TASAPAINON AVAIMET

Mainos
TEKSTI CARITA NYBERG KUVA MARJA KASANEN | 25.9.2019 | KOLLEGA.FI
Uskalla pyytää apua

”Kyllä minä voin hoitaa asian. En tarvitse apua, sillä en halua vaivata muita.” Kuulostaako tutulta? Näin moni meistä sanoo – ja näin sanoin itsekin pitkään. Olen nimittäin ollut koko ikäni itsenäinen, vahva ja erittäin itseohjautuva. Voin samalla tunnustaa, että olen jossain kohti sairastunut vahvuuteen nimeltä ”kyllä minä pärjään”.

Carita Nyberg on Tasapainon Avaimet -menetelmän kehittäjä ja valmentaja.

Vaikka olen työskennellyt yrittäjänä jo kohta kaksikymmentä vuotta, olen vasta äskettäin myöntänyt itselleni, etten voi yksin toteuttaa visiotani. Kehityksen jarruna ovat olleet myös karvaat kokemukseni luottamuksen väärinkäytöstä tilanteissa, joissa olen rakentanut yhteistyötä eri tahojen kanssa. Pikkuhiljaa olen kuitenkin kehittynyt lukemaan ihmisiä ja nykyään luotan kykyyni aistia ahneuden, ylimielisyyden tai muun epätasapainon toisessa. Tästä taidosta on myös paljon hyötyä, kun autan asiakkaitani esimerkiksi rekrytoinneissa.

Jokin aika sitten sain sparraaja-ystävältäni myönteistä palautetta siitä, kuinka rohkeasti olen ottanut uusia askeleita. Ystäväni aloitteesta olen tavannut monia kovan luokan johtotason osaajia – ja valikoidusti pyytänyt muutamia heistä yritykseni neuvonantajiksi. Omaksi hämmästyksekseni olen onnistunut tässä sataprosenttisesti. Mutta otetaan pari askelta taaksepäin niin kuvaan, mitä tapahtui ennen tätä.

Kriisistä uudelle tasolle

Alkuvuodesta kävin läpi kovan kriisin läheisteni koettelemusten vuoksi. Toinen lähiomaiseni oli joutumassa isoon leikkaukseen, josta selviytyminen oli epävarmaa ja toinen oli henkisesti rankassa tilanteessa. Olen tottunut olemaan aina tukena ja turvana, niin nytkin. Kevensin kalenteriani ja suuntasin energiani läheisteni tukemiseen. Huomasin kuitenkin, että omat voimavarani hupenivat kovaa vauhtia ja koska teen työtä, jota en voi tehdä puolivaloilla, oma toimintani lamaantui osittain.

Läheisteni tilanteen parannuttua ja palauduttuani ymmärsin, että oli korkea aika muuttaa omia toimintatapoja ja siirtyä uudelle tasolle. Ymmärsin myös, että en pääsisi sinne yksin, vaikka tekisin kuinka hyvää työtä. Oma sparraajani auttoi minua näkemään, että on aika laajentua ja miettiä askelmerkkejä kohti pitkäaikaista tavoitettani: kansainvälistymistä. Siitä huolimatta, että olen valmentanut kansainvälisten yritysten esimiehiä ja monikansallisia tiimejä jo vuodesta 2003 lähtien, koin olevani jollain tapaa lähtökuopissa ja pyöriväni kehää. Omille asioilleen usein sokeutuu.

Tänä kesänä moni asia on kuitenkin aidosti muuttunut. Olen mukana kolmessa kansainvälisessä naisjohtajaverkostossa, joissa avoimesti vaihdamme tietoa ja tuemme toisiamme. Esimerkiksi äskettäin haastoin erästä ryhmämme jäsentä pyytämään apua, koska hän on uupunut tehdessään kaiken yksin. Toinen ryhmämme henkilö totesi tämän olevan hyvä haaste kaikille ryhmän jäsenille – mitä se onkin. Missä asioissa sinä voisit pyytää apua ja keneltä? Samalla voi oma marttyyritautikin talttua, sillä avun pyytäminen ja asioiden ratkaiseminen on toimiva vastalääke tälle erittäin yleiselle energiasyöpölle.

Taustalla väärät ajattelumallit

Miksi avun pyytäminen on meille niin vaikeaa? Yksi syy siihen on varmasti kasvatus. Jos olet tottunut suoriutumaan itse, voi olla mahdotonta huomata, että joskus pääsisi helpommalla apua pyytämällä. Toinen syy voi olla kehtaaminen: ”mitä toinen ajattelee, jos vaivaan häntä” tai ”kaikilla on niin kiire, etten voi rasittaa heitä vaikka olen esimies, parempi vain tehdä itse”. Nämä ajattelumallit ovat kompastuskiviämme ja pelkojamme, jotka estävät meitä olemasta haavoittuvaisia ja näkemästä omaa tilannettamme.

Menestyskirjailija Brené Brown on Houstonin yliopiston tutkimusprofessori, jonka pääteemoja ovat muun muassa häpeä ja haavoittuvuus ja jonka TedTalk on yksi kaikkien aikojen suosituimpia. Brown sanoo, että kun osoitamme haavoittuvuutta, voimme luoda vahvan yhteyden toiseen ihmiseen. On rohkeutta sanoa, ettei tiedä tai osaa ja on myös rohkeutta pyytää apua ja tunnistaa omat rajansa. Näin olen tehnyt.

Koska minulla on nyt ympärilläni osaavia sparraajia, jotka haluavat vilpittömästi auttaa ja opastaa, olen avautunut osoittamalla haavoittuvuuttani. Tiedän, etten ole enää yksin, enkä myöskään jatkossa ole oman menestykseni tiellä. Olen ymmärtänyt, että yksin pääsee vain tiettyyn pisteeseen, mutta sparraajien kannustamana ja energisoimana pääsee juuri niin pitkälle kuin haluaa.

”Haavoittuvuus on rakkauden, yhteenkuuluvuuden ja ilon syntymäpaikka.”
Brené Brown

Lue lisää aiheesta aiemmin julkaistuista kolumneista Marttyyritauti vie ilon arjesta, Sallinko itselleni hyvää ja Ylimielinen tietää aina kaiken.

Testaa myös omat kompastuskivesi: Tunnista pelkomallisi

Lisätietoa aiheesta löydät lisäksi Carita Nybergin kirjoittamasta e-kirjasta Onnistumisen esteet  https://bookboon.com/fi/onnistumisen-esteet-ebook.

Lue myös Nybergin aiemmat kolumnit Ovatko naiset parempia johtajia ja Irti suorittamisen kierteestä. Lisätietoa Tasapainon Avaimista löytyy osoitteessa www.tasapainonavaimet.com tai carita.nyberg@tasapainonavaimet.fi.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)