Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Jos sinun pitäisi kirjoittaa tarina yrityksestä tai organisaatiosta, jossa työskentelet, niin mistä kertoisit ensin?

Todennäköisesti luontevin tapa olisi aloittaa missiosta, joka on yrityksen perustehtävän kuvaus. Kaikki toiminta lähtee missiosta, joka muodostaa tekemisen ydinkonseptin. Missiota ei tulisi ajatella hankalana möhkäleenä, vaan ennemminkin narratiivisena kuvauksena. Tarinallisuudella kirkastetaan tarkoitusta ja puhutellaan ihmisiä. Missio voi parhaimmillaan olla tarinankerrontaa siitä, mitä yrityksessä tehdään – innostuneesti ja vieläpä paremmin kuin muualla. ”Yrityksen osaaminen ja kyky toteuttaa missiota, on sen kilpailukyvyn dna”, sanoo ihmisten johtamista tutkinut Dave Ulrich.  Koska yritys juoksee maratonia eikä pikamatkaa, sillä pitää olla oma, vahva linja, jonka mukaan se etenee.

Visio on puolestaan janan toinen pää, suunta ja vastinpari missiolle – se iso kuva siitä, minne ollaan menossa. Vision tulisi olla ytimekäs, selkeä ja vaikuttava. Visio ilmaisee sen, mihin yrityksessä pyritään tai millainen yritys haluaa tulevaisuudessa olla. Valitettavasti visio jätetään ajoittain vähimmälle huomiolle tai se määritellään huonosti. Epämääräisyys tekeekin siitä haasteen. Kun visio on määritelty epämääräisesti, eikä sitä avata, se ei innosta ketään. Kun yrityksellä on vahva identiteetti ja ymmärrys omasta linjastaan sekä siitä, millaista osaamispääomaa se tarvitsee visioon pääsemiseksi, se kykenee myös päättämään, mihin kannattaa lähteä mukaan ja mihin ei. Vahva oma identiteetti puolestaan vaatii arvot, jotka kertovat, miten yrityksessä toimitaan.

Merkityksellisyyden kolmio

Haluan itse kaikessa tekemisessäni korostaa arvoja. Kun puhumme toimintakulttuurista, muutosvalmiudesta tai merkittävimmistä kilpailutekijöistämme, puhumme arvoista. Ilman missiota ja visiota arvot ovat kuitenkin vaarassa jäädä tuuliajolle pelkäksi kepeäksi puheeksi, jossa niiden arkeen jalkauttaminen ei toteudu. Siksi jokaiseen arvopuheeseen tulisi liittää aina mukaan missio ja visio. Yhdessä ne muodostavat merkityksellisyyden kolmion, menestyksen pohjan ja toiminnan voimavaran. Parhaimmillaan ne myös kertovat, millainen yritys on todellisuudessa.

Arvot luovat yrityskulttuurin

Arvoja ei tulisi koskaan poimia, lainata tai kopioida muista yrityksistä, sillä lähtökohtana tulee olla kunkin yrityksen omat säännöt, perusperiaatteet ja peruspilarit. Yritysten julkisuudessa esittelemät arvot ovat kuitenkin laajalti toistensa kaltaisia. Moni yritys nimeää arvoikseen esimerkiksi asiakaslähtöisyyden, henkilöstön tai henkilöstön hyvinvoinnin, yhteiskunnallisen vastuun, ekologisuuden, laadun, rehellisyyden ja innovatiivisuuden. Yksikään näitä arvoista ei tietenkään ole väärin ja tietty arvo voi saada jopa täysin eri ulottuvuuden, kun yritys istuttaa sen omaan toimintaansa. Oleellista onkin se, miten yritys avaa arvon osana toimintaansa ja käytäntöjään.

Linjatut ja julkituodut arvot eivät aina toimi. On helppoa julistaa arvonsa tai laittaa ne laajalti näkyviin, mutta mikäli niiden taustalla ei ole aitoa pohdintaa siitä, mitä ne tarkoittavat eikä niiden syvempää merkitystä ole organisaatiossa pureksittu, ne jäävät vain irrallisiksi, kauniiksi sanoiksi. Silloin arvoista tulee lähinnä ihannejulkikuvan rakentamista, mikä antaa vääristyneen kuvan organisaatiosta. Siksi ulkokohtaisella arvolitanialla ei juuri koskaan ole kosketuspintaa arkeen.

Arvot yhdenmukaistavat toimintaa

Arvotyöskentely lähtee aina liikkeelle johtoryhmästä. On kuitenkin välttämätöntä ottaa koko henkilöstön mukaan arvotyöskentelyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa – sekä arvoja laadittaessa että niitä muutettaessa. Tällöin jokaisella on mahdollisuus alusta asti sisäistää arvot allekirjoittamalla ne osaksi työtään. Jokaisen tulisikin miettiä ja tarkastella arjessa, mitä yrityksen linjaamat arvot tarkoittavat omassa työtehtävässä ja avata ne muillekin. Silloin yrityksessä muodostuu yhtenäinen käsitys siitä, mitä arvot tarkoittavat käytännön toiminnassa.

Usein arvokeskustelua pidetään ajanhukkana ja jaaritteluna, joka sotii tehokkuusajattelua vastaan. Arvokeskustelusta tulisikin muodostaa kiinteämpi osa tehokkuusajattelua esimerkiksi suhteessa itseohjautuvuuteen. Itseohjautuvuus on merkityksellistä tämän päivän työelämässä, mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että jokainen sinkoilee omaan suuntaansa. Tehokkuus tulee siitä, että organisaation johto ohjaa arvojen avulla siihen suuntaan, johon halutaan mennä. Johtamisesta tulee enemmän fasilitoivaa, eikä ohjaamista tai kontrollia tarvita perinteisellä tavalla.

Kun arvot ohjaavat yrityksen toimintaa ja kuvastavat yrityksen toiminnalle tärkeitä painopisteitä, sitoutuminen yhdenmukaiseen toimintatapaan helpottuu. Arvot luovat oikopolkuja johdonmukaiseen ja eettiseen päätöksentekoon. Kun arvot ohjaavat yrityksen toimintaa, niistä tulee yrityksen kantava voima. Silloin arvot näkyvät aidosti arjessa ja niiden mukaan toimitaan ylpeyttä tuntien.

Jaana Villanen on arvostrategi, palvelu- ja liiketoimintavalmentaja, joka työskentelee partnerina Value Company Oy:ssä. Lisätietoja Villasesta löydät osoitteesta www.valuecompany.fi, jaana.villanen@valuecompany.fi ja https://www.linkedin.com/in/jaana-villanen-4bbab318/.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.