Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Kaikilla meillä on varmasti lukuisia kokemuksia siitä, kuinka loistava romaani, elokuva, näytelmä, musiikkiesitys tai vaikkapa blogi on vienyt mennessään. Yhteistä niille on hyvä tarina, joka sisältää riittävästi rakennetta ja tosiasioita, jotta se pysyy koossa ja kantaa loppuun asti. Yhtä lailla tarina antaa tilaa mielikuville, yllätyksille, draamallekin omien kokemusten, unelmien ja tunteiden kautta. Hyvä tarinankertoja osaa kutsua kuulijat dialogiin ja jakamaan niin ajatuksen kuin myös kokemuksen tunteen tasolla. Aidon osallisuuden kautta kuulijoista tulee aktiivisia kanssakertojia ja tarinaa jatketaan yhdessä.

Tarinallisuutta voi hyödyntää myös työelämän eri vuorovaikutustilanteissa. Ei kuitenkaan satuja kertomalla, vaan kontekstiin, työelämän tilanteisiin sopivalla ja tosiasioille rakentuvalla tavalla. Parhaimmillaan hyvä tarina auttaa koskettamaan, luomaan jaettuja merkityksiä, vahvistaa identiteettiä, energisoi ja auttaa suuntaamaan kohti tavoitteita. Vaikuttavissa tarinoissa on hyvien hetkien ja myönteisen, eteenpäin kantavan tunnelman lisäksi haasteita, joiden voittaminen edellyttää ponnistelua, itsensä likoon laittamista, vaikeidenkin asioiden käsittelyä ja voimien yhdistämistä. Riittävän houkutteleva, viestiltään selkeä, mutta myös avoimia ovia jättävä tarina vetää puoleensa ja sitouttaa juuri sen takia, että siihen mahtuu inhimillisyyden koko kirjo ja siihen voi samaistua.

Työhaastattelussa tarinat kohtaavat

Tarinallisuuden hyödyntämisestä käy hyvänä esimerkkinä työhaastattelu. Työhaastattelussa, parhaimmillaan, aloitetaan yhteisen jatkokertomuksen kirjoittaminen. Aidossa, innostavassa ja myös rehdissä keskustelussa luodaan yhteys, jaetaan merkityksiä ja tunnustellaan sekä arvioidaan, miten haastattelijan ja työnhakijan ajatukset, odotukset, kokemukset ja tulkinnat kohtaavat.

Viestinnällisesti tilanteen vaikuttavuutta voidaan vahvistaa sillä, että haastattelija ei pelkästään suorita haastattelua mekaanisesti. Kun haastattelija on sisäistänyt organisaation tarinan ja liittänyt siihen myös henkilökohtaisempia näkökulmia, on hänen oma viestinsä uskottavampi, luottamusta herättävä ja haastateltavan on helpompi hypätä mukaan tarinankerrontaan. Esimerkiksi on aivan eri asia puhua teoreettisella tasolla asiakaslähtöisyydestä ja erinomaisesta palvelusta prosessilähtöisesti toimintojen ketjuna ilman poikkeamia, kuin avata niiden merkitys tarinallisesti hyvänä asiakaskokemuksena, lähtökohtanaan yrityksen tulevaisuuskuva ja strategia. Hyvässä rekrytointihaastattelussa annetaan hakijalle aitoja, kokemuksellisia, tosiasioihin perustuvia elementtejä, joiden avulla hän voi nähdä itsensä osana yrityksen tarinaa.

Tulostavoitteet mahtuvat tarinaan

Myös tavoite- ja kehityskeskustelussa voidaan hyödyntää tarinallisuuden elementtejä. Usein tässä tärkeässä, mutta työlääksi koetussa keskustelussa toteutetaan organisaation prosessia ja käytäntöjä, käydään läpi sovitut asiat sekä dokumentoidaan ja raportoidaan lopputulos. Toimivan ja vaikuttavan tarinan kertomisen keinoista vaikkapa yhteyden luominen, aito jakaminen, kiinnostavaa lopputulosta kohti suuntautuminen sekä työntekijän oman, henkilökohtaisen tarinan esittäminen innostaa molemmat tasaveroiseen, avoimeen ja innostavaan, yhteistä tulevaisuutta luovaan keskusteluun.

On tärkeää huolehtia siitä, että kanssakertoja eli työntekijä löytää paikkansa tarinasta, että hän voi olla mukana toimijana ja tuntevana tarinan jakajana. Vielä parempi, jos hän saa olla omassa kehitystarinassaan, henkilökohtaisten tavoitteiden tavoittelussa pääosassa. Vaikka yhteiseen dialogiin, vuorovaikutukseen, otetaan mukaan tarinallisia elementtejä, mahtuvat sinne yhtä lailla täsmälliset tulostavoitteet ja palautteenanto, jotka sitovat keskustelun tosiasioihin ja maadoittavat sen osaksi työelämän arkea.

Lähestymistapoja lukuisia

Tarinallisuuteen mahtuu positiivisen, eteenpäin kantavan ajattelun lisäksi myös kriittinen arviointi, kyseenalaistaminen ja henkilökohtaiset näkemykset, joiden kautta molemmat sitovat itsensä osaksi tarinaa. Jokainen kiinnittyy keskusteluun oman tarinansa kautta, yksi kiinnittää huomiota tosiasioihin, toinen ihmissuhteisiin, kolmas mahdollisuuksiin – lähestymistavat ovat yhtä ainutlaatuisia kuin ihmiset. Tasapainoisen, todentuntuisen yhteyden luominen edellyttää myös henkilökohtaisten ja kriittisempien sävyjen esille nostamista, tulkintojen reflektointia ja yhteistä läpikäyntiä.

Tarinan kerronnan elementtien tuominen yrityksen viestintätilanteisiin tekee vuorovaikutuksesta mielenkiintoisempaa, vahvistaa viestejä, auttaa tavoittamaan ajatuksen tason lisäksi kokemuksellisella ja tunnetasolla sekä antaa kanssakertojille mahdollisuuden olla mukana aktiivisina toimijoina. Taitava tarinankerronta antaa tilaa dialogille, faktoille, yhteisille mielikuville, merkityksellisen yhteyden luomiselle, jatkuvalle oppimiselle ja uuteen suuntautumiselle – eli mahdollisuuden elää aidosti yhteistä tarinaa.

Pirjo Saarnilla on pitkä kokemus HR-johtajana ja konsulttina sekä asiantuntijatiimin vetäjänä. Saarni tarkastelee kehittyvä esimiestyötä ja johtamista erityisesti potentiaalin löytämisen ja kehittämisen, osaamisen johtamisen, erilaisuuden hyödyntämisen sekä asiakaskokemuksen kehittämisen näkökulmasta. Saarni on toiminut pääasiassa palvelusektorilla, teknologiayrityksissä ja teollisuudessa.

Lue myös Saarnin aiemmin julkaistut kolumnit Strategisilla valinnoilla työhyvinvointia ja Miten vaikuttaa työyhteisön tunneilmapiiriin.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.