ELÄMÄ JÄRJESTYKSEEN

Mainos
TEKSTI MIA BLANC KUVA NIKOLA TOMEVSKI | 23.10.2019 | KOLLEGA.FI
Rohkeutta ja rajoja vuoro­vaikutukseen

Vuorovaikutus on sointuisa suomen kielen sana ja konseptinakin varsin kaunis: vaikutamme toisiimme kukin vuorollamme, ympäristö vaikuttaa meihin ja me ympäristöömme. Vuorovaikutuksessa opimme, koemme tunteita ja ilmaisemme itseämme. Vuorovaikutuksessa myös ihmisen perustavanlaatuinen tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi toteutuu.

MIa Blanc on myynnin ja valmennuksen moniosaaja, joka rakastaa ihmisten kohtaamista ja vuoropuhelua.

Koska vuorovaikutus rakentuu dialogille, on tärkeä ymmärtää, millaista päänsisäistä keskustelua käy itsensä kanssa sekä miten hyvin tuntee omat vuorovaikutustyylinsä. Toinen merkittävä hyvän vuorovaikutuksen edellytys – paradoksaalista kyllä – on se, millaiset rajat asettaa itsensä ja ympäristönsä välille. Tulemalla tietoiseksi näistä kahdesta asiasta eli omasta tavasta käyttäytyä vuorovaikutuksessa sekä omista rajoista, on mahdollista kohentaa oman vuorovaikutuksensa laatua ja elää tasapainoista elämää.

Vuorovaikutustyylin tunnistaminen lisää ymmärrystä

Ekstrovertti-introvertti-määrittely on pelkistetyn yksinkertainen jaottelu sen suhteen, miten luontaisesti käännymme joko muita kohti tai sisäänpäin. Sanotaan myös, että introvertti tarvitsee itsekseen olemista, jotta jaksaa kohtaamisia uupumatta, kun taas ekstroverttiä yhteys voimistaa. Harva meistä edustaa pelkästään yhtä piirrettä, mutta jo tämän erilaisuuden tiedostaminen jouhevoittaa vuorovaikutusta. Kaikki eivät onneksi vain ole ulospäin suuntautuneita, kun yhdet puhuvat, niin on hyvä, että toiset kuuntelevat.

Hiljattain ilmestyneen ruotsalaisen Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni -kirjan myötä meille on esitelty hieman popularisoituna eräänlainen vuorovaikutustyylien nelikenttä. Siinä liikutaan kahdella akselilla aktiivisten ekstroverttien ja rauhallisempien introverttien ääripäiden välillä sekä asia- tai ihmiskeskeisten vastakohtien jatkumolla. Jos olet ihmisten keskellä viihtyvä intoilija, lähetät vuorovaikutuksessa todennäköisesti erilaista signaalia kuin kuvion vastakkaisen puolen vetäytyvä, taulukkolaskennan kimpussa askarteleva, tehtäviin suuntautunut kollegasi. Asiakeskeinen, nopea ja tuloshakuinen tyyppi puolestaan saa pois tolaltaan ihmisiin suuntautuneen rauhallisen tyypin, joka mieluiten haluaisi, että kaikkien mielipidettä kunnioitetaan.

Vaikka tällainen tapa tutkia vuorovaikutusta on kärjistetyn yksinkertaistettu, se auttaa hahmottamaan paremmin, miten erilaisia vuorovaikutustyylejä edustavien henkilöiden odotuksista kumpuaa potentiaalisia väärinymmärryksiä ja monenmoista hankausta kohtaamisissa. Kukapa meistä ei joskus toteaisi: ”Onpa tuo hyvä tyyppi, hän on samanlainen kun minä”. Erilaiset tyylit kommunikoida eivät tietenkään ole laitettavissa paremmuusjärjestykseen, sillä ne ovat vain erilaisia ja kaikki yhtä tarpeellisia. Omaan vuorovaikutustyylin tutustumista voi motivoida myös se, että samalla tulee lisänneeksi ymmärrystä ja arvostusta kanssaihmisiä kohtaan, minkä lisäksi se auttaa sopeuttamaan omaa käytöstä vaihtuvissa tilanteissa.

Vuorovaikutus ja rajat työelämässä

Äskettäin Suomessa vieraillut amerikkalaistutkija Brené Brown on tutkinut laajasti muun muassa empatiaa, itsetuntoa ja haavoittuvaisuutta. Hän on havainnut, että ihmiset, jotka ovat asettaneet selvästi omat rajansa ja jotka myös pitävät niistä kiinni, nauttivat kunnioituksesta omissa vuorovaikutussuhteissaan. Yksinkertaistettuna rajojen määrittäminen tarkoittaa sitä, että pohdimme, mitä siedämme ihmissuhteissa ja milloin alueellemme tuleva ihminen häiritsee tai satuttaa meitä. Oman alueensa ylläpitäminen rauhallisen määrätietoisesti ei suinkaan ole aina helppoa. Kun sanomme ei, pelkäämme tuottavamme toisille pettymyksen tai jäävämme ulkopuolelle jostakin tärkeästä. Harjoittelemalla rajojen pitäminenkin alkaa sujua pikku hiljaa paremmin. Palkintona on tunne omien arvojen mukaisesta elämästä sekä tietoisuus muiden oikeudesta omiin rajoihinsa.

Käytännön työelämäsovellus vuorovaikutuksen merkityksestä löytyy yllättävästä kahden muodikkaan käsitteen eli empatian ja palvelumuotoilun yhdistelmästä. Brownin mukaan rajansa pitävät ihmiset ovat samalla myös niitä, jotka kykenevät aitoon myötätuntoon. Empatiaa tarvitaan, jotta kykenee asettumaan toisen ihmisen asemaan ja pystyy syvällisesti hahmottamaan tämän kokemusta. Empatian avulla voitaisiin myös yrittää ymmärtää paremmin palvelukokemusta, jos sitä halutaan kehittää vastaamaan asiakkaiden todellisia tarpeita.

Työelämän vuorovaikutukseen sisältyy usein myös ostamista ja myymistä. Tällä voidaan ymmärtää paitsi palveluiden ja tuotteiden vaihtoa, myös oman työpanoksen, ajatusten ja toimintatapojen markkinointia työympäristössä. Maailmassa, jossa digitalisaatio ja automaatio mahdollistavat monimuotoisen yhteydenpidon sekä tiedon keräämisen ja jossa työpaikat samanaikaisesti katoavat tai korvautuvat uusilla, vuorovaikutus korostuu entisestään. Omat ominaisuutensa tunteva ja rajansa pitävä yksilö on joustavampi mukautumaan muutosten virrassa. Jotta pärjäisimme tulevaisuudenkin työelämässä, meillä ei taida enää oikein olla muita vaihtoehtoja kuin harjoitella vuorovaikutustaitoja, nostaa nenä ylös ruudusta ja olla enemmän ihmisiä toisillemme.

Mia Blanc on myynnin ja valmennuksen moniosaaja, jota inspiroivat uuden oppiminen ja laadukkaampi työelämä. Lue myös Blancin edellinen kolumni Ei oppi ojaan kaada.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)