista.

Lisätietoja Hautalasta löydät osoitteesta https://oivaltamaan.fi/jaana-hautala/, https://www.facebook.com/oivaltamaan/, https://www.instagram.com/jaanahautala/ sekä https://twitter.com/jaanahautala@jaanahautala

Lue myös Hautalan aiemmin julkaistu kirjoitukset Aikuisiän identiteettikriisi – uhka vai mahdollisuus? ja Miten ylläpitää hyvää energiaa loman jälkeen?

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.