Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Kukaan muu ei voi kertoa, milloin kannattaa painaa kaasua ja milloin jarrua. Oppikirjoissa tai netissä ei kerrota, voitko suostua toisen pyyntöön vai kannattaako kieltäytyä. Ihan liian usein reagoimme ilman reflektiota sekä ulkopuolelta että omasta mielestä tuleviin impulsseihin, ja niinpä itsensä johtajasta tulee ulkoaohjautuja.

Ihminen on mestari sopeutumaan. Aistimme helposti mitä meiltä toivotaan, niin kulttuurin, yhteiskunnan kuin lähipiirinkin taholta. Tämä on hieno taito ja sen perusteella voimme ymmärtää toisiamme. Haasteita kuitenkin syntyy, jos vain mukaudumme muiden odotuksiin.

Samaan aikaan mitätöimme helposti omia tuntemuksiamme. Jostain syystä omat toiveet ovat monen ruuhkavuosia elävän to do -listan häntäpäässä, vaikka tasapaino on selvästi jo järkkynyt. Omien tarpeiden täyttäminen vaikkapa nopeilla herkuilla univajeen paikkaamisen sijaan on lyhytnäköistä ja kostautuu ennen pitkää.

Väsyneenä ei sitten jaksa töissäkään miettiä, mihin kannattaa ryhtyä ja mikä jättää tekemättä. Priorisoinnin puute johtaa nopeasti töiden kasautumiseen, mistä seuraa stressiä. Helposti omaa kiukkua tulee purettua lähiympäristöön sekä kotona että työpaikalla ja näin oman tasapainon menetyksen kerrannaisvaikutukset säteilevät muihinkin.

Valitse reagoinnin sijaan

Miksi esimiehen tai kollegan pyyntö johtaa tehtävän priorisointiin, mutta omasta mielestä tärkeä projekti vain siirtyy? Moni ei kestä ajatustakaan siitä, että joku olisi häneen tyytymätön – vaikka samaan aikaan on itse tyytymätön vaikka mihin.

Mitä jos ensi kerralla ottaisit minuutin tuumaustauon ennen reagointia ja päättäisit itse, mitkä asiat juuri nyt kannattaa priorisoida. Jos mieleesi tulee ajatus, että on pakko, se on hyvä hälytysmerkki siitä, että pieni reflektiotauko on tarpeen.

Tässä muutama esimerkki, milloin kannattaa pysähtyä ja reagoinnin sijaan tehdä aktiivinen valinta:

1. Keskeytykset

Olet keskittynyt tekemään haastavaa tehtävää, kun koneelta kuuluu saapuneesta sähköpostista ilmoittava ääni. Koska olet ihminen, koet uuden viestin kiinnostavana, vaikka et edes tiedä sen sisältöä. Mielessä herää yllyke katsoa viesti heti.

Mieti haluatko tosiaan katsoa viestin heti, vaikka se tarkoittaa pahimmillaan ainakin vartin, jopa puolen tunnin viivettä siinä tehtävässä, johon viimein olit päässyt syventymään. Voitko lykätä viestin katsomisen seuraavaan taukoon? Totta kai voit!

2. Kiire

Olet saanut tehtävälistasi jo hyvään järjestykseen ja listalla on enää muutama vähän suunnittelua vaativa tehtävä. Saat sekä esimieheltä että asiakkaalta sähköpostia ja muistat yhtäkkiä yhden homman, joka jäi jo viime viikolla tekemättä. Sinulle syntyy tunne, että olet jo myöhässä ja kiireen tunne täyttää mielen.

Kirjoita kylmän rauhallisesti tehtävät listaasi ja aseta niille sellaiset takarajat, jotka ne mielestäsi ansaitsevat. Kukaan muu ei tunne työtilannettasi, eikä tulipaloja tarvitse sammuttaa ennen kuin ne ovat edes syttyneet. Laita vaikka tehtävät numerojärjestykseen kiireellisyyden mukaan ja noudata laatimaasi järjestystä.

3. Omaa hyvinvointia ylläpitävän menon peruminen

Olet viimein saanut varattua jumppatunnin tai harrastuskurssin arki-illalle. Päällekkäin ensi viikon tunnin kanssa on kuitenkin lapsen vanhempainilta, seuraavalla viikolla taloyhtiön kokous ja sitten onkin jo syyslomaviikko, jolloin on pakko lähteä sukuloimaan toiselle puolelle Suomea.

Käy kilpailevat menot läpi yksi kerrallaan. Et voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa, joten on tehtävä valinta. Kukaan ei todellisuudessa pakota sinua sukuloimaan tai mihinkään muuallekaan. Vain sinä voit ottaa vastuun hyvinvoinnistasi pitkällä tähtäimellä.

4. Syömisen, liikunnan tai nukkumisen lykkääminen

Se kostautuu aina. Etenkin jatkuva yöunista karsiminen on virhe, joka pilaa nopeasti työtehosi, ruokavaliosi, terveytesi ja sosiaaliset suhteesi. Poikkeuksia on aina, mutta pääosin rytmissä pysyminen perusasioissa takaa sen, että toivot nopeasti niistä tilanteista, joissa poikkeusta ei voi välttää.

Kun huomaat perusasioiden olevan uhattuna, pysähdy minuutiksi punnitsemaan, miten voisit huolehtia perustarpeistasi matalalla kynnyksellä. Varaa kotiin nopeasti lämmitettäviä aterioita ja pidä eväitä mukana. Jos et ehdi liikuntaharrastukseen, mieti miten pääset edes vartin kävelylle. Jos huominen esitelmä on tekemättä, anna itsellesi puoli tuntia aikaa työstää esitys vanhasta pohjasta ja mene sitten nukkumaan.

5. Kiukku

Jokin harmittaa ja tekee mieli kiukutella. Harmiin on todennäköisesti aihettakin ja se tekisi mieli purkaa mahdollisimman pian. Ehkä työmatkalla oli ruuhkaa tai työkaveri oli myöhässä tapaamisesta.

Käytä minuutti sen miettimiseen, miten voisit välttää harmin aiheen seuraavalla kerralla. Lähdetkö aiemmin töihin tai voitko hyödyntää työmatkan vaikka äänikirjaa kuuntelemalla? Mikä olisi rakentava tapa antaa työkaverille palautetta myöhästelystä?

Pienelläkin tuumaustauolla voi olla uskomattoman suuri vaikutus omaan hyvinvointiin.

Satu Pihlaja on erikoispsykologi ja tietokirjailija, joka on toiminut psykologina, psykoterapeuttina ja kouluttajana. Pihlaja on valmentanut yksilöitä, ryhmiä ja organisaatioita toimimaan tavoitteellisesti sekä tehnyt kehittämistyötä verkkopalveluiden parissa. Pihlaja on julkaissut kirjan Aikaansaamisen taika, joka käsittelee aikaansaamisen taitoja. Lue myös Pihlajan aiemmin julkaistut kolumnit Tee parempia valintoja ja Kymmenen tekosyytä, miksi ei kannata edes aloittaa.  Lisätietoja Pihlajasta löydät osoitteesta https://www.satupihlaja.com/.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.