Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Stressi on hyvin mielenkiintoinen ja monisäikeinen ilmiö. Stressi on pohjimmiltaan tila, jossa kehomme valmistautuu kohtaamaan ulkopuolisen haasteen. Eläimillä stressireaktio käynnistyy todellisen vaaran uhatessa, mutta me ihmiset saamme reaktion aikaan pelkästään ajattelemalla liian pitkää tehtävälistaamme.

Tarvitsemme kyllä stressiä elämäämme, mutta sopivissa annoksissa. Liiallisena ja pitkittyneenä se uhkaa terveyttämme ja altistaa muun muassa uupumukselle. Liian vähäisenä se taas saa meidät tylsistymään. Tärkeintä on tasapaino ja olennaista on palautuminen vuorokausitasolla eikä se, että palautuminen jätetään viikonloppuun tai seuraavaan lomaan.

Stressiin tottuu salakavalasti

Yksi pahimpia haitallisen stressin ansoja on se, että oireet kehittyvät usein pitkän ajan kuluessa ja sen vuoksi totumme helposti erilaisiin stressin aiheuttamiin niin fyysistä kuin henkistäkin hyvinvointia hankaaviin oireisiin. Koko ajan on vähän kireä ja kiukkuinen olo, ruuansulatusongelmat vaivaavat eikä unikaan ole ollut kaksista vuosiin.

Pitkittynyt stressi voi altistaa työuupumukselle, joka hoitamattomana saattaa aiheuttaa ahdistusta ja masennusta ja johtaa jopa työkyvyttömyyteen. Siksi on todella tärkeää tunnistaa haitallisen stressin oireet ajoissa. Stressille voi ja kannattaa tehdä jotain joka päivä aivan yhtä rutinoituneesti, kuin käymme suihkussa tai harjaamme hampaamme päivittäin.

Firstbeat-tutkimusdatan mukaan esimerkiksi vuorokauden palautumisen kannalta olennaista ei ole niinkään työpäivän aikainen stressi vaan myös se, mitä teemme kello 17 – 22 välillä. Samoin lauantain on todettu olevan yksi viikon kuormittavimmista päivistä. Stressiä voi siis olla muutoinkin kuin työpäivän takia. Myös työttömyys tai yksinäisyys voivat aiheuttaa stressiä. Lisäksi melu, saasteet ja huono sisäilma ovat merkittäviä stressinaiheuttajia, vaikka helposti liitämme stressin työpäivän kiireeseen ja paineeseen.

Ensiapua stressioireisiin

Stressi oireilee eri ihmisillä hyvin eri tavoin. Reagoimme yksilöllisesti niin geeniemme kuin elämänkokemustemmekin muokkaamina. Voit tunnistaa liiallisen haitallisen stressin muun muassa seuraavista merkeistä:

• kireys, jännittyneisyys ja lyhytpinnaisuus
• unihäiriöt
• oman terveyden ja harrastusten laiminlyönti
• liikunnan väheneminen
• lisääntynyt alkoholinkäyttö
• mielialamuutokset ja näköalattomuus
• motivaation puute
• eristäytyminen ystävistä ja muista sosiaalisesta tuesta
• sairastumisalttius (esim. flunssiin) kohonnut

Jotta stressi ei pääsisi kroonistumaan ja taittumaan uupumukseksi tai jopa masennukseksi, on hyvä reagoida etukenossa ja tehdä stressin lievittämisestä päivittäinen rutiini. Ensiapua stressioireisiin ovat hyvät ja riittävät yöunet, terveellinen ja säännöllisesti nautittu ravinto sekä nesteytys, palleahengitys ja luonto. Erilaisista ohjatuista stressinhallintaharjoituksista voi saada kevennystä kuormitukseen. Hyviä kotikonsteja stressin nollaamiseen voivat olla esimerkiksi sauna ja hiihtolenkki. Kunnon naurut ystävän kanssa kahvikupin ääressä tai villasukan kutominen sohvannurkassa voivat myös olla omiaan stressin purkamisessa.

Stressiä ja kuormitusta kannattaa lievittää joka päivä. Pysähdy omien tarpeidesi äärelle ja kuulostele, mikä palauttaisi sinua parhaiten. Kun olet löytänyt itsellesi sopiva konstin, merkitse se kalenteriisi ja yhdistä vaikka johonkin jo olemassa olevaan rutiiniin, kuten aamusuihkun jälkeen teen lyhyen hengitysharjoituksen tai tiistaisin kävelen metsän kautta töihin. Jotta saat aikaan muutoksen – edes pienenkin – on tärkeää opetella arvostamaan itseään ja asettamaan oma hyvinvointi ja jaksaminen etusijalle!

Miia Huitti on kirjailija, puhuja ja stressivalmentaja, jonka intohimona on auttaa oivaltamaan stressin syitä ja opettaa tehokkaita työkaluja stressinhallintaan. Huitin nettisivut löytyvät osoitteesta https://www.miiahuitti.fi/. Twitter: @huittimiia. Facebook: Stressivalmentaja Miia Huitti. Linkedin Miia Huitti

Lue myös Huitin edelliset kolumnit Eroon kiireen tunteesta ja Miten kehittää luovuutta ja innovatiivisuutta.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.