Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Kuuntelin jokin aika sitten radiosta Anna Perhon ajatuksia vuorovaikutuksesta. Hän oli haastatellut kokenutta suuryrityksen johtajaa siitä, miten toimia työyhteisön vaikeissa vuorovaikutustilanteissa – niissä joissa keskustelunaiheet ovat erityisen haastavia tai kipeän henkilökohtaisia. Perho oli saanut johtajalta ihastuttavan rehellisen vastauksen: yhä vieläkin, joka ikinen kerta näitä tilanteita kohdatessaan hän haluaisi hypätä autoon ja ajaa tuhatta ja sataa pois paikalta.

Naurahdin ääneen tutulle tunteelle. Vaikka kokemus on opettanut, että varsinkin ne hankalimmat asiat kannattaa kohdata rohkeasti ja hoitaa pois ihan ensimmäisenä, ei ole helppoa siirtyä sanoista tekoihin. Sosiaaliset taidot ja kyky kommunikoida viisaasti ja rakentavasti ovat työelämän keskeisimpiä mutta eivät helpoimpia taitoja. Koska kyseessä ovat nimenomaan taidot, voi niitä – onneksi – oppia ja kehittää läpi elämän.

Työyhteisön hyvät vuorovaikutustaidot luottamuksella höystettynä lisäävät sitoutuneisuutta, helpottavat muutosten läpivientiä ja parantavat yhteisön suoritustasoa. Työyhteisö, jossa on luottamusta, uskaltaa rohkeasti kohdata haasteita ja kokeilla uutta. Tämä vaatii rohkeutta ja yhteisön jäsenten keskinäistä kunnioittamista.

Jos työyhteisössä ei keskustella asioista avoimesti ja epäkohtia ei uskalleta tuoda esille, se luo välinpitämättömyyden ilmapiirin. Kun epäkohtiin ei tartuta, niiden kohteena olevat ihmiset tai asiat mielletään yhteisössä arvottomiksi. Välinpitämättömyyden ilmapiiri laajenee tämän jälkeen myös muualle työyhteisöön. Luottamuksen rakentamisen ensiaskeleita on se, että yhteisössä otetaan rohkeasti esille myös vaikeita asioita.

Pelko ja suru sallittava

Varsinkin isoja muutoksia, kuten organisaatiouudistusta, tehtäessä on tärkeää antaa tilaa mahdollisille peloille ja jopa surulle, jotta ne voidaan käsitellä. Jos tunteita ei pystytä rohkeasti kohtaamaan, muutos rakentuu heikolle pohjalle. Jos pelko tai epäoikeudenmukaisuuden tunne ohitetaan, ne jäävät itämään työyhteisöön, muuttuvat katkeruudeksi ja lamaannuttavat yhteisön pitkäksi aikaa. Christy Johnson, globaalisti operoivan IT-alan yrityksen CEO, on kirjoittanut Forbes-lehden artikkelissa, että muutoksen läpiviemisen esteenä yrityksessä on usein työyhteisön kollektiivinen epäonnistumisen tunne ja käsitys siitä, että muutos johtuu työntekijöiden tehtyä jotain isosti väärin. Tämä tunne täytyy tunnistaa, kohdata ja käsitellä, jotta se ei lamaannuta koko yhteisöä. Muutosjohtajan avain onnistumiseen on yhteisön keskinäinen luottamus, Johnson sanoo.

Accenturen tekemä tutkimus yli 200 yrityksen muutosprosesseista paljasti, että pelko ja turhautuneisuus laskivat merkittävästi yrityksen mahdollisuuksia onnistua muutosprosessissaan. Sen sijaan jos yrityksen positiivisen energian taso oli korkealla, nousi muutoksen hyötyjen toteutumisen mahdollisuus jopa 50 prosentilla. Muutoksen onnistumiselle on siis valtavan tärkeää, että negatiiviset tunteet kohdataan ja käsitellään. Niiden kieltäminen, ignorointi tai tukahduttaminen on hyödytöntä ja muutokselle jopa tuhoisaa.

Tunteiden hyväksyminen ei tarkoita anarkiaa

Tilan antaminen empatialle tai erilaisten tunteiden hyväksyminen ei tarkoita tunteiden anarkiaa tai negatiivisuuden lisääntymistä työyhteisössä. Työpaikalla pätevät hyvät työyhteisötaidot ja näihin tulee jokaisen sitoutua tilanteessa kuin tilanteessa. Työyhteisökouluttaja Mari Lämsä on kirjoittanut vuosi sitten Hyvinvointi-blogissa julkaistussa artikkelissaan, että ammatilliseen käyttäytymiseen liittyy sekä tunteiden tunnistamisen ja tiedostamisen taito että kyky sietää epämukavia tunteita itsessä ja toisissa. ”Vaikka asioista ollaan eri mieltä ja jopa väitellään tai kyseenalaistetaan vallitsevia käytäntöjä tai näkemyksiä, ihmissuhteet eivät järky. Kaiken takana on kunnioitus ja arvostus toisia kohtaan – silloinkin kun tunteet tahtoisivat ottaa vallan”, Lämsä korostaa.

Kehittyminen – oli kyse sitten ihmisen tai työprosessin kehittymisestä – tapahtuu virheiden, epäonnistumisten ja uudelleen yrittämisen kautta. On jopa tieteellisesti tutkittu, että virheiden tekeminen korreloi positiivisesti yrityksen menestyksen kanssa. Jotta virheet uskalletaan myöntää, saatikka jalostaa jonkun uuden ja paremman kasvualustaksi, on työyhteisön oltava turvallinen ja luottamuksellinen. Asiakastyötä tehneet tietävät, että laadukas ja pitkäaikainen asiakassuhde voi joskus perustua kunnon mokaan. Kun moka on tapahtunut ja virhe on myönnetty sekä korjattu yhdessä kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla, syntyy luottamus, joka kestää.

Kaisa Alamäki on tehnyt pitkän uran rahoitusalalla Saksassa ja työskentelee tällä hetkellä varallisuudenhoidon myynninjohtajana Nooa Säästöpankissa. Iloa Alamäelle tuottaa myynnin valmentaminen ja se, että jokainen päivä tuo eteen mahdollisuuden kehittyä ja oppia jotain uutta.

Lue myös Alamäen aiemmin kirjoittamat kolumnit Diversitetti työyhteisön voimavarana ja Itseohjautuvuus on arvokas taito.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.