Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Itsensä muuttaminen ei ole helppoa. Muutos vaatii meiltä omien ajatusmallien muuttamista sekä syvään juurtuneiden asenteiden ja uskomusten muokkaamista. Oleellista muutoksen onnistumiselle on oivallus siitä, että voimme itse vaikuttaa elämäämme – emmekä ole vain olosuhteiden uhreja.

Muutos lähtee aina sisimmästä, mikä tarkoittaa ajatusten, tunteiden, asenteiden ja uskomusten muuttamista. Kun niitä saadaan muutettua, muuttuvat sen myötä myös toimintatavat ja käytös.

– Ensimmäinen askel on muuttaa omaa ajatteluaan. Ihminen on saattanut koko elämänsä kokea olevansa esimerkiksi huono oppimaan, jolloin hänelle on muodostunut uskomus, ajattelumalli ja identiteetti, että hän on tyhmä, Harri Virolainen sanoo.

– Kun ajatukset ovat päivästä toiseen samanlaiset, on myös toiminta samanlaista ja sen seurauksena tuloksetkin ovat samanlaiset. Olisi tärkeää ymmärtää, että muutos on mahdollista jokaiselle, Ilkka Virolainen jatkaa.

Harri Virolainen ja Ilkka Virolainen ovat perehtyneet muutoksen tekemiseen niin tutkimusten kuin työkokemuksensa kautta ja kirjoittaneet yhdessä kirjan Onnistunut muutos. Veljekset ovat suorittaneet kumpikin neljä maisterin tutkintoa sekä väitelleet kauppatieteiden tohtoreiksi ja perehtyneet laajasti muun muassa oppimiseen ja mielen voimaan.

Yksi kantava voima muutoksen tekemisessä on oma usko muutoksen onnistumiseen. Kyse ei ole siitä, että uskoa joko on tai ei ole, sillä omaa uskoaan voi lisätä eri keinoin.

– Valmentaessani olen huomannut, että kysymällä valmennettavilta, mitä he ovat saavuttaneet asteikolla 1 – 10, moni havahtuu näkemään oman edistymisensä ja sen, kuinka monta välitavoitetta on jo ehtinyt saavuttaa. Tällainen lisää uskoa onnistua myös jatkossa, Ilkka Virolainen sanoo.

– Uskoa vahvistaa myös se, jos huomaa jonkun samanlaisista lähtökohdista nousseen henkilön onnistuneen. Ja kun vielä havaitsee, ettei kyseessä ole mikään ihmetyyppi, se pistää miettimään, että miksen minäkin voisi onnistua, kun panostan siihen, Harri Virolainen lisää.

Visio ja konkreettiset toimenpiteet

Mitään ei tapahdu ilman selkeää visiota. Tyypillinen syy muutoksen epäonnistumiseen on se, ettei muutos ole itselle tarpeeksi selkeä. Muutoksen tekemisessä tarvitaan selkeän vision lisäksi myös välitavoitteet ja konkreettinen päivittäinen toimintasuunnitelma.

– Ei riitä, että käy seminaareissa tai lukee itsensä kehittämistä tukevia kirjoja. Meillä on valtavasti tietoa, mitä pitäisi tehdä, mutta tilastojen mukaan harva vie oppeja käytäntöön, Ilkka Virolainen sanoo.

– Kun saa jonkun idean seminaarissa tai tekee uudenvuoden lupauksen, on tärkeää viedä se heti käytäntöön. Jo kotimatkalla voi tehdä suunnitelman ja ottaa jokin pieni askel tavoitettaan kohti, Harri Virolainen jatkaa.

Olemme erinomaisia keksimään tekosyitä, miksi emme tee muutosta. Muutos pelottaa, sillä sitä tehtäessä joutuu pois mukavuusalueeltaan ja voi epäonnistua.

– Hyvin helposti sanomme aloittavamme ensi maanantaina, ensi viikolla, ensi vuonna tai ensi keväänä, jolloin muutos vesittyy. Lykkääminen on viesti keho-mielelle, ettemme ole tosissamme. Kun sen sijaan asetamme tavoitteille määräajat, ne laittavat muutoksen liikkeelle, Ilkka Virolainen toteaa.

Tavoitteet auttavat vision saavuttamista ja tekevät siitä konkreettisen. Välitavoitteiden saavuttaminen myös motivoi jatkamaan muutoksen tekemistä ja lisää uskoa päämäärän saavuttamiseen.

– Tavoitteiden tulee olla realistisia. Jos koemme ne liian vaikeiksi, keskeyttämisen todennäköisyys kasvaa. Konkreettinen hyvinvointitavoite voisi olla esimerkiksi sellainen, että teen 45 minuutin kävelylenkin viisi kertaa viikossa ja aloitan jokaisen päivän 15 minuutin rentoutumisharjoituksella, Ilkka Virolainen ehdottaa.

– Tavoitteita ei myöskään pidä olla liikaa kerralla. Kun keskittyy aluksi vaikkapa hyvinvoinnin lisäämiseen, fokus säilyy siinä. Kun on saanut sen vakiinnutettua, on päälle helpompi lisätä muiden elämän osa-alueiden, kuten terveellisemmän ravitsemuksen tavoitteita, Harri Virolainen lisää.

Tunteet vaikuttavat

Oleellista muutoksen onnistumiselle on se, että muutokseen liittyy positiivisia tunteita, kuten innostusta, luottamusta, onnellisuutta ja kiitollisuutta. Sen lisäksi on osattava luopua muutokseen aiemmin linkittyneistä negatiivisista tunteista, kuten toivottomuudesta, ahdistuksesta, pelosta ja turhautumisesta.

– Sitoutuminen muutosprosessiin, tavoitteisiin ja toimintaan tapahtuu tunteiden kautta. Innostus ja vastuunotto itsestä tukevat muutosta, mutta jos ihminen on kyyninen ja toivoton, hän ei usko muutoksen onnistuvan, Harri Virolainen sanoo.

– Moni ajattele, että tulee onnellisiksi vasta, kun on saavuttanut muutostavoitteen. Tästä seuraa, että kun tavoite on saavutettu, onnellisuus kestää vain hetken, kunnes ihminen on jälleen tyytymätön. Kun on onnellinen tässä ja nyt, ilman eritystä syytä, muutoksestakin tulee helpompaa, Ilkka Virolainen lisää.

Onnellisuuttaan voi lisätä päivittäin. Sillä, miten aloitamme aamumme, on suuri vaikutus muutoksen onnistumiseen. Aamun ensimmäiset ajatukset ja tunteet vaikuttavat koko päivän kulkuun.

– Tunteet ohjaavat arkista toimintaamme. Jos olet heti aamulla innostunut ja utelias, se luo myönteisen alun päivään. Sen sijaan jos aamun tunnetila on ärtynyt, se heijastuu käytökseen ja päätöksentekoon negatiivisesti, Harri Virolainen toteaa.

– Herätessään voi kysyä itseltään kysymyksiä kuten, miten voin tehdä tästä päivästä upean, mitä voin tänään tehdä muutoksen eteen, miten voin nauttia muutoksesta vielä enemmän, Ilkka Virolainen ehdottaa.

Kun nostamme ajatustemme tasoa, nostamme myös tunnetasoamme. Tästä seuraa erilaisia valintoja ja erilainen käytös, mikä puolestaan johtaa erilaisiin tuloksiin.

Seura tekee kaltaisekseen

Seuran merkitystä ei kannata väheksyä. Lähipiirin vaikutus muutoksen tekemisessä on merkittävä niin hyvässä kuin pahassa. Puoliso, joka ei tue toisen muutospyrkimyksiä tai kollega, joka kyseenalaistaa työkaverinsa itsensä kehittämisen suunnitelmia, voivat latistaa innostusta.

– Joskus voi tulla isojakin konflikteja esimerkiksi parisuhteessa, kun toinen osapuoli haluaa muutosta hyvinvointiinsa ja innostuu terveellisistä elintavoista ja toinen taasen ehdottaa kaljalle lähtemistä niin kuin aiemminkin on tehty. Pahimmassa tapauksessa parisuhde voi mennä karille, mutta parhaassa tapauksessa toinenkin voi pienen alkukapinoinnin jälkeen innostua nähdessään toisen hyvän esimerkin, Harri Virolainen kertoo.

– Kannattaa tutustua inspiroiviin ihmisiin, jotka liittyvät kyseisen muutoksen alaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi henkilöt, jotka ovat onnistuneet muutoksessa tai muutosvalmentajat, jotka voivat auttaa ja tukea, Ilkka Virolainen kehottaa.

Koska olemme sosiaalisia olentoja, toisten ajattelu ja tunteet vaikuttavat meihin voimakkaasti. Kannattaakin olla tarkkana, ettei mene kaikkeen mukaan.

– Jos muut valittavat, että sekin ministeri teki sitä ja tätä ja talouskin menee nyt huonosti ja kohta meidät kaikki irtisanotaan, niin pitää olla skarppina, ettei mene mukaan valittamisen kierteeseen. Se vie fokuksen vääriin asioihin ja oma tunnetila laskee dramaattisesti, Ilkka Virolainen kertoo.

– Toisaalta, jos perhe, ystävät ja työkaverit ovat innostavia, voi oma suoritustaso nousta huimasti heidän avullaan, Harri Virolainen toteaa.

Rutiinit avuksi

Muutosta tehtäessä on suositeltavaa rakentaa muutosta tukevia rutiineja päivittäiseen arkeen. Rutiinit ohjaavat toimintaa ja pitävät muutoksen käynnissä etenkin alkuvaiheessa, jolloin helposti lipsumme takaisin vanhoihin tapoihin.

– Erityisen tärkeitä ovat päivän aloitukseen ja lopetukseen liittyvät rutiinit. Aamurutiineja voivat olla esimerkiksi meditointi, fyysinen treeni, kiitollisuuspäiväkirjaan kirjoittaminen ja terveellinen aamiainen. Hyviä iltarutiineja ovat muun muassa kävelylenkki ulkona, läheisten kanssa keskustelu, meditointi ja kiitollisuuden kokeminen, Harri Virolainen ehdottaa.

– Rutiineissa tärkeintä on jatkuvuus. Eräs valmennettavani treenaa säännöllisesti 45 – 60 minuuttia useamman kerran viikossa ja kun yhtenä päivänä työpäivä oli venynyt, eikä hänelle jäänyt kuin puoli tuntia aikaa treeneihin, hän jätti ne kokonaan väliin. Muistutin hänelle, että se puoli tuntia tai vaikka varttikin kannattaa treenata, jolloin rutiini pysyy yllä eikä tule niin pitkiä taukoja, Ilkka Virolainen kertoo.

Pitkät tauot, kuten kesälomat, ovat vaaranpaikkoja, jolloin ihmisillä on tapana luistaa keväällä aloittamistaan rutiineista, kuten kuntoilusta. Lomalta palaaminen onkin eräänlainen vedenjakaja muutoksen onnistumisessa.

– Loma on saattanut katkaista hyvin alkaneen muutoksen. Oleellista on se, mitä tapahtuu loman jälkeen. Palataanko terveellisiin rutiineihin vai jatkuuko hurlumhei-meininki. Loman jälkeen tulisikin ajatella, että on sallittua ottaa lomalla kevyemmin, mutta heti sen jälkeen palataan rutiineihin ja myös merkataan ne kalenteriin, Harri Virolainen vinkkaa.

– Kannattaa olla itselleen armollinen. Vaikka repsahdus on tapahtunut, ei maailma siihen kaadu. Moni kuitenkin alkaa helposti ruoskia itseään ja heittää hanskat tiskiin sen sijaan, että ottaisi tilanteen oppimiskokemuksena, Ilkka Virolainen toteaa.

Paremmaksi versioksi itsestä

Muutos toteutuu parhaiten, kun se ei pohjaudu puutetietoisuuteen – eli hyväksynnän hakemiseen muilta – vaan siihen, että tyytyväisyys lähtee sisältä päin.

– Keskeistä on tehdä pieniä muutoksia päivittäin ja viikoittain, jolloin vuositasolla näkyy huikeita tuloksia. Osa tekee liian suuria muutoksia liian nopeasti, oli sitten kyse laihdutuksesta tai uuden oppimisesta. Jos lähtötaso on matala, eivät muutokset onnistu nopeasti, Harri Virolainen sanoo.

Muutostilanne itsessään on stressaava. Jos henkilökohtaisessa elämässä tulee vastoinkäymisiä, stressikuorma kasvaa ja silloin on vaarana retkahtaa vanhoihin tapoihin. Muutoksen tulisi olla myös edes jossain määrin hauska ja siitä tulisi tehdä mahdollisimman helppoa.

– Yksi keino motivoitua muutokseen on miettiä, mitä tapahtuu, jos jatkaa elämää samalla tavalla kuin nyt ja mistä jää paitsi, jos ei muutu. Kyse ei ole pelkästään siitä, että menettäisi jotain itselleen arvokasta, kuten esimerkiksi fyysisen kuntonsa laiskuuden vuoksi, vaan myös siitä, että muutoksen avulla elämästä voisi nauttia enemmän, Ilkka Virolainen sanoo.

Kuka tahansa voi parantaa omaa elämänlaatuaan muuttamalla omaa ajattelutapaansa, asennettaan ja käyttäytymistään. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikesta pitäisi luopua ja elämä muuttuisi suorittamiseksi.

– Muutoksessa on kyse siitä, että päivität arkisia rutiinejasi hieman paremmiksi, alat luopua rajoittavista uskomuksistasi ja elää enemmän omannäköistä elämää, Harri Virolainen sanoo.

– Vaikka asiat olisivat hyvin, voi aina tehdä omaa hyvinvointia edistäviä asioita. Jokainen pystyy nostamaan toimintansa tasoa pykälän verran. Voimme aina tulla paremmaksi versioksi itsestämme, Ilkka Virolainen toteaa.

Kirjoita vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

• Milloin olet parhaimmillasi? Milloin koet olevasi todella elossa?
  Miten voit tehdä sitä lisää?
• Mikä on tähän asti estänyt sinua ilmentämästä itseäsi?
  Onko jokin pelko estänyt sen? Millainen pelko?
• Minkä pieneltäkin tuntuvan asian voi tehdä paremmin jo tänään?
• Entä mitä voit tehdä tämän asian eteen huomenna?

Aloita pienistä asioista. Pienillä muutoksilla on ajan kuluessa suuri vaikutus.

Lähde: Onnistunut muutos, Harri Virolainen ja Ilkka Virolainen, Viisas Elämä  2019

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.